Tekoälyn mahdollisuuksia ja tulevaisuuden potentiaalia nostetaan jatkuvasti esille eri foorumeilla. Kaikesta huolimatta useat lupaukset ovat vielä lunastamatta sekä yritysten että julkisen sektorin näkökulmasta (esim. Selten & Klievink 2024; Sjödin ym. 2021).
Tekoälyä käyttää nykyajan työelämässä jo lähes jokainen, usein tietämättään, koska se toimii monien tietojärjestelmien taustalla. Perinteisten tekoälyä hyödyntävien toimistosovellusten ja näppärien applikaatioiden käyttäminen ei vielä edistä merkittävästi yrityksen kilpailukykyä. Siksi on olennaista miettiä, miten tekoälyä soveltamalla yritys voi kehittää ja uudistaa toimintaa ja prosesseja, koska vasta niiden kautta syntyy innovatiivisia ratkaisuja ja merkittävää lisäarvoa.
Tekoälyn skaalaaminen ei ole helppoa
Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen asia vaan se sisältää myös sosiaalisia ulottuvuuksia (Haefner ym. 2023). Siksi tekoälyn käytön skaalaaminen on muutosprosessi, jonka ydin ei ole teknologinen. Se edellyttää monialaista ymmärrystä ja osaamista mutta myös resursseja, kehityskohteiden tunnistamista sekä hallittua asioiden kehittämistä ja hallinnointia.
Tekoälyn soveltaminen organisaatiossa ei saisi olla yksittäinen tapahtuma vaan jatkuva, johdettu ja uudistava prosessi (Harari 2017; Jöhnk ym. 2021). Se on myös varsin monimutkainen ja useita asioita yhdistävä kokonaisuus (Selten & Klievink 2024), joka vaatii teknologian lisäksi erityisesti monialaisen kyvykkyyden rakentamista organisaatioon. Tämä pätee sekä julkisiin että yksityisiin organisaatioihin.
Tekoälyn skaalaamista edistäviä muutosajureita
Monet tekoälyn hyötyjä korostavat kirjoitukset ja puheet keskittyvät itse tekoälyteknologian tuomiin etuihin, kuten automaatioon, tehostamiseen ja tuottavuuteen. Ne eivät kuitenkaan synny suoraan teknologiasta käsin vaan ihmisten muuttuneista työtavoista, prosesseista ja toimintamalleista.
Esimerkiksi yli organisaatiorajojen tapahtuva oppiminen, laillisuuden ja sääntöjen mukaisuuden varmistaminen ja ekosysteemin kasvu nähdään menestyksekkään tekoälyn soveltamisen pilareina julkisella sektorilla (Molin 2024). Se sisältää Molinin mukaan operatiivisen erinomaisuuden, laajan datavoluumin, kasvavat tekoälykyvykkyydet, eettisen vastuullisuuden, riskien hallinnan, resurssien maksimoinnin, sitouttamisen sekä sidosryhmät ja sponsorit. Nämä asiat pätevät myös yrityssektorilla.
Taulukoihin 1 ja 2 listasimme tekoälyn skaalaamisen muutosajureita kokemuksiemme ja käytännön havaintojemme pohjalta. Ne ovat tekijöitä, jotka rohkaisevat yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita investoimaan tekoälyhankkeisiin, madaltavat kynnystä ottaa pieniä riskejä monistettavien kokeilujen kautta ja yleensäkin edistävät tekoälyn leviämistä mitä erilaisimpiin työtehtäviin, prosesseihin ja päätöksenteon tilanteisiin. Samalla ne synnyttävät sekä kysyntää että tarjontaa, joka on muutoksen kannalta hyvinkin olennaista.
