TKI-vaikuttavuusraportti: Vuonna 2024 päättyneiden hankkeiden vaikuttavuus

Vuonna 2024 Haaga-Heliassa päättyi 20 TKI-hanketta – niistä yli puolet on liiketoiminnan uudistamisen ja palveluliiketoiminnan kehittämisen alueilla. Vuosi oli erityinen TKI-toiminnalle, sillä kehitimme TKI-hankkeillemme erityisen vaikuttavuusvision. Vaikuttavuusvisio antaa suuntaa hankkeiden rakentamiseen ja auttaa arvioimaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme. Vaikuttavuusvisio (kuva 1) sisältää neljä osa-aluetta:

• Rohkeasti uusia ratkaisuja luova ihminen
• Hyvinvointi ja osaaminen työssä
• Menestyvä ja vastuullinen liiketoiminta
• Kestävä tulevaisuus

Hankkeet elävät ajassa ja ovat tarttuneet vaikuttavuusvision kuvaamiin ilmiöihin hyvin monipuolisesti sekä yksilö-, organisaatio-, että yhteiskunnan tasoilla. Kaikissa hankkeissa on vahva kestävän tulevaisuuden rakentamisen, uuden osaamisen kehittämisen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistämisen eetos.

Käsillä oleva raportti kuvaa Haaga-Heliassa vuonna 2024 päättyneitä hankkeita ja niiden tuottamia tuloksia ja vaikuttavuutta. Päättyneiden hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta selvitetään Haaga-Heliassa vuosittain. Tämä raportti on neljäs laatuaan.

Kuva 1. Haaga-Helian TKI-vaikuttavuusvisio

Miten vaikuttavuutta selvitettiin

Raportti sisältää tiedot kaikista vuonna 2024 päättyneestä kahdestakymmenestä TKI-hankkeesta. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla päättyneiden hankkeiden projektipäälliköiltä helmi-maaliskuussa 2025. Kyselyn teema-alueet perustuivat TKI-vaikuttavuusvisioon. Kysely sisälsi seuraavat osa-alueet:

• TKI-vaikuttavuusvision tavoitteiden täyttymisen arvio (3 kysymystä)
• oppimisen ja TKI-toiminnan integroituminen (4 kysymystä)
• hankkeissa syntyneet ratkaisut (2 kysymystä)
• toimiminen verkostoissa ja yritysten kanssa (2 kysymystä)
• avoimuus (2 kysymystä)
• tulosten levittäminen laajemmalle yleisölle (4 kysymystä)
• YK:n kestävän kehityksen mukaiset vaikutukset (18 kysymystä)

TKI-vaikuttavuusvision toteutumisen itsearvio

Projektipäälliköt arvioivat hankkeidensa tukevan Haaga-Helian vaikuttavuusvision toteutumista varsin hyvin: noin 75 % projektipäälliköistä katsoi hankeensa tukeneen jokaista vaikuttavuusvision tavoitetta hyvin tai erittäin hyvin. Hankkeiden koettiin tukevan erityisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisen tavoitetta: yli puolet (55 %) päättyneiden hankkeiden projektipäälliköistä arvioi hankkeen tukeneen sen toteutumista erittäin hyvin (ks. Kuva 2).

Kuva 2. Päättyneet hankkeet ja Haaga-Helian TKI-vaikuttavuusvisio

Kestävä tulevaisuus

Kestävään tulevaisuuteen vaikuttamisen osalta hankkeista nostettiin esiin mm. seuraavia tuotoksia:

• Hankkeessa luotiin valtakunnallinen ja alueellinen visio ruokamatkailun tulevaisuudesta, jossa keskiössä oli vastuullisen liiketoiminnan ja ruokamatkailustrategian kehittäminen. Lisäksi synnytettiin ruokamatkailuverkosto (Hungry for Finland – Toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen).
• Hankkeessa edistettiin siirtymistä sähköiseen ja kestävään logistiikkaan kokoamalla toimijoita yhteen (Seinäjoki eMobilityHUB).

