Haaga-Helian strategisena tavoitteena on vahvistaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) (Haaga-Helian strategia 2021–2025), joka on koulutuksen ja alueellisen kehittämisen ohella yksi ammattikorkeakoulujen päätehtävistä Suomessa (Ammattikorkeakoululaki, 932/2014). TKI-toiminta edistää korkeakoulun ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, tukee uusien ratkaisujen kehittämistä ja vahvistaa osaamista, samalla kehittäen koulutuksen sisältöjä ja edistäen verkottumista (Harmaala & Lahtinen 2024).
Yksi Haaga-Helian konkreettisista tavoitteista on ulkoisen TKI-rahoituksen kasvattaminen sekä TKI-toimijoiden määrän lisääminen, joihin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli (2023) ja oma strategiamme kannustavat. TKI-toiminta muodostaa laajenevan ekosysteemin, joka ei koostu pelkästään yksittäisistä hankkeista, vaan tukee korkeakoulun strategisia tavoitteita ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sen kasvu edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden ja alojen kesken, tiedon jakamista kokeneempien ja uusien toimijoiden välillä ja kokeilukulttuurin vahvistamista. Jotta osaaminen ja tieto pääsevät leviämään organisaatiossa joustavasti, täytyy organisaation tarjota sille mahdollistavia rakenteita ja foorumeita. (Harmaala & Lahtinen 2024; Myllykoski-Laine, Murtonen & Postareff 2024; Unkari-Virtanen & Huhtaniemi 2023.)
TKI-rahoituksen kasvu edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden ja alojen kesken, kokeilukulttuurin vahvistamista sekä tiedon jakamista uusien ja kokeneempien toimijoiden välillä. Tässä yhteydessä Haaga-Helian TKI-kirittäjät-verkostolla on mahdollisuus toimia keskeisenä toimijana, joka vauhdittaa organisaation TKI-toimintaa.
Kirjoituksessa tarkastelemme verkoston fasilitaattorien silmin Haaga-Helian TKI-kirittäjien roolia ja merkitystä TKI-toiminnan edistämisessä.
TKI-kirittäjät – yhteistyötä ja kehittämistä edistävä verkosto
TKI-kirittäjät ovat ammattikorkeakoulumme osaamisalueilla toimivia vertaisia, kuten opettajia ja yliopettajia, joilla on kokemusta TKI-toiminnasta. Heidän päätehtävänsä on madaltaa kynnystä osallistua TKI-toimintaan ja tehdä siitä saavutettavampaa sekä houkuttelevampaa koko henkilöstölle.
TKI-kirittäjät ovat aktiivisia toimijoita, jotka tukevat henkilöstöä uusien hankkeiden käynnistämisessä ja yhteisten toimintamallien kehittämisessä. He vahvistavat erityisesti opetuksen ja TKI-toiminnan rajapintaa sekä toimivat yhteistyössä yliopettajien ja osaamisalueiden tiimien kanssa. Tavoitteena on, että hankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet kytkeytyvät vahvemmin opetukseen jo hankesuunnittelun ja -kirjoittamisen vaiheessa (Linnamo ym. 2023). Lisäksi TKI-kirittäjät jakavat käytännön kokemuksia ja vinkkejä hanketoiminnasta sekä omille tiimeilleen että toisille TKI-kirittäjille. He hyödyntävät omaa osaamistaan ja kokemustaan sparraamalla ja tukemalla uusia toimijoita mukaan hanketoimintaan. He toimivat innostajina ja kokemusasiantuntijoina, jotka rohkaisevat ja tukevat muita osallistumaan. Tämä voi tarkoittaa ovien avaamista käytännön hanketyöhön, esimerkiksi yhdistämällä valmisteltavia hankkeita ja niistä kiinnostuneita henkilöitä.
TKI-kirittäjien toiminnan tueksi perustettiin keväällä 2024 sisäinen verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa TKI-toimintaa Haaga-Heliassa. Verkoston keskiössä on yhteistyö: se tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden oppia uutta, kehittää osaamistaan ja verkostoitua TKI-toimijoiden kanssa myös oman osaamisalueen ulkopuolelta.
TKI-kirittäjien verkosto toimii dynaamisena ja kehittyvänä ekosysteeminä, joka tukee Haaga-Helian strategisia tavoitteita ja edistää TKI-toimintaa. Verkosto edistää tiedon jakamista ja yhteiskehittämistä mahdollistaen aktiivisen vuorovaikutuksen, henkilöstön verkostoitumisen ja hankkeiden yhteiskehittelyn eri osaamisalueiden välillä. Lisäksi se tukee henkilöstöä tutkimusideoiden konkretisoimisessa, hankesuunnittelussa ja innovaatioiden kehittämisessä.
