Kohderyhmää kuuntelemalla kohti vaikuttavampia TKI-hankkeita 

Rakennerahastohankkeiden rahoittajaviranomaiset ovat tällä ohjelmakaudella korostaneet kohderyhmän osallistamisen tärkeyttä hankkeiden valmisteluvaiheessa (Hämeen liitto ym. 2025). Rakennerahastohankkeissa kohderyhmänä voivat olla hankkeen tavoitteitten mukaan esimerkiksi yksinyrittäjät, yritysten johto ja henkilöstö, työttömät työnhakijat, ikääntyneet tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt (Työ- ja elinkeinoministeriö 2023).

Työssämme Haaga-Helian tutkimuspalveluissa käymme hankevalmistelijoiden kanssa paljon keskusteluja siitä, mitä vaatimus kohderyhmän osallistamisesta käytännössä tarkoittaa, miten osallistaminen tulisi tehdä näkyväksi hakemuksella, ja miten hakemuksen yhteiskehittely yhdessä kohderyhmän kanssa parhaimmillaan hyödyttää tulevaa hanketta.  

Todellisen tarpeen jäljillä 

Hankkeilla ratkotaan tyypillisesti erilaisia yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia, joilla on vaikutusta valittuun kohderyhmään. Aluekehittämisen asiantuntijoina saatamme harhautua kuvittelemaan, että meillä on organisaationa paras ja uusin tieto siitä, miten ongelmia tulisi ratkoa, eli mitä kohderyhmä tarvitsee. Vaikka olemmekin korkeakouluissa monen aihealueen erityisasiantuntijoita, vasta tarvittavien ratkaisujen muotoilu yhdessä kohderyhmän kanssa varmistaa, että ongelman kaikki ulottuvuudet on huomioitu ja hankkeen tavoitteet ja tulokset ovat aidosti hyödyllisiä ja käyttökelpoisia kohderyhmän arjessa.   

Kevään 2025 Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston hakukierroksilla (Rakennerahastot 2022) saimme työssämme hankevalmistelun tuessa seurata useita hienoja esimerkkejä siitä, miten hankkeen alkuperäinen idea kehittyi ja sai kokonaan uusia ulottuvuuksia hankevalmistelijoiden määrätietoisen verkostoitumisen myötä.  Kun valmistelija heittäytyy ennakkoluulottomiin keskusteluihin eri toimijoiden kanssa, kohderyhmän todellisuus välittyy tekstin kautta hakemuksen arvioijalle elävänä ja konkreettisena. Kohderyhmän äänen esiin tuominen lisää hakemukselle siltä vaadittavaa realistisuutta ja uutuusarvoa.  

Kohderyhmän mukaan ottaminen hankevalmisteluun vaatii valmistelijalta erityistä panostusta. Keskustelut saattavat joskus olla turhauttavia ja hedelmättömiäkin, tapaamisia haastava järjestää ja panostus voi kestää jopa viikkoja, jollei kuukausia. Tarvitaan siis paitsi aikaa, myös kärsivällisyyttä, joustavuutta ja kykyä haastaa omia ennakkoajatuksia kehittämisen tarpeista. Tällainen yhteiskehittäminen hankevalmisteluvaiheessa palkitsee kuitenkin hankevalmistelijan omaa työtä rikastuttavilla verkostoilla sekä oman maailmakuvan avartumisella ja merkityksellisillä oivalluksilla.  

Tavoittaminen ja sitouttaminen vaatii aikaa 

Käynnistyvän hankkeen alkuvaiheen keskeisiin toimiin kuuluu kohderyhmään kuuluvien osallistujien rekrytointi hankkeeseen. Osallistujien tavoittaminen saattaa kuitenkin viedä yllättävän paljon aikaa. Markkinointiviestit eri sidosryhmien suuntaan somessa näyttävät kaikuvan kuuroille korville eivätkä tavoita haluttua joukkoa riittävällä kattavuudella. Yritykset ja ihmiset ovat kiinni omissa rutiineissaan, eikä yksi hanke monien muiden joukossa ylitä uutiskynnystä riittävässä määrin.

Rahoittaja saattaa osoittaa tyytymättömyytensä siihen, että arvokasta hankeaikaa käytetään osallistujien haalimiseen sen sijaan, että päästäisiin nopeasti toiminnassa käyntiin.  

Hankkeen idean yhteiskehittely kohderyhmän kanssa jo hakemuksen kirjoitusvaiheessa on hyvä keino innostaa kaikki osapuolet mukaan yhteiseen tekemiseen. Yhteiset keskustelut sitouttavat haluttuja toimijoita tulevaan hankkeeseen, mikä sujuvoittaa myöhemmin hankkeen käynnistämistä merkittävästi. Ennakkoon luodut kontaktit kohderyhmään auttavat hahmottamaan, mistä kanavista ja miten osallistujat tavoitetaan.

Paljonkin vaivannäköä vaatinut taustatyö voidaan lisäksi kuvata hakemukselle osana hankkeen valmistelutyötä. Hakemuksen käsittelijä tulee näin vakuutetuksi ja hankkeen mahdollisuudet saada rahoitusta vahvistuvat: kyllä, tässä näyttää todella olevan aidosta tarpeesta kumpuava, huolella taustoitettu hanke, jota haluamme esittää rahoitettavaksi.   

Osallistumisen helppous 

Hankeidean yhteiskehittely ja keskustelut hankkeeseen osallistumisen reunaehdoista tekevät hankkeesta kohderyhmälle houkuttelevan ja matalalla kynnyksellä saavutettavan. Keskustelut varmistavat, että sekä hankkeen toteuttajilla että tulevilla osallistujilla on yhteinen käsitys siitä, mitä hankkeeseen osallistuminen käytännössä kohderyhmältä vaatii: Montako tapaamista, työpajaa tai koulutustilaisuutta aiotaan järjestää ja millä aikavälillä? Paljonko aikaa osallistujan tulee varata ja onko siihen realistisesti mahdollisuus?  

Kuunteleminen kannattaa, sillä kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan, miten hanke kannattaa toteuttaa: kuinka osallistuminen hankkeeseen olisi mahdollisimman helppoa ja miten siitä olisi mahdollista saada irti maksimaalinen hyöty.   

Edellä mainituista lähtökohdista käynnistyvässä hankkeessa päästään heti kiinni oleelliseen, toteuttamaan hankerahoituksen avulla merkityksellisiä ja tarpeellisia asioita osallistujille. Yhdessä luotu perusta luo edellytykset kaikkein tärkeimmälle: hankkeen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikuttavuudelle ja edelleen yhteiskunnan muutokselle kohti jotakin parempaa.  

Kuva: Haaga-Helia