Kotimaan lentoliikenteen tulevaisuus: ketterää sähköistä ilmailua citykentiltä

Kotimaan lentoliikenne on ollut pitkään haasteiden edessä, erityisesti maakuntakenttien osalta. Näille kentille lentäminen on usein kannattamatonta ja reittejä ylläpidetään verovaroin. Esimerkiksi tällä hetkellä valtio ostaa ainakin vuoteen 2026 asti ostopalveluliikenteenä lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon. Valtio tukee myös lentoja Savonlinnaan ja Poriin. (Yle 2025.) Myös Finavia on ollut huolissaan markkinaehtoisuuden puutteesta ja peräänkuuluttaa nimenomaan sitä vuoden 2025 trendiraportissaan (Finavia c).

Traficomin mukaan valtio tukee lentoja maakuntakentille keskimäärin 100 eurolla per matkustaja ja heikoiten kannattavilla reiteillä matkustajakohtainen tuki on jopa 420 euroa. Koneiden täyttöasteet yltävät vain harvoin edes 50 % ja ovat alhaisimmillaan 12 % Savonlinnan reitillä ja Jyväskyläänkin vain 34 %. (Traficom 2023.) Kotimaan lentoliikenne on kinkkinen ongelma, sillä saavutettavuuden, alueellisen elinvoimaisuuden sekä elinkeinoelämän näkökulmasta ketterät yhteydet maailmalle ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta sähköisten kiinteäsiipisten eSTOL (electric short take off and landing) ilma-alusten myötä. Näillä aluksilla on potentiaali mullistaa kotimaan lentoliikenne ja tehdä siitä markkinaehtoisesti kannattavaa ja vieläpä verrattain ympäristöystävällistä.

Haaga-Helian Smart Urban eFly -hankkeessa tutkimme ja luomme toimintamallikokeiluja sähköiselle kaupunki-ilmailulle Uudellemaalla. ESTOL liikenne ja sen vaatimukset ovat osa hanketta.

Nykytilanne ja haasteet

Nykyisin kotimaan lentoliikenne Suomessa keskittyy pääasiassa suurten kaupunkien välisiin reitteihin, kun taas pienemmät maakuntakentät jäävät vähemmälle huomiolle. Liikenne on lähes yksinomaan Helsinki-Vantaan ja suurempien kaupunkien välistä liikennettä, kaupunkien tai alueiden välillä ei juurikaan ole reittiliikennettä. Tämä johtuu osittain siitä, että perinteiset lentokoneet, kuten ATR-koneet, ovat liian suuria ja kalliita operoidakseen näillä reiteillä. Lisäksi lyhyet lentomatkat eivät ole taloudellisesti kannattavia, mikä johtaa siihen, että reittejä ylläpidetään verovaroin (Finavia a; b).

Vuonna 2024 Finavian 20 lentoaseman kautta matkusti yhteensä 19,6 miljoonaa matkustajaa, joista 16,3 miljoonaa matkusti Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Kotimaan lennoilla matkusti 19 % kaikista matkustajista (Finavia b). Helsinki-Vantaa on selkeästi suurin ja vilkkain kenttä, mutta kotimaan lentojen osuus matkustajista on kuitenkin merkittävä.

Maakuntakenttien haasteet eivät rajoitu pelkästään taloudellisiin tekijöihin. Usein nämä kentät sijaitsevat kaukana suurista asutuskeskuksista, mikä tekee niistä vähemmän houkuttelevia matkustajille. Esimerkiksi Joensuun ja Kajaanin lentokentät ovat suhteellisen kaukana kaupunkien keskustoista, mikä lisää matkustusaikaa ja vähentää lentojen houkuttelevuutta. Lisäksi maakuntakenttien infrastruktuuri on usein vanhentunutta ja vaatii merkittäviä investointeja, jotta ne voivat palvella moderneja lentokoneita ja matkustajia tehokkaasti.

Toinen merkittävä haaste on lentoliikenteen ympäristövaikutukset. Perinteiset lentokoneet kuluttavat paljon polttoainetta ja tuottavat merkittäviä määriä hiilidioksidipäästöjä. Tämä on erityisen ongelmallista lyhyillä kotimaan lennoilla, joissa polttoaineenkulutus per matkustaja on suhteellisen korkea. Ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkeä tavoite, mutta se vaatii investointeja uusiin teknologioihin ja infrastruktuuriin.

Sähköiset eSTOL-ilma-alukset: ratkaisu haasteisiin

Sähköiset eSTOL-ilma-alukset tarjoavat mahdollisen ratkaisun näihin haasteisiin. Nämä 9-20 paikkaiset koneet ovat suunniteltu lyhyille nousu- ja laskumatkoille, mikä mahdollistaa niiden käytön pienillä kentillä ja jopa kaupunkien keskustoissa (Courtin et al. 2021; Aviation week). Esimerkiksi Helsingissä voisi tulevaisuudessa olla city-kenttä, jonne eSTOL-koneet voivat laskeutua, mikä lyhentäisi matkustusaikoja ja parantaisi yhteyksiä. Ketterimmät esitellyt eSTOL laitteet vaativat vain noin 150 metrin eli hieman jalkapallokenttää pidemmän kiitotien. Kyky nousta ja laskeutua lyhyiltä kiitoteiltä avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia lentoliikenteelle, erityisesti alueilla, joilla ei ole suuria lentokenttiä (Courtin et al. 2021; Aviation week). Tilavaatimukset kaikkiaan ovat perinteiseen lentämiseen verrattuna aivan eri mittakaavassa – tällaisia tiloja löytyy jopa tiheään rakennettujen kaupunkien keskustoista hyvien julkisten liikenneyhteyksien kainalosta.

eSTOL-ilma-alukset hyödyntävät sähköistä voimanlähdettä, mikä vähentää merkittävästi lentoliikenteen päästöjä ja melua (Courtin et al. 2021; Aviation week) . Tämä tekee niistä ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon perinteisille lentokoneille. Melutasoa ei ole vielä voitu todentaa normaalikäytössä, mutta testeissä esimerkiksi Electran koneen melutasoksi mitattiin noin 150 metrin korkeudessa ihmisen puheääntä vastaava 55 desibeliä (Electra).

