Tekoälymalleista on hyötyä pienten ja keskisuurten yritysten strategiatyössä

Strateginen johtaminen auttaisi myös pk-yrityksiä

Strateginen johtaminen tarkoittaa organisaation pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnitelmallista toteuttamista. Systemaattinen strateginen johtaminen auttaa sekä isoja että pieniä organisaatioita menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä ja saavuttamaan kilpailuetua.

Yli 60 prosenttia suomalaisista on työllistynyt pk-yrityksiin ja niiden osuus BKT:sta on noin 40 prosenttia (Heljala, Myllymäki & Suomalainen 20.9.2023). Onnistuminen pk-yritysten strategisessa johtamisessa olisi siis tärkeää koko Suomen talouskehityksen mittakaavassa.

Tästä huolimatta pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa tehdään tutkitusti liian vähän strategiatyötä. Erityisesti strategiaa koskevien suunnitelmien päivitys ja jatkokäsittely jäävät tyypillisesti tekemättä. Tämä johtaa siihen, että tehdyt suunnitelmat eivät ohjaa toimintaa vaan jäävät niin sanotusti mappiin pölyttymään. Ongelma johtuu lähinnä siitä, että pk-sektorin yrityksillä on aikapulan lisäksi puutetta henkilöresursseista ja strategiatyöhön liittyvästä osaamisesta. (Bellamy, Amoo, Mervyn & Hiddlestone-Mumford 2019.)

Strategisen johtaminen digitalisoituu suuryrityksissä

Suurissa yrityksissä strateginen johtaminen on jo pitkään ollut systemaattista. Tällä hetkellä suuryritykset ovat myös kovaa vauhtia omaksumassa uusia teknologioita strategiaprosessiensa tehostamiseksi.

Pk-sektorilla teknologian omaksumisaste on oleellisesti alhaisempi. Pk-yrityksiä rajoittaa taloudellisten resurssien, teknologisen infrastruktuurin ja osaamisen puute. (Oldemeyer, Jede & Teuteberg 2024.) Esimerkiksi Judijanto, Hafidurrahman; Sari & Hanafi (2023) ovat käyneet läpi strategisen johtamisen digitalisaatioon liittyvää kirjallisuutta yli 20 vuoden ajalta. Heidän mukaansa yksi keskeisistä teemoista on pk-yritysten digitalisaatioon liittyvät haasteet.

Digitalisaatio on tutkitusti muuttanut tapaa, joilla organisaatioissa tehdään operatiivisia ja strategisia päätöksiä (Kaggwa ym. 2024; Keding 2021). Digitalisaatiokehityksen ehdoton ykkösaihe on tällä hetkellä luonnollisesti tekoäly. Sen käyttömahdollisuuksia on alettu tutkia ja kokeilla myös strategisessa johtamisessa.

Tyypillisesti tekoälyn roolia strategiatyössä on käsitelty koneoppimisen ja data-analytiikan näkökulmasta (Eriksson, Bigi & Bonera 2020: Kitsios & Kamariotou 2021; Jafarzadeh, Vähämäki, Nevalainen & Heikkonen 2024). Silloin keskiössä on tekoälyn sisältämä potentiaali analysoida datamassoja ja tuottaa ennusteita. Tämä onkin oleellista, kun kohderyhmänä ovat suuryritykset.

Pk-yrityksissä tarpeet ovat resursseihin ja strategiaosaamiseen liittyvien rajoitteiden vuoksi toisenlaiset kuin suurilla toimijoilla. Pk-sektorilla tarvittaisiin apua strategiatyökalujen käytössä ja strategian muotoilussa. Suuryrityspuolella nämä tehtävät hoituvat ihmisvoimin. Osaaminen varmistetaan käyttämällä strategiatyöhön erikoistuneita konsultteja, joiden palkkaaminen olisi pk-yritykselle taloudellisesti mahdotonta.

Tekoäly pk-yrityksen strategiakonsultiksi

Nykyaikaiset tekoälymallit voivat tulevaisuudessa tarjota ratkaisun edellä kuvattuun pk-yrityksen ongelmaan. Esimerkiksi ChatGPT tuntee kaikki käytössä olevat strategisen johtamisen työkalut ja osaa myös soveltaa niitä. Se osaa ehdottaa yrittäjälle kontekstiin sopivia strategisia päätöksiä. Osa näistä ehdotuksista luonnollisesti vaatii ihmisen tekemää kriittistä arviointia ja muokkausta, mutta valmiiksi laadukkaan strategiamateriaalin muokkaaminen on huomattavasti vaivattomampaa kuin sen luominen tyhjästä. Tekoäly pystyy siis jo nykyisessä kehitysvaiheessaan toimimaan eräänlaisen prosessia ohjaavan strategiakonsultin roolissa pk-yrityksessä.

Tulevaisuutta, jossa tekoälyä käytetään edellä kuvatulla tavalla, on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Ilmiötä ja siihen liittyviä tutkimusmahdollisuuksia on kuitenkin jonkin verran käsitelty tutkimuskirjallisuudessa (esim. Kaggwa ym. 2024; Keding 2021). Varsinaisia kokeiluja ei juurikaan ole vielä tehty, mutta Csaszar, Ketkar ja Kim (2024) ovat jo testanneet kielimallin käyttöä skenaariotyöskentelyssä ja kilpailutilanteen analysoinnissa lupaavin tuloksin. He testasivat myös kielimallin käyttöä strategiadokumenttien arviointiin ja kehitysehdotusten tuottamiseen.

Csaszarin ja kumppaneiden aloittelemaa tutkimuksen ja kehittämisen pioneerityötä tullaan varmasti pian jatkamaan. Jää nähtäväksi, mitä lopulta saadaan aikaiseksi. Toivottava lopputulos olisi tämä: tulevaisuuden pk-yrittäjä saa generatiivisen tekoälyn käytöstä tuen, jota tarvitsee kyetäkseen vuosittain rullaavaan systemaattiseen strategiatyöhön.