Lisäksi monessa hankkeessa tuettiin kestävää tulevaisuutta kehittämällä journalistien osaamista mm. maahanmuuttajien uudelleentyöllistymisen näkökulmasta, tekemällä näkyväksi globaalia eriarvoisuutta kestävän kehityksen ilmiönä, sekä integroimalla uusia suomalaisia yhteiskuntaan (Maahanmuuttajataustaisten journalistien valmentava koulutus; Media eriarvoisuuden purkajana; ScienceNight LIVE!).

Hyvinvointi ja osaaminen työssä

Hyvinvointi ja osaaminen työssä puolestaan nostettiin esiin mm. kehittämällä sekä nuorempien että kokeneiden tutkijoiden osaamista ja taitoja (COMPASS) ja parantamalla työelämään siirtyvien nuorten osaamista erityisesti työelämässä tarvittavissa digitaalisissa taidoissa (DigitalJobs Onboarding). Hyvinvoinnin ja osaamisen ehdistämisen tavoitteeseen vaikutettiin myös kehittämällä yliopistojen ja korkeakoulujen kouluttajien osaamista, joka välillisesti heijastuu opiskelijoiden osaamiseen (Transformative Hospitality Education through Tech Abilities).

Menestyvä ja vastuullinen liiketoiminta

Menestyvään ja vastuulliseen liiketoimintaan vaikutettiin tarjoamalla yrittäjähenkisille ihmisille käytännönläheistä tukea ja valmennusta , jonka tuloksena syntyi kuusi uutta yritystä (StartUp School Kampushautomo). Hankkeessa myös luotiin oppimisalustalle innovointityöpaja, jossa ohjelmaan osallistuvien oli yhdessä muiden osallistujien kanssa mahdollista tunnistaa ja rakentaa uusia luovia ideoita liiketoimintaan (50+ Entrepreneurship for Rural Areas Sustainability).

Rohkeasti uusia ratkaisuja luova ihminen

TKI-vaikuttavuusvision tavoite edistää yksilön mahdollisuuksia luoda rohkeasti uusia ratkaisuja tuotiin esiin esimerkiksi hankkeessa, jossa monitieteinen opettajakunta edisti uusien ideoiden syntymistä ja kokeilua innovatiivisessa oppimisympäristössä ja luovilla pedagogisilla ratkaisuilla (COMAI). Kyseisessä hankkeessa rakennettiin Suomen ensimmäinen ammattikorkeakoulun koordinoima Master-tason eurooppalainen yhteistutkinto UlysseusAI ja toteutettiin sille samanaikaisesti samoin kansallisesti ensimmäinen European Approach -akkreditointi.

Lisäksi esimerkiksi Ukrainan pakolaisia ja jälleenrakentamista tuettiin mm. toteuttamalla kielikahviloita Ukraina-apukeskuksessa, joissa osallistujille opetettiin suomea jokapäiväisiin tilanteisiin ja luotiin yhteisöllisyyttä (OODI). Ukrainalaisopiskelijoille kehitettiin myös laajoja oppimateriaalipaketteja ja tulevaisuustyökaluja (HERE! Ukraine).

TKI:n ja oppimisen yhdistäminen

Vuonna 2024 päättyneissä hankkeissa TKI ja oppiminen yhdistyivät monin eri tavoin. Hankkeissa kehitettiin oppimateriaaleja, joita hyödynnetään opintojaksoilla tai muissa koulutuksissa (esim. LIPA – Liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen; Taloushallinnon taitajaksi – Tehokkuutta ja laatua urheiluseurojen taloushallintoon osaamista kehittämällä; Maahanmuuttajataustaisten journalistien valmentava koulutus; COMAI; THETA).

Hankkeiden tuotoksia hyödynnetään vaikuttavuuskyselyn perusteella yli 50 opintojaksolla. Todellinen määrä on kuitenkin suurempi, sillä esim. LIPA-hanke ei linkittynyt mihinkään yksittäiseen opintojaksoon, vaan sen tuotokset ovat laajasti liikunnanohjaajan koulutuksessa käytössä.

