Ammattikorkeakoulut uuden EU-rahoituskauden kynnyksellä – vaikuttamisen ikkuna on vielä auki

EU:n uuden monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) valmisteluissa ollaan jälleen suurten muutosten edessä. Unionin kykyä mukautua muuttuneeseen toimintaympäristöön koetellaan, mutta täysin erilaisella tavalla kuin koskaan aikaisemmin Unionin historiassa. Tällä hetkellä taustalla ei ole maailmanlaajuinen pandemia, kuten vuonna 2020, vaan erityisesti Euroopan muuttunut geopoliittinen tilanne. Samanaikaisesti EU:hun kohdistuu eri suunnista kumpuavia paineita muun muassa kilpailukyvyn nostamiseksi erityisesti suhteessa USA:han ja Kiinaan, teknologisen ja taloudellisen suvereniteetin vahvistamiseksi (Financial Times 2025).

Kysymys ei ole enää niinkään siitä, että tulisiko varoja kohdentaa uudelleen esimerkiksi puolustukseen, varautumiseen ja kriittisiin teknologioihin, vaan ennemminkin siitä, että kuinka paljon ja minkä kustannuksella. Samanaikaisesti huomiota kohdistuu maailmanlaajuiseen kilpailuun ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, ja ilmastotavoitteista kiinni pitäminen käy yhä kriittisemmäksi (Euroopan komissio 2025a).

Ammattikorkeakoulujen huoli varojen jaosta kasvaa

Keskustelu EU:n omista varoista kiihtyy. Kun uusia painopisteitä haetaan esimerkiksi puolustuksen, kriisivalmiuden ja teknologisen kilpailukyvyn aihealueista, samalla vanhoja painopisteitä priorisoidaan uudelleen: budjettisuuntausten perusteella muun muassa koheesiorahastojen tulevaisuus vaikuttaa horjuvan suhteessa kilpailukykyyn, teknologiaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä on herättänyt huolta korkeakoulupiireissä (Greenacre & Portala 2025).

Esiin on noussut runsaasti keskustelua uudesta kilpailukykyrahastosta (Competetiveness Fund), jota komission puheenjohtaja von der Leyen on vahvasti ajanut viime vuosien ajan (Euroopan komissio 2022). Rahaston tausta juontaa juurensa komission lanseeraamaan STEP-alustaan, jonka tavoitteena on keskittää rahoitusta strategisiin eurooppalaisiin teknologioihin ja tukea teollista kaksoissiirtymää. STEP:n mahdollinen laajeneminen tarkoittaisi sitä, että nykyisestä alustasta kehitettäisiin täysimittainen rahoitusinstrumentti – ns. kilpailukykyrahasto – johon voitaisiin yhdistää myös muita EU-ohjelmia. Komission tavoitteena on, että rahastoon sulautettaisiin useita nykyisiä EU-rahoitusvälineitä, joilla on rinnakkaisia tavoitteita, kuten InvestEU ja osa Horisontti Eurooppaa. Uuden rahaston tarkoituksena on tukea strategisia teknologioita, kuten tekoälyä, puhdasta teknologiaa ja biotekniikkaa, vahvistaen EU:n taloudellista kilpailukykyä ja teknologista omavaraisuutta. (Greenacre 2024; Euroopan komissio 2023).

Uusi kilpailukykyrahasto ja varojen uudelleen allokointi jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Osa näkee uudistuksen mahdollisuutena lisätä uusien investointien houkuttelevuutta ja luoda kevyempiä hallinnollisia ratkaisuja erityisesti hanketoimijoiden näkökulmasta. Kriittiset jäsenvaltiot (mm. Saksa ja pohjoismaat) puolestaan pelkäävät yhteisvelkaan tai koheesiopolitiikan varojen uudelleenkohdentamiseen liittyviä riskejä alueellisen tasa-arvon näkökulmasta (Packroff 2024). Samalla teknologiajätit ja suuret yliopistot ovat saamassa vaikuttamisessa merkittävää painoarvoa (Euractiv 2025).

Uusi rahasto voisi olla merkittävä rahoituslähde soveltavan TKI-toiminnan kannalta – erityisesti vihreän siirtymän, osaamisen kehittämisen, alueellisen resilienssin ja yritysyhteistyön näkökulmasta – jos vain ohjelman suunnitteluun päästään vaikuttamaan ajoissa.

