Hyvän idean jäljillä – maailmaa parantamassa rakennerahastohankkeilla  

Alkuvuosi 20205 on ollut meillä ammattikorkeakoulun tutkimuspalveluissa tavanomaisen kiireistä aikaa. Tuemme työssämme organisaatiomme henkilökuntaa rakennerahastoihin, kuten Euroopan aluekehitysrahastoon tai Euroopan sosiaalirahastoon, kohdennettujen hankkeiden valmistelussa. Niiden haut osuvat usein vuoden ensimmäisille kuukausille. Hankkeiden innovatiiviset ideat poikkeavat toisistaan suuresti, mikä tekee työstämme kiinnostavaa ja tarjoaa näyteikkunan eri alojen uusimpiin kehityskulkuihin.  

Koska kilpailu rahoituksesta on kovaa, vain osa hyvistä ideoista saa lopulta rahoituksen ja etenee hankkeeksi asti. Millainen sitten on hyvä ja erottuva hankeidea, jossa voisi olla voittaja-ainesta? Valmista reseptiä sille ei lienee olemassa, mutta joitakin rahoitukseen asti kantavien ideoiden taustalla vaikuttavia tekijöitä pyrimme tässä tekstissä kokemuksemme pohjalta tunnistamaan.   

Hyvä idea kumpuaa aidosta tarpeesta 

Hankkeiden tulisi aina perustua kohderyhmän tarpeeseen, ja pyrkiä ratkaisemaan jonkin yhteiskunnassa tunnistetun ongelman tai haasteen. Euroopan sosiaalirahasto plus -hankkeissa haaste voi olla vaikkapa tietyn alan työnantajien ja työntekijöiden välinen kohtaanto-ongelma tai työelämässä tunnistettu osaamisvaje. Näihin teemoihin liittyvät haasteet ovat usein näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa ja tulevat lähelle oman organisaatiomme ydintehtävää osaamisen kehittäjänä. Ne on jokaisen meistä suhteellisen helppo tunnistaa tarpeellisiksi kehittämisen kohteiksi.  

Hyvä hankevalmistelija jalostaa yhteiskunnassa tunnistetut kehittämistarpeet konkreettiseksi hankeideaksi jalkautumalla kentälle kohderyhmän ja tärkeiden sidosryhmien pariin. Näillä tahoilla on paras näkemys siitä, miten ongelmaa kannattaisi lähteä ratkaisemaan. Valmistelija tapaa, keskustelee ja haastattelee ihmisiä laajasti aiheen ympäriltä saadakseen alkuperäiselle havainnolleen vahvistusta ja haastaakseen omaa ja muiden ajattelua: Onko tämä ongelma itse asiassa sitä, miltä se aluksi näytti? Mitä sellaisia taustatekijöitä tähän liittyy, joita ei julkisessa keskustelussa ole ehkä vielä tunnistettu?

Monipuolisten ja -alaisten keskustelujen kautta idea saa vahvistusta ja ehkä jopa kokonaan uuden muodon, jolla on arviointiin edetessään toivottua uutuusarvoa.  

Rohkeutta ja rajaamista  

Useat ideat on maailmassa jo kertaalleen keksitty ja tehty – ei kuitenkaan kaikki. Kiinnostavimmissa hankeideoissa tuntuvat yhdistyvän juuri yllättävät elementit, joita ei aiemmin ole osattu nähdä osina saman palapelin rakentamista. Ne tuovat yhteen erilaisia toimialoja, erilaisia tekijöitä ja erilaista osaamista luovasti ja ennakkoluulottomasti ja onnistuvat juuri uniikilla lähestymistavallaan ylittämään arviointikynnyksen.

Rahoittajat arvostavat nimenomaan uusia ratkaisuja, joiden avulla on mahdollisuus muuttaa maailmaa: yllättää kokonaan uudenlaisesta tulokulmasta se piinaava ongelma, joka yhteiskuntaa kulloinkin riivaa.  

 Hyvä hankeidea on usein hyvin selkeä ja rajattu. Karrikoidusti, ei kehitetä ’matkailualan elinvoimaisuutta’ vaan kehitetään esimerkiksi ’Itä-Suomen matkailun elinvoimaisuutta hyödyntämällä vesilentotoiminnan mahdollisuuksia’.  Määrätyn ajan kestävällä ja määrätyin resurssein toteutetulla hankkeella voidaan realistisesti saada aikaan vain rajallinen muutos. Mitä selkeämpi, konkreettisempi ja helpommin hahmotettava hankkeen idea on, sen helpompaa on hakemuksella uskottavasti perustella, mitä konkreettista muutosta voidaan aidosti saada aikaan.

Hanke on tyypillisesti vain väline positiivisen kehityskulun käynnistämiseksi – sen ei tarvitse kerralla ratkaista kaikkea.  Selkeästä ideasta on helpompi kirjoittaa selkeä hakemus, jonka sisällön voi ummikkolukijakin ymmärtää suuremmin ponnistelematta.  

Uteliaisuus, sinnikkyys ja keskustelut kantavat hedelmää    

Myös hankeiden rahoittajat ottavat ohjeissaan kantaa siihen, millainen on hyvä hankeidea. Uudenmaanliiton ohjeistuksen (2025) mukaan hyvässä hankeideassa täyttyy seuraavat kriteerit.

• Hyvä hankeidea vastaa rahoitusohjelman tavoitteisiin.
• Se edistää laajemminkin alueen ja elinkeinoelämän kehitystä strategisiksi määritellyillä osa-alueilla.
• Hyvällä hankeidealla voidaan tunnistaa olevan pitkäaikaista ja laajaa vaikuttavuutta ja se tuottaa mitattavia, konkreettisia tuloksia.   

Kaikkia edellä kuvattuja, hyville ideoille ominaisia taustatekijöitä tunnistimme runsaasti tämän kevään hankehakemuksissa. Seuraavaksi jännitämme yhdessä hankevalmistelijoiden kanssa, millaisen vastaanoton hakemukset saavat rahoittajien käsittelyssä.

Samaan aikaan hankkeiden valmistelijat käynnistelevät jo ideointia seuraaville hakukierroksille. Kokeilemisen arvoinen resepti hyvän idean rakentamiseksi voisi olla sopiva määrä uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta, positiivisia rajanylityksiä pois omista siiloista ja paljon määrätietoista jalkatyötä ja keskusteluja tärkeiden sidosryhmien parissa.  

Kuva: Haaga-Helia