Yhteistyötä vakiinnutetaan aktiivisella vuorovaikutuksella
Kirittäjien verkosto on järjestäytymisestään lähtien kehittänyt systemaattisesti omaa rooliaan, selkiyttänyt toimintaansa ja vakiinnuttanut yhteistyötään yhteisissä tilaisuuksissaan aktiivisella vuorovaikutuksella.
Verkoston ensimmäinen tapaaminen järjestettiin huhtikuussa 2024, jolloin keskusteltiin TKI-kirittäjien roolista sekä kirittäjien verkostoitumisen tuomista mahdollisuuksista Haaga-Helian TKI-toiminnan kehittämisessä. Koska toiminta oli alkuvaiheessa, tapaaminen painottui osallistujien tutustumiseen sekä pohdintaan siitä, millaisena kirittäjän rooli koetaan sekä kuinka verkosto voisi tukea kirittäjien toimintaa osaamisalueillaan edistäen haagahelialaista TKI-toimintaa. Keskusteluissa nousi esiin tarpeita ja toiveita roolin kehittämiseksi sekä yhteistyön ja tiedonvaihdon vahvistamiseksi. Kehitystoiminnan tueksi sovittiin säännöllisiä verkostotapaamisia noin kahden kuukauden välein ja yhteisen Teams-kanavan perustaminen. Kanavalla kirittäjät voivat viestiä aktiivisesti TKI-toiminnan mahdollisuuksista sekä keskustella kirittäjien toiminnasta.
Nyt kun verkoston toiminta on ollut käynnissä vuoden, kirittäjät ovat kokoontuneet useita kertoja ja keskustelleet kullakin tapaamiskerralla mukaan kutsutun alustajan johdattelemana yhdessä ennalta sovitusta aiheesta. Keskustelua on käyty monista teemoista, kuten hankesuunnittelun resursseista, hankkeiden vaikuttavuudesta sekä tulosten ja aineistojen hyödyntämisestä. Lisäksi tapaamisissa on keskusteltu mm. Haaga-Helian Lab-toiminnan kytkemisestä hankkeisiin, opiskelijoiden roolista ja mahdollisuuksista sen vahvistamiseen sekä yritysyhteistyöstä TKI-hankkeiden suunnitteluvaiheessa.
Eräässä tapaamisessa käsiteltiin osaamisalueiden roolia hanketoiminnassa ja pohdittiin keinoja resurssien parempaan saatavuuteen hankkeiden suunnittelussa. Esille nousi tarve selkeyttää rooleja ja vastuita sekä tukea lehtoreiden osallistumista hankehakuihin esimerkiksi tutkimuspalveluiden ja tukiorganisaatioiden avulla. Lisäksi keskusteltiin hankkeiden vaikuttavuuden parantamisesta ja tulosten laajemman hyödyntämisen mahdollisuuksista.
Yhteistyöllä systemaattista ja tavoitteellista kehittämistä
TKI-toimijat ovat kirittäjien yhteistyön myötä saaneet uusia mahdollisuuksia kohdata eri puolilla organisaatiota työskenteleviä kollegoitaan. Kohtaamisten rakenne on suunniteltu edistämään luovuutta ja tarjoamaan osallistujille mahdollisuuden reflektoida ja oivaltaa uusia näkökulmia yhdessä muiden kanssa. Yhteisöllinen reflektointi toimii myös oppimisen ja strategisen ajattelun vahvistajana: se mahdollistaa yksilöllisten kokemusten jakamisen ja kollektiivisen ymmärryksen muodostumisen (Korin & Liikamaa 2023). Verkostoitumistilaisuudet ja Teams-keskustelut tarjoavat matalan kynnyksen tilaisuuden reflektoida omaa työtä, oppia muilta, jakaa hyviä käytäntöjä ja kokea yhteisöllisyyttä. Yhteisöllinen tuki ja ryhmäpaine voivat auttaa jaksamaan vaikeiden vaiheiden yli (Myllykoski-Laine ym. 2024). Tämä pätee myös TKI-toiminnassa: yhteistyö voi tarjota keskittyneen ja tavoitteellisen ympäristön pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.
Matalan kynnyksen verkostoitumistilaisuudet ovat mahdollistaneet epävirallisia keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja edistäneet yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näiden tilaisuuksien vaikuttavuus perustuu siihen, että TKI-kirittäjät eivät toimi erillisinä yksikköinä, vaan heidän toimintansa nivoutuu osaksi Haaga-Helian laajempia strategisia tavoitteita. Tiimien sisäinen kulttuuri, asenteet ja yhteistyömallit vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka tehokkaasti tieto liikkuu ja siirtyy käytäntöön. Kehittämällä näitä elementtejä TKI-kirittäjien verkostosta voi muodostua entistä vahvempi osa Haaga-Helian innovaatiotoimintaa sekä korkeakoulun ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamista.