Taulukko 1. Datalähtöiset ja teknologiset muutosajurit
Datalähtöiset ja teknologiset muutosajurit |
---|
Tekoälyteknologiat muuttuvat helpommiksi käyttää ja soveltaa |
Tekoälyratkaisujen lukumäärä ja tarjonta kasvaa valtavaa vauhtia |
Uusia avoimen lähdekoodin tekoälyratkaisuja tulee paljon markkinoille |
Datan määrä kasvaa edelleen nopeasti ja samalla organisaatiot oppivat hallinnoimaan paremmin dataansa |
Tekoälyn teknologiseen kehitykseen ja tutkimukseen investoidaan valtavia summia |
Valtavasti kasvanut ratkaisutarjonta luo vähitellen lisää kysyntää ja ymmärrystä |
Regulaatio ja eettiset ohjeistot luovat reunaehdot, joissa toimia vastuullisesti |
Tekoäly sulautuu osaksi eri ratkaisujen käyttöliittymiä ja vuorovaikutustapoja (teksti, kuva, ääni…) |
Tekoälyn kokeilua ja kehittämistä varten rakennetaan turvallisia kokeiluympäristöjä eli ”AI sandboxeja” |
Taulukko 2. Organisatoriset ja sosiaaliset muutosajurit
Organisatoriset ja sosiaaliset muutosajurit |
---|
Käyttäjät odottavat tekoälypohjaisia ratkaisuja ja niiden helppoa sovellettavuutta |
Perusymmärrys tekoälystä kasvaa, mikä edistää mahdollisuuksien tunnistamista ja soveltamista |
Markkinoille syntyy koko ajan uusia palveluntarjoajia tukemaan käyttöönottoa |
Organisaatiot kehittävät ja ottavat käyttöön tiedollajohtamisen käytänteitä ja prosesseja, tarkempaa ennustamista ja ennakointia |
Uudet tekoälypohjaiset innovaatiot tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluntarjoajille |
Erilaisia tekoälyratkaisuja opitaan suunnittelemaan, arvioimaan ja soveltamaan liiketoiminnan hyötyjen näkökulmasta |
Organisaatiot oppivat luomaan itselleen sopivia eettisiä ohjeistoja ja hallintomalleja tekoälyn vastuulliseen käyttöönottoon |
Tekoälyn, ihmisen ja liiketoiminnan välistä vuorovaikutusta opitaan mallintamaan käyttötapausten näkökulmasta |
Edelläkävijöiden luomia parhaita käytäntöjä opitaan soveltamaan omiin tarpeisiin ja skaalaamaan koko organisaation eduksi |
Edellä kuvattujen muutosajureiden lisäksi on varmasti muitakin tekijöitä, jotka saavat aikaiseksi ”sekä työntöä että imua” tekoälyn soveltamisessa ja sen kyvykkyyksien skaalaamisessa yhä useampaan työtehtävään, prosessiin ja toimintoon. Taulukon 1 asiat osoittavat, että tekoälyn soveltaminen ja skaalaaminen on moniulotteinen muutosmatka, joka koostuu useasta rinnakkain tapahtuvasta samanaikaisesta kehittymisestä ja uudistumisesta.
Tekoälyn asemointi yrityksessä
Datan ja tekoälyn kehittyminen voi muuttaa liiketoimintaa aina pienistä prosessimuutoksista kokonaisiin uusien markkinoiden ja ekosysteemien syntymiseen asti (Valkokari ym. 2018). Samalla tavalla yritys voi asemoida itsensä tekoälymurroksessa, jossa muutoksen vaikutus voi olla liiketoiminnan kannalta joko pientä tai hyvin suurta.
Muutosten vaikutusten ennakointia vaikeuttavat alan viime aikojen nopeat kehitysharppaukset sekä digitaaliseen transformaatioon yleensä liittyvät “lumipalloefektit”.
Koostimme taulukoihin viisi skenaariota, joiden mukaan yritys voi asemoida itsensä tekoälymurroksessa (taulukot 3-7).
Toisille riittää, että he pysyvät tekoälyn teknisessä kehityksessä mukana sen soveltajana mutta eivät halua olla edelläkävijöitä. Muutamat perinteiset yritykset toimivat tällä tavalla varsinkin, jos ne eivät tunnista selviä tarpeita tai mahdollisuuksia parantaa prosessiensa tehokkuutta tai kannattavuutta.
Taulukko 3. Skenaario, jossa tekoäly on työkalu muiden työkalujen joukossa.
Muutoksen tasot | Tekoäly on työkalu muiden työkalujen joukossa |
Selitys | Yritys soveltaa tekoälysovelluksia mutta ei asemoi itseään edelläkävijäksi. Prosessien kulkua ja tehtäviä ei muuteta mutta henkilöstö voi soveltaa niitä parhaaksi näkemällään tavalla. |
Esimerkkejä | Yritys tarjoaa työntekijöiden käyttöön kaupallisen version esim. Microsoft Copilotista, jonka avulla voidaan esim. helpommin kääntää tekstiä eri kielille ja laatia markkinointiviestintään tekstiä. |
Osa yrityksistä voi hyödyntää tekoälyä sisäisen tehokkuuden parantamiseksi esimerkiksi asiakaspalvelussa, myynnissä ja markkinoinnissa sekä logistiikan optimoinnissa.
Taulukko 4. Skenaario, jossa tavoitteena on sisäisen tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen
Muutoksen tasot | Sisäisen tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen |
Selitys | Yritys hakee tekoälystä ratkaisuja työtehtävien tehokkaampaan toteuttamiseen, koska sillä on useita rutiinimaisia tehtäviä, jotka voidaan automatisoida tekoälyllä. Tekoäly toimii tuottavuuden ja kannattavuuden kasvattamisen välineenä. |
Esimerkkejä | Tiettyjen työtehtävien osittainen automatisointi esim. myynnissä ja markkinoinnissa tai logistiikassa. Esimerkiksi tekoälyagenttien käyttöönotto. |
Kolmas ryhmä hakee edellä mainittujen lisäksi tekoälystä apua ulkoisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi, jolloin erityinen fokus on esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin uusissa toimintatavoissa ja tekoälyratkaisuissa.
