Korkeakoulutus
Julkaistu : 15.05.2025
Aammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuosille 2025–2029 ohjaa opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa (OKM 2024). Tavoiteaikaisesta valmistumisesta on hyötyjä niin opiskelijalle, oppilaitokselle kuin yhteiskunnallekin.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden taustat ovat nykyään moninaiset (Saari, Koivuranta, Nevalainen 2023). Liikunnanohjaajakoulutuksessa on tarjolla useita erilaisia koulutuspolkuja, kuten avoimen väylän virtuaaliopinnot, työelämälähtöinen oppiminen ja work & study -malli. Monimuotokoulutuksen suosio on kasvanut suhteessa lähiopiskeluun usean vuoden ajan.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että koulutusohjelman ohjauskäytänteet ovat sujuvia, tarkoituksenmukaisia ja opiskelijoiden vaihteleviin oppimispolkuihin ja ohjaustarpeisiin taipuvia.
Kehittämistyö ja SWOT-analyysi
Erilaisten taustojen ja lähtökohtien vuoksi opiskelijoiden ohjaustarpeet ovat moninaiset (Skaniakos ym. 2019). Liikunnanohjaajakoulutuksessa olemme pohtineet, miten ohjata opiskelijoita tehokkaammin kohti tavoiteaikaista valmistumista, huomioiden Haaga-Helian strategian arvot ja erilaisten oppijoiden taustat.
Liikunnanohjaajakoulutuksen kehittämispäivillä me opettajat pohdimme pienryhmätyöskentelyllä tutkinnon ohjauspolkua SWOT-analyysin kautta. Koostimme ohjauspolkuja kuuden eri opiskelijatyypin näkökulmasta. Opiskelijatyyppien rakentamiseen hyödynsimme kahden opettaja-opinto-ohjaajan kokemusta erilaisista opiskelijatyypeistä. SWOT-analyysit eri opiskelijatyyppien näkökulmasta kokosimme yhteen ja aineistoanalyysissä hyödynsimme teemoittelua.
Jokaisesta SWOTin kohdasta nostimme tekijöitä, jotka liittyivät joko toimintatapoihin Haaga-Heliassa ja liikunnanohjaajakoulutuksessa tai opiskelijayhteisöön ja opiskelijaan itseensä. Lisäksi huomioimme yksilöllisessa ohjauksessa ja tuessa näkyvät tekijät. SWOT analyysi purettiin koulutuksen pedagogisessa kehittämisryhmässä, jossa pohdittiin kehittämisehdotuksia koulutuksen ohjauskäytänteisiin.
Liikunnanohjaajakoulutuksen SWOT-tulokset
SWOT-analyysin tuloksena tunnistettiin useita vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Monipuoliset oppimispolut, kuten osaamisen tunnistaminen ja mahdollinen näyttöpäiville osallistuminen (AHOT), work & study -käytännöt ja avoimen AMK:n polku tarjoavat opiskelijoille joustavuutta. Tiivis yhteistyö opintopalveluiden kanssa, metataitojen kehittäminen ja vahva työelämälähtöisyys ovat myös merkittäviä vahvuuksia. Yksilöllisessä ohjauksessa korostuvat luottamuksellinen vuorovaikutus, joustavuus ja haasteiden tunnistaminen.
Toisaalta analyysissä nousi esiin myös heikkouksia ja uhkia. Mittava osaamisen tunnistamisen hyödyntäminen ei välttämättä kehitä eri taustoista tulevien opiskelijoiden akateemisia taitoja yhtä paljon opintojen suorittamiseen verrattuna. Lisäksi laajat tukipalvelut saattavat näyttäytyä opiskelijoille muusta ohjauksesta irrallisina. Liiallinen joustavuus voi kuormittaa opettajia, ja liian laveat tehtävänannot voivat olla haastavia osalle opiskelijoista, vaikka tukevatkin metatietojen kehittymistä. Opiskelijoiden uupuminen tai toisaalta pinnallinen oppiminen ovat myös mahdollisia uhkia.
Ohjauskäytänteille selkeitä kehittämispainotuksia
Kehittämispäivillä tekemämme pienryhmätyö nosti esille selkeitä ohjauspolun kehittämiskohteita, joilla edistäisimme liikunnanohjaajaopiskelijoiden tavoiteaikaista valmistumista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lämminhenkinen opettaja-opiskelija vuorovaikutus tukee opiskelijoiden kiinnittymistä ryhmään (Tvedt, Vasalampi & Virtanen 2025). Ryhmäytymisen vahvistaminen opintojen alussa alkaen, metataitojen linkittäminen opintoihin ja työelämälähtöisyyden säilyttäminen ovat tärkeitä. Myös Skanianos ym. (2019) nostavat geneeristen taitojen merkityksen työelämässä ja sen, kuinka ohjauksella on tähän keskeinen linkitys.
Kehittämisehdotuksena on myös nykyistä strukturoidummat opintopolut opintojaksojen sisälle opintojen alkuun. Tämä tukisi ajanhallinta- ja akateemisten taitojen harjoittelua opintojen alkuvaiheessa. Skanianos ym. (2019) mukaan koulumaisempi ja strukturoidumpi opiskelu voi auttaa opinnoissa etenemistä ja geneeristen taitojen oppimista.
Lähteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2024. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallit vuodesta 2025 alkaen. Luettu: 24.4.2025
Saari, J., Koivuranta, S. & Nevalainen, E. 2023. Opiskelijatutkimus 2022. Eurostudent VIII –tutkimuksen keskeiset tulokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:34. Luettu 25.4.2025
Skianiakos, T., Honkimäki, S., Kallio, E., Nissinen, K. & Tynjälä, P. 2019. Study quidance experiences, study progress, and perceived learning outcomes of Finnish university students. European Journal of higher education 9 (2) s. 203-218.
Tvedt, M.S., Vasalampi, K. & Virtanen, T. 2025. Does perceived support from teachers moderate the relationship between personal resources and engagement among upper secondary school students?. Eur J Psychol Educ 40, 46.
Tekstin muotoilussa on käytetty CoPilot-tekoälyä avuksi.
Kuva: Haaga-Helia