Vaikuttavuuskyselyn tulosten perusteella hankkeisiin osallistui eri tavoin yli 140 opiskelijaa. Usein opiskelijat osallistuivat hankkeisiin tekemällä opintojaksoille annettuja case-tehtäviä. Todellisuudessa osallistuneiden määrä onkin huomattavasti suurempi, sillä vaikuttavuuskyselyihin ei ole pystytty laskemaan kaikkia hankkeiden toimeksiantoihin opintojaksoilla osallistuneita opiskelijoita.

Esimerkiksi Hungry for Finland – Toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen -hankkeessa opiskelijaryhmät pääsivät tuotteistamaan alueellisia ruokamatkailureittejä. Maahanmuuttajataustaisten journalistien valmentava koulutus -hankkeessa puolestaan kehitettiin journalismin tutkintoon Kehittämistyö -opintojakso, joka mahdollistaa TKI:n ja oppimisen projektimuotoista integrointia myös jatkossa. Tätä opintojakson toteuttamisen innovatiivista mallia toteutettiin Media eriarvoisuuden purkajana -hankkeessa.

Opiskelijat tekivät hankkeiden yhteydessä 17 opinnäytetyötä (AMK/YAMK). Näistä 12 liittyi hankkeeseen Hungry for Finland – Toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen.

Hankkeet loivat mahdollisuuksia tulevaisuuden opiskelijoille. Esimerkiksi COMAI-hankkeessa kehitimme ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna Master-tason eurooppalaisen yhteistutkinnon, jonka osatoteuttajina ovat Ulysseus-korkeakouluallianssiin kuuluvat korkeakoulut (Haaga-Helian lisäksi Genovan yliopisto (Italia), Cote d’Azurin yliopisto (Ranska), Košicen teknillinen yliopisto (Slovakia), MCI The Entrepreneurial School (Itävalta) ja Sevillan yliopisto (Espanja)). Tutkinnolle toteutettiin myös kansallisesti ensimmäinen European Approach -akkreditointi. Yhteistutkinto rakentuu tekoälyyn keskittyvän AI Innovation Hubin ympärille ja siinä toteutetaan hankkeessa kehitettyjä luovia ratkaisuja. Näin tulevaisuuden opiskelijat pääsevät hyötymään sekä päättyneen hankkeen että tulevien AI-teemaan liittyvien hankkeiden tuloksista.

Hankkeissa syntyneet ratkaisut ja kaupallinen hyödyntäminen

Vuonna 2024:

• 11 hankkeessa kehitettiin jokin uusi tuote, palvelu tai konsepti.
• 14 hankkeessa kehitettiin jokin uusi pedagoginen ratkaisu.
• Viidessä hankkeessa kehitettiin jokin muu uusi ratkaisu.
• 14 hankkeen tuloksia hyödynnetään vähintään yhdessä organisaatiossa.
• Kolmen hankkeen osalta tulokset ovat kaupallistettavissa.
• 10 hankkeelle on valmisteilla tai käynnissä jatkohanke.

Hankkeiden tuloksissa korostuivat pedagogiset ratkaisut. Räätälöityjä opintojaksoja ja koulutuskokonaisuuksia luotiin lähes kaikissa päättyneissä hankkeissa. Esimerkiksi journalismin hankkeissa kehitettiin uusi Satakieli-media, joka tarjoaa monikielisen julkaisukanavan journalismin opiskelijoille, sekä Kehittämistyö-opintojakso. Molemmat on otettu käyttöön koulutuksessa. Kampushautomo-hankkeessa puolestaan kehitettiin iteratiivisesti start-up- ja re-start -yritysten esihautomo-ohjelma, joka on kaupallistettavissa oleva toimintamalli. THETA-hankkeessa puolestaan luotiin laajennetun todellisuuden (XR) pedagogisia ratkaisuja sekä koulutettiin kouluttajia hyödyntämään XR-teknologioita opetuksessa.

Hungry for Finland – Toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen -hankkeessa luotiin joukko uusia ruokamatkailureittejä, jotka ovat alueellisesti hyödynnettävissä. Hankkeessa myös päivitettiin Suomen kansallinen ruokamatkailustrategia, jossa korostuvat mm. vastuullisuuden teemat. Strategia ohjaa matkailualueiden toimintaa ja alueellisten strategioiden kehittämistä.