Kirittäjät voivat tuoda verkoston myötä muodostunutta laajempaa, koko organisaation tasoista yhteisöllisyyttä omien tiimiensä TKI-toimintaan. Kokemukset osoittavat, että yhteisöllinen kehittämistyö hyödyttää niin hankesuunnittelua kuin tutkimuksen ja opetuksen yhdistämistä. Erityisesti uusille TKI-toimijoille sekä uusia hankeideoita kehitteleville yhteisölliset työskentelymuodot ja vertaisvuorovaikutus, joita kirittäjien toiminta edistää, voivat tarjota uusia näkökulmia ja helpottaa toimivien osallistumistapojen hahmottamista (Myllykoski-Laine ym. 2024).
Tuki on erityisen arvokasta tilanteissa, joissa ideointi tuntuu haastavalta tai hankesuunnittelu ei etene odotetusti. Kiireisen opetustyön ohella aikaa hanketoimintaan on usein vaikea löytää, mutta yhdessä työskentely ja kirittäjien tarjoama tuki voivat auttaa löytämään tehokkaita tapoja integroida TKI osaksi arkea. Ennen kaikkea TKI-toiminnan kehittämiseen liittyvä yhteistyö tekee tutkimuksesta ja hanketyöstä näkyvän prosessin, joka sisältää erilaisia vaiheita, haasteita ja onnistumisia – tilanteita, joissa jokainen voi kehittyä ja oppia uutta.
Kohti vahvempaa TKI-toimintaa
Kaiken kaikkiaan verkoston toiminta osoittaa, että organisaation osaaminen ei perustu yksilöihin, vaan syntyy kollektiivisessa vuorovaikutuksessa (Gherardi 2019). TKI-kirittäjien toiminta verkostona tukee käytäntöjä, jotka edistävät tiedon jakamista ja jatkuvaa kehittymistä sekä yksilö- että yhteisötasolla.
TKI-toiminnan vahvistaminen on jatkuva prosessi, joka avaa ovia ennakkoluulottomalle kokeilulle ja uuden oppimiselle. TKI-kirittäjien verkosto on Haaga-Heliassa keskeisessä roolissa yhdistämässä eri osaamisalueita ja edistämässä yhteistyötä. Se tekee innovaatiotoiminnasta entistä vaikuttavampaa, madaltaa osallistumisen kynnystä ja luo uusia yhteistyömalleja TKI-toiminnan edistämiseksi. Katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen, jossa TKI-kirittäjien verkoston aktiivinen toiminta vahvistuu entisestään ja muodostuu pysyväksi osaksi Haaga-Helian innovaatioekosysteemiä.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki (932/2014). Finlex. Luettu 28.3.2025.
Gherardi, S. 2019. How to conduct Practice-Based studies: Problems and methods. Edward Elgar Publishing.
Harmaala, M.-M. & Lahtinen, M. 2024. Miten ammattikorkeakoulusta tulee merkittävämpi toimija? Haaga-Helia eSignals.
Korin, H. & Liikamaa, K. 2023. Organisaation oppiminen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioissa – Kollektiivinen reflektio käytännön strategiatyössä. Hallinnon Tutkimus 42(5), 528–544.
Liinamo, A., Repo Jamal, H., Härkönen, O. & Raatikainen, E. 2023. Opettajien kokemuksia TKIO-integraatiosta. Teoksessa TKIO – Tulevaisuuskestävää innovointia ja osaamista. TAITO-sarja 110. Metropolia Ammattikorkeakoulu, sivut 30–37.
Myllykoski-Laine, S., Murtonen, M. & Postareff, L. 2024. Korkeakoulupedagogiikan kehittäjien käsityksiä yhteisöllisyydestä pedagogisen kehittymisen kontekstissa. Kasvatus, Suomen kasvatustietellinen aikakauskirja, 55(2), 200–214.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Korkeakouluille uudet rahoitusmallit. Luettu 28.3.2025.
Unkari-Virtanen, L., & Huhtaniemi, M. 2023. TKIO-toiminnan vaikuttavuuden perusta. Teoksessa TKIO – Tulevaisuuskestävää innovointia ja osaamista. TAITO-sarja 110. Metropolia Ammattikorkeakoulu, sivut 24–29.
Kuva: Shutterstock