Ohjelmakauden loppu häämöttää

Kuluneen rahoituskauden maaliviivan jo häämöttäessä nykyiset Erasmus+ ja Horisontti Eurooppa -ohjelmat ovat tulossa päätökseensä. Uusia ohjelmia odotetaan vuodesta 2028 alkaen. Osa toimijoista on lobannut jopa uuden Erasmus+ -ohjelman budjetin viisinkertaistamisen puolesta (ESN 2025), mikä toteutuessaan vaikuttaisi merkittävästi esimerkiksi Eurooppa yliopistojen rahoitukseen tulevaisuudessa.

EU-jäsenvaltioilla on kuitenkin merkittäviä näkemyseroja siitä, miten rahoitusta tulisi kohdentaa ja kuinka esimerkiksi tutkimusrahoitus tulee näkymään EU:n uudessa rahoituskehyksessä (Zubascu 2025).

EU:n kilpailukyky ja turvallisuus nojaavat yhä enemmän tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä luo erityisen paikan tuoda soveltavan TKI-toiminnan roolia näkyvämmäksi. Ammattikorkeakoulut tavoittelevatkin vahvempaa asemaa tulevassa Horisontti Eurooppa -ohjelmassa (FP10), erityisesti soveltavan tutkimuksen näkyvyyden osalta ja vaikuttamistyötä erillisen ohjelman puolesta tehdään jo eri verkostojen kautta.

Jo yli puolet ammattikorkeakoulujen ulkoisesti rahoitetusta TKI:sta tulee EU:lta (Akava 2024). Siksi on ensisijaisen tärkeää, että ammattikorkeakoulujen ääni tuodaan kuuluviin, jotta soveltavan tutkimuksen merkitys korostuisi lopullisissa budjettipäätöksissä.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen näkökulmasta on tärkeää, että uusi FP10 mahdollistaa toimijoiden osallistumisen ilman raskasta byrokratiaa. On tärkeää lobata rakenteita, jotka tukisivat käytännönläheistä ja alueellisesti vaikuttavaa TKI-toimintaa. Myöskään kumppanuuksien merkitystä ei voi liiaksi korostaa: esimerkiksi ammattikorkeakoulujen luontaiset kumppanit yrityssektorilla tuovat erityistä vaikuttavuutta hankkeille.

Kriittinen aika vaikuttamiselle on nyt

Euroopan komission työ MFF:n valmistelun ollessa jo käynnissä, on viimeistään nyt aika hypätä jo liikkuvaan junaan. Juuri nyt on ratkaiseva aika vaikuttaa siihen, mille aloille ja millaisiin rahoitusvälineisiin painopisteet kohdistuvat seuraavalla rahoituskaudella. Rahoituskehyksen ensimmäistä luonnosta odotetaan julkaistavaksi heinäkuussa 2025, jonka jälkeen voidaan odottaa komission ohjelmaehdotuksia (Euroopan komissio 2025b). Pian tämän jälkeen seuraa neuvottelut jäsenvaltioiden ja parlamentin välillä ensi vuoden puolella. Tuolloin onkin tärkeää näkyä Brysselissä vieden viestiä mm. Euroopan parlamentin edustajille ja osoittaa aktiivisuutta eurooppalaisten verkostojemme suuntaan.

Vaikuttamistyö itsessään tulisi olla korkeakoulutoimijoiden perustyötä: esimerkiksi ammattikorkeakoulut voivat vaikuttaa jo silloin, kun ne tuovat esiin vaikuttavaa TKI-toimintaa ja onnistuneita hankekäytäntöjä. Meillä Haaga-Heliassa on paljon näytettävää EU-rahoituksen vaikuttavuudesta, kuten esimerkiksi Ulysseus Eurooppa yliopisto -allianssi, jota voimme Brysselissä käydessämme tuoda ylpeinä esiin.

Kun yksityiskohtia hiotaan muun muassa FP10:n, koheesiopolitiikan tulevaisuuden ja uusien kilpailukykyvälineiden osalta, aktiivisella vuoropuhelulla on vielä mahdollista saada ammattikorkeakoulujen näkemykset esiin tulevalle ohjelmakaudelle. Vaikuttamistyöllä on parhaimmillaan mahdollisuus vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Kuten Euroopan komissio tämän vuoden työohjelmassaan (2025) toteaa: valinnat, joita EU tänä vuonna tekee, muovaavat Eurooppaa todennäköisesti vuosikymmeniä. Näissä valinnoissa ammattikorkeakoulujen on hyvä olla mukana ja vaikuttavampia olemme yhdessä.

Kuva: Shutterstock