Kestävä kehitys korostui myös Seinäjoki eMobilityHUB -hankkeessa, jossa luotiin Seinäjoen alueen sähköisen logistiikan toimintamalli. Hankkeen tuotoksia hyödynnetään mukana olleiden organisaatioiden toimesta. 50+ Entrepreneurship for Rural Areas Sustainability -hankkeessa puolestaan mm. tehtiin 50+ ikäryhmälle yrittäjyysvalmennusmateriaali ja rakennettiin digitaalinen oppimisympäristö kestävän yrittäjyyden teemaan liittyen harvaan asutuilla alueilla. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmä oli kohteena myös AgeWell-hankkeessa, jossa luotiin kohderyhmälle räätälöityjä kestävän palvelumuotoilun koulutuksia.

Sosiaalisen kestävyyden ratkaisuista on nostettava esiin myös Ukrainan jälleenrakentamista tukeva HERE Ukraine! -hanke, jossa 3AMK-yhteistyönä kehitettiin räätälöityjä opintojaksoja Ukrainasta paenneiden tukemiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi LIPA-hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin liikunta-alan yritysten liiketoimintaa kilpailukyvyn vahvistamiseksi huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus, jotka painottuivat yrityksen mukaan.

Toimiminen verkostoissa ja yritysten kanssa

Vuonna 2024 päättyneet hankkeet toteutettiin tiiviisti yritysten, korkeakoulujen ja erilaisten verkostojen ja ekosysteemien kanssa. Hankkeissa oli mukana yhteensä 209 yritystä, 46 tutkimusorganisaatiota, 39 muuta organisaatiota, eli esimerkiksi julkisen tai kolmannen sektorin organisaatioita, ja 12 verkostoa tai ekosysteemiä. Mukana olleet yritykset olivat suurelta osin paikallisia pk-yrityksiä. Hankkeisiin osallistui kuitenkin myös eri toimialojen keskeisiä suurempia toimijoita: esimerkiksi journalismiin liittyvissä hankkeissa mukana olivat HS, Yle, A-lehdet, MTV Uutiset, Otavamedia ja puolestaan matkailualan hankkeissa mukana oli lukuisia matkailu- ja hotelliravintola-alan yrityksiä, Finavia, S-hotels, HOK. 25 % mukana olevista yrityksistä osallistui hankkeeseen omalla rahoituksellaan, 8 % sai rahoittajalta rahoituksen mukanaoloon. Suurin osa yritysosallistujista, 58 %, osallistui hankkeeseen ilman julkista rahoitusta.

Tutkimusta tekevät organisaatiot olivat pääosin suomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Lisäksi mukana oli kansainvälisiä tiedeyliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Edelleen Suomessa 3AMK strateginen liittouma on ollut tärkeä hankekumppani, mutta sen lisäksi yhteistyötä on tehty mm. Labin, XAMKin, HAMKin ja Arcadan kanssa sekä yliopistoista kumppaneina ovat olleet mm. Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Hanken. Kansainvälisistä kumppaneista mukana on ollut mm. Ulysseus-kumppanit. Muista organisaatioista mukana hankkeissa olivat mm. Sitra, Mediasäätiö, Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialue HYVIS, Visit Finland, Vierumäen urheiluopisto ja Urhea säätiö. Kuva 3 kuvaa vuonna 2024 päättyneiden hankkeiden kumppaneita.

Kuva 3. Vuonna 2024 päättyneiden hankkeiden kumppanityypit

Hankkeiden nostama yhteiskunnallinen keskustelu

Vuonna 2024 päättyneet hankkeet synnyttivät monipuolista ja laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua kunkin hankkeen teemaan liittyen. Teemoina nousivat esille muun muassa tekoäly, kansainvälinen yhteistyö, yrittäjyys ja innovaatiot, ruokamatkailu sekä maahanmuuttajien osallisuus. Keskustelu ei keskittynyt ainoastaan Suomen rajojen sisälle vaan sitä käytiin myös yksittäisten hankkeiden kohdemaissa, mm. Bhutanissa, Nepalissa ja Laosissa.