Taulukko 5. Skenaario, jossa tavoitteena on ulkoisen kilpailukyvyn tehostaminen
Muutoksen tasot | Ulkoisen kilpailukyvyn tehostaminen |
Selitys | Yritys käyttää tekoälyä parantaakseen kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla, jolloin johto määrittelee sen yhdeksi keskeiset keinoksi löytää uusia tapoja kilpailukyvyn tehostamiseen. Tekoäly toimii näin kilpailukyvyn kasvattamisen välineenä. |
Esimerkkejä | Yrityskohtaisen data-analytiikan hyödyntäminen uusien mikromarkkinoiden löytämiseksi tai hinnoittelun optimoinnin tehostamiseksi tietyssä segmentissä. |
Neljäs ja viides ryhmä laittaa tekoälykyvykkyydet osaksi yrityksen strategiaa, jolloin se toimii mahdollistajana uuden liiketoimintamallin toteuttamisessa.
Taulukko 6. Skenaario, jossa tavoitteena on yrityksen uudelleen positiointi markkinoilla
Muutoksen tasot | Yrityksen uudelleen positiointi markkinoilla |
Selitys | Yritys uudistaa itsensä tekoäly-yritykseksi. Tekoäly toimii välillisesti yrityksen liiketoiminnan uudistumisen mahdollistajana. |
Esimerkkejä | Yritys pyrkii erottautumaan markkinoilla tekoälyominaisuuksiensa avulla ja profiloituu tekoälyä kehittäväksi ja myyväksi yritykseksi. |
Taulukko 7. Skenaario, jossa tavoitteena on uusien kasvumahdollisuuksien hakeminen
Muutoksen tasot | Uusien kasvumahdollisuuksien hakeminen |
Selitys | Yritys kehittää tekoälyä hyödyntäviä toiminnallisuuksia palveluihinsa tai rakentaa uuden tuotteen tai palvelun tekoälyn varaan. Tekoäly toimii välillisesti yrityksen kasvun mahdollistajana. |
Esimerkkejä | Yritys kehittää tekoälyä hyödyntävän älykkäämmän raportointiominaisuuden tai kokonaan uuden tekoälyä soveltavan ohjelmistotuotteen, jonka avulla se saa lisää myytävää ja liikevaihtoa. |
Yritys voi asemoida itsensä monella eri tavalla tekoälymurroksessa. Kyse on ennen kaikkea strategisista valinnoista, joiden toteutumisen mahdollistaa käytössä olevat resurssit, kuten osaaminen, aika, rahoitus ja markkinatilanne. Yritys voi myös hyödyntää samanaikaisesti useampaa taulukossa 2 listattua asiaa varsinkin, kun noustaan kohti tasoja neljä ja viisi.
AI Skaalaajat -hanke
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimassa AI Skaalaajat -hankkeessa autetaan yrityksiä saamaan enempi irti tekoälyn soveltamisesta.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää Uudenmaan pk-yritysten tekoälyn skaalautumista edistäviä monialaisia tekoälykyvykkyyksiä, innovaatiojohtamisen ketteriä toimintamalleja sekä samanaikaisesti niiden rinnalla tekoälyä hyödyntäviä uusia käytännön sovelluksia.
Hankkeessa keskeinen työtapa on yrityskohtaisen tukemisen lisäksi yhteiskehittämisen tilaisuudet, joissa yritykset oppivat toisiltaan, jakavat kokemuksia ja verkottuvat.
Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, ja Haaga-Helian lisäksi mukana on Metropolia ammattikorkeakoulu.
Lähteet
Haefner, N., Parida, V., Gassmann, O. & Wincent, J. 2023. Implementing and scaling artificial intelligence: A review, framework, and research agenda. Technological Forecasting and Social Change, 197, 122878.
Harari, Y. N. 2017. Reboot for the AI revolution. Nature, 550 (7676), 324-327.
Jöhnk, J., Weißert, M. & Wyrtki, K. 2021. Ready or not, AI comes—an interview study of organizational AI readiness factors. Business & information systems engineering, 63, 1, s. 5-20.
Molin, A. 2024. Examining Public Sector AI Adoption: Mechanisms for AI adoption in the absence of authoritative strategic direction. Teoksessa Proceedings of the 25th Annual International Conference on Digital Government Research, 764-775.
Selten, F. & Klievink, B. 2024. Organizing public sector AI adoption: Navigating between separation and integration. Government Information Quarterly, 41, 1, 101885.
Sjödin, D., Parida, V., Palmié, M. & Wincent, J. 2021. How AI capabilities enable business model innovation: Scaling AI through co-evolutionary processes and feedback loops. Journal of Business Research, 134, 574-587.
Valkokari, K., Rantala, T., Alamäki, A. & Palomäki, K. 2018. Business impacts of technology disruption – a design science approach to cognitive systems’ adoption within collaborative networks. Teoksessa Collaborative Networks of Cognitive Systems: 19th IFIP WG 5.5 Working Conference on Virtual Enterprises, PRO-VE 2018, Cardiff, UK, September 17-19, 2018, Proceedings 19, Springer International Publishing, 337-348.