Erityisinä nostoina yhteiskunnallisesta keskustelusta voi huomioida maahanmuuttajien osallisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa sekä Ukrainan jälleenrakennuksen.

Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten journalistien valmentavaa koulutusta kehittänyt hanke kertoi sen aikana syntyneen yli 150 juttua, jotka julkaistiin suurissa suomalaisissa medioissa. Nämä moniäänistivät kukin osaltaan suomalaista journalismia. Julkaistujen juttujen myötä hankkeen toimijat tekivät näkyväksi Suomen moniäänistymistä ja saivat myös uusia ääniä kuuluviin. Myös hanke Media eriarvoisuuden purkajana edisti keskustelua osallisuuden merkityksestä yhteiskuntarauhalle julkaisemalla maailma.net-sivustolla journalismia, joka pyrki avaamaan eriarvoisuuden kokemuksia.

Ukrainan jälleenrakennus oli teema, joka sai aikaan keskustelua sekä korkeakoulujen välillä että laajemmin yhteiskunnassa. Keskustelussa painottui se, miten paljon Haaga-Helialla ja 3AMK:lla (Haaga-Helia, Laurea, Metropolia ammattikorkeakoulut) on annettavaa Ukrainan jälleenrakennukseen esimerkiksi talouden, kulttuurin ja koulutuksen kehittämisessä.

Hankkeissa toimivia asiantuntijoita pyydettiin puhujiksi valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Lisäksi asiantuntijat kävivät erilaisissa konferensseissa ja seminaareissa esittelemässä hankkeidensa tuloksia. Asiantuntijoita haastateltiin myös TV-ohjelmiin. Esimerkiksi asiantuntijamme Hungry for Finland – toiminnallisen ekosysteemin rakentaminen -hankkeesta oli haastateltavana ruokamatkailun tunnettuudesta YLEn aamutelevisiossa.

Hankkeissa järjestettiin omia tilaisuuksia, webinaareja, koulutuksia ja seminaareja (N=101). Järjestetyt tilaisuudet olivat lähtökohtaisesti avoimia ja saavuttivat merkittävän määrän kuulijoita. Esimerkiksi ENCORE-hankkeessa webinaareihin osallistui yli 700 henkilöä ja YouTubessa webinaarien näyttökertoja oli kertynyt hankkeen päättyessä 67 751 – luku jatkaa yhä kasvuaan. Hankkeen tuottama Human-Centric AI and Its Applications -webinaari keräsi yli 62 000 katselukertaa. Webinaari pyrki lisäämään keskustelua tutkijoiden, opiskelijoiden ja liike-elämän välillä ja keskittyi tekoälyn eettisiin vaikutuksiin ja sovelluksiin monitieteisesti.

Yhteiskunnallista keskustelua käytiin hankkeiden synnyttämänä myös korkeakoulukentässä. Erityisesti Eurooppa-yliopisto Ulysseuksen uusi UlysseusAI-tutkinto ja sen akkreditointi herättivät kiinnostusta suomalaisessa AMK-kentässä. Hankkeen toimijoita pyydettiin jakamaan kokemuksiaan eurooppalaisen yhteistutkinnon rakentamisesta. Työssä saadut opit ovat tärkeitä, kun suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot rakentavat kestävää, vahvaa ja vaikuttavaa kansainvälistä yhteistyötä.

Hankkeet kuvasivat yleisesti, että työskentely laajensi yhteistyötä eri hankkeiden ja tahojen kanssa sekä loi uusia mahdollisuuksia. Hankkeet loivat valmiuksia työelämän murrokseen globaalissa maailmassa.

Julkaisutoiminta

Haaga-Helia oli hankkeissa aktiivinen tulosten levittäjä erilaisille yleisöille kohdistettujen julkaisujen muodossa: julkaisuja tehtiin niin suurelle yleisölle, ammattiyleisölle kuin akateemiselle yhteisöllekin. Näiden lisäksi hankkeissa tuotettiin oppimateriaaleja, jotka ovat avoimesti saatavilla ja tällä tavoin vaikuttavat aiheesta kiinnostuneiden osaamisen kehittymiseen myös tulevaisuudessa. Taulukko 1 kuvaa päättyneiden hankkeiden julkaisumääriä julkaisutyypeittäin.

Taulukko 1. Haaga-Helian vuonna 2024 päättyneiden hankkeiden julkaisumäärät julkaisutyypeittäin.

Hankkeissa syntyneiden tulosten jakamiseen hyödynnettiin laajasti sosiaalista mediaa, minkä koettiin edistävän keskustelua ja teeman yhteiskunnallista näkyvyyttä. Esimerkiksi ENCORE-hankkeessa hankekumppanit julkaisivat hankkeen keskeisistä asioista sosiaalisessa mediassa 338 kertaa. Tällä tavoin hanke saavutti 188 423 osallistujaa keskusteluihin, 30 395 ihmistä sitoutui, 3 017 tykkäystä ja 489 jakoa.

Hankkeen avoimuus

Haaga-Helia on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisiin tavoitteisiin ja pyrkii julkaisemaan kaikki julkaisunsa avoimesti. Lisäksi tavoitteena on avata TKI-hankkeissa tuotetun datan kuvailutiedot eli metadatatiedot ja myös itse aineisto aina kuin tämä on mahdollista. Toimimme FAIR-dataperiaatteen mukaisesti ja tavoitteemme on tehdä data löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable). Tavoitteenamme on myös avata TKI-hankkeissa tuotetut oppimateriaalit ja julkaista tiedot näistä kansallisessa oppimateriaalikirjastossa (aoe.fi). Haaga-Helian avoimet oppimateriaalit löytyvät eSignalsista.

Julkaisemisen osalta avoimuuden tavoite täyttyi Haaga-Heliassa vuonna 2024 suhteellisen hyvin: 88 % kaikista haagahelialaisten asiantuntijoiden tekemistä julkaisuista julkaistiin avoimissa kanavissa. Haaga-Helia panosti avoimuuteen myös maksamalla avoimuuden mahdollistavia maksuja kustantajille, joiden julkaisualusta ei lähtökohtaisesti ollut avoin.

Vuonna 2024 päättyneissä Haaga-Helian hankkeissa julkaistiin yhteensä yli 150 100 avointa julkaisua. Merkittävän suuri luku on erityisesti COMPASS-hankkeen ansiota: Se edisti tieteen ja tutkimuksen avoimuutta globaalisti ja mahdollisti jopa yli 150 000 julkaisun avaamisen. COMPASS-hanke oli Eurooppa-yliopistoallianssi Ulysseuksen lippulaivahanke, jossa kuusi korkeakoulukumppania kehitti yhteistä tutkimus- ja innovaatiostrategiaa, joka edesauttaisi korkeakoulujen yhteistyötä. Hanke vahvisti Ulysseus Eurooppa -yliopiston huippuosaamismallia ja kuten tulokset osoittavat, edisti erittäin vahvasti tutkimuksen avoimuutta. Hankkeen avaamat julkaisut (sis. opinnäytteiden abstraktit) löytyvät kaikille avoimesti.

Avointen julkaisuiden lisäksi Haaga-Helian vuonna 2024 päättyneissä hankkeissa avattiin dataa tai sen metadatatietoja puolen kymmentä sekä tuotettiin yhteensä 24 avointa oppimateriaalia. Haaga-Helian tavoitteena on jatkossa aktiivisesti kasvattaa hankkeissa tuotettujen metadatojen, datan ja oppimateriaalien avoimuutta.

YK:n kestävä kehitys

Haaga-Helian vaikuttavuusvision mukaisesti teemme yhteiskunnallisesti vaikuttavaa TKI-työtä verkostoissamme tukeaksemme kestävää tulevaisuutta kaikille. Kestävää tulevaisuutta on arvioitu YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 määrittelemien 17 tavoitteen (SDG) näkökulmasta. Vaikka YK:n sopimuksen mukaisesti kaikkien maiden tulisi yhdessä huolehtia näiden saavuttamisessa, on jokaisen organisaation rooli yhtä lailla keskeinen.

Olemme keränneet tietoa TKI-hankkeidemme vaikuttavuudesta kestävän tulevaisuuden näkökulmasta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti jo vuodesta 2022. Vuonna 2024 päättyneiden TKI-hankkeiden osalta voimme todeta, että kaikki toteuttamamme hankkeet ovat tukeneet useamman YK:n tavoitteiden saavuttamisessa ja TKI-hankkeemme ovat kokonaisuudessaan tukeneet lähes kaikkien tavoitteiden saavuttamista (kuva 4).

Kuva 4. TKI-hankkeiden vaikuttavuus YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti

Vuonna 2024 päättyneiden hankkeiden osalta erityisesti kaksi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta nousee esiin. Päättyneistä hankkeiden projektipäälliköistä 75 % koki tukeneensa erityisesti tavoitteen Kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet (SDG 4) saavuttamisessa. Lisäksi hieman yli puolet (11kpl) on nähnyt hankkeen tukevan tavoitteen Kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen (SDG 8) saavuttamisessa. Näissä konkreettisina toimina nousevat mm. uudet opintokokonaisuudet, uudet avoimet oppimateriaalit ja koulutuksen mahdollistaminen kaikille, sekä kohdistuen myös osaajapulasta kärsiville aloille.

Nämä kaksi kestävän kehityksen mukaista tavoitetta ja niiden toteutuminen TKI-hankkeissamme osoittaa, että hankkeemme tukevat paitsi erinomaisesti ammattikorkeakoulujen lakisääteistä tehtävää. TKI-hankkeemme tuovat myös YK:n mittareiden näkökulmasta vaikuttavuusvisiomme mukaista vaikuttavuutta.

Lisäksi vajaa puolet (35–40 %) päättyneiden TKI-hankkeiden projektipäälliköistä näki hankkeensa tukeneen tavoitteiden Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen (SDG 5) ja Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10), sekä Terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille (SDG 3) saavuttamisessa.

Nämä samat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousseet kaikkina vuosina (2022–2024) keskeisimmiksi katsottujen joukkoon.

Loppusanat

Vaikuttavuutta ei synny ilman vastuullisuutta, jonka eri ulottuvuuksia hankkeissamme kehitetään ja joihin vaikutetaan. Erityistä hankkeissamme on se, että vaikuttavuusvisiomme mukaisesti keskiössä on rohkeasti uusia ratkaisuja luova ihminen – usein yrittäjä. Rohkeat uudet ratkaisut tulevat esille hankkeidemme tuloksissa ja niiden synnyttämässä systeemisessä vaikuttavuudessa. Hankkeemme tuottavat tuloksia, joiden vaikuttavuus syntyy useiden toimijoiden yhteistyön tuloksena myös tulevaisuudessa.

Hyvänä esimerkkinä tästä on (Re)StartUp-esihautomo-ohjelma, joka synnytti kokonaan uusia ja tuki olemassa olevia yrityksiä kehittämällä palveluita ja osaamissisältöjä eri kypsyysvaiheissa oleville yrityksille. Näiden yritysten toiminta on kuin siemen, joka luo tulevaisuuteen uusia mahdollisuuksia, jotka puolestaan synnyttävät uutta osaamista ja ratkaisuja.

Olemme ylpeitä siitä, että Haaga-Helian DNA yrittäjyyden edistämisessä on vahva. Tämän tunnistaa myös Redstone University Startup Index, jonka mukaan Haaga-Helia on tuottanut eniten yrityksiä kokoonsa nähden.

Hankkeissa on ideoitu, kokeiltu, ratkaistu, tuotettu sovelluksia, taitoja ja tietoja sekä työvälineitä paremman huomisen rakentamiseen. Olennainen osa parempaa huomista on kansakunnan hyvinvointi, johon hankkeissa syntyvä osaaminen tuo tuottavuuden kasvun kautta hyviä eväitä.

Kuva: Haaga-Helia/ kuulu.fi