Taloudelliset hyödyt

Sähköiset eSTOL-koneet ovat myös taloudellisesti kannattavampia. Ne kuluttavat vähemmän energiaa ja niiden ylläpitokustannukset ovat alhaisemmat verrattuna perinteisiin lentokoneisiin (Courtin et al. 2021; Aviation week). Tämä tekee mahdolliseksi ylläpitää reittejä, jotka ovat nykyisin kannattamattomia, ilman verovarojen käyttöä.

Merkittävin kannattavuutta parantava tekijä on kuitenkin oikeantyyppisen ja oikeankokoisen ilma-aluksen käyttö pienemmillä reiteillä. Pienempipaikkaisilla koneilla olisi laskennallisesti saavutettavissa huomattavasti yli 70 % täyttöasteita nykyisilläkin matkustajamäärillä verrattuna alle 50 % nykyisiin täyttöasteisiin reitin kysyntään nähden liian suuripaikkaisilla ATR-koneilla. Lisäksi pienemmät koneet voivat operoida useammin, mikä parantaa yhteyksiä ja lisää matkustajamääriä.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuudessa sähköiset eSTOL-ilma-alukset voivat korvata nykyiset ATR-koneet kotimaan reiteillä. Tämä mahdollistaisi lentoliikenteen laajentamisen pienemmille kentille ja kaupunkien keskustoihin, mikä parantaisi yhteyksiä ja vähentäisi matkustusaikoja (Courtin et al. 2021; Aviation week). Lisäksi ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus tekevät niistä houkuttelevan vaihtoehdon sekä matkustajille että lentoyhtiöille. Ketterillä sähköisillä koneilla voitaisiin mahdollistaa myös kaupunkien välinen liikenne, jolloin kaiken liikenteen ei enää tarvitsisi olla keskittyä pääkaupunkiin.

Sähköiset eSTOL-ilma-alukset tarjoavat merkittäviä etuja kotimaan lentoliikenteelle. Ne voivat mullistaa lentoliikenteen pienemmillä kentillä ja kaupunkien keskustoissa, parantaa yhteyksiä ja vähentää päästöjä. Tulevaisuudessa nämä koneet voivat korvata perinteiset lentokoneet ja tehdä kotimaan lentoliikenteestä taloudellisesti kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää.

Kriittiset huomiot

Vaikka sähköiset eSTOL-ilma-alukset tarjoavat monia etuja, niiden käyttöönottoon liittyy myös haasteita. Lentoliikenteen sääntely ja turvallisuusvaatimukset voivat olla esteenä uusien teknologioiden käyttöönotolle. Sähköisten ilma-alusten sertifiointi ja hyväksyntä voivat olla pitkä ja monimutkainen prosessi, joka vaatii yhteistyötä viranomaisten, lentoyhtiöiden ja teknologiayritysten välillä. Prosessi on alkanut, mutta sen etenemisen tahtia on mahdoton ennustaa.

Tämä voi hidastaa uusien, ympäristöystävällisten lentokoneiden käyttöönottoa ja rajoittaa niiden vaikutusta kotimaan lentoliikenteeseen. Operaattorit eivät ole valmiita investoimaan, kun operointilupaa ei vielä ole. Toisaalta, kaupunkien pitäisi pystyä määrittelemään kaavoihin varauksia kaupunkikentille jo nyt hyvissä ajoin ennen kuin varmuutta tarvittavasta maa- ja ilma-alasta vielä on.

Lisäksi sähköisten ilma-alusten akkujen kesto ja latausinfrastruktuuri ovat vielä kehitysvaiheessa, mikä voi rajoittaa niiden käyttöä pitkän matkan lennoilla. Myös sääolosuhteet ja lentokenttien infrastruktuuri voivat vaikuttaa eSTOL-koneiden operointiin, erityisesti talvikuukausina. (EASA.)

Sähköisten lyhyen nousu- ja laskumatkan lentolaitteiden (eSTOL) yleistyminen voi tuoda lentokoneiden nousu- ja laskupaikat lähemmäs kaupunkien keskustoja, mikä herättää kysymyksiä sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Vaikka eSTOL-laitteet tarjoavat ympäristöystävällisemmän ja tehokkaamman vaihtoehdon perinteisille lentokoneille, niiden käyttö kaupunkialueilla vaatii huolellista suunnittelua ja yhteisön hyväksyntää. Sosiaalinen hyväksyttävyys riippuu siitä, kuinka hyvin nämä uudet teknologiat integroidaan kaupunkien infrastruktuuriin ja kuinka ne vaikuttavat asukkaiden elämänlaatuun, kuten melutasoon ja turvallisuuteen.

On tärkeää, että päätöksentekoon osallistuvat kaikki sidosryhmät, jotta voidaan varmistaa, että eSTOL-laitteiden käyttöönotto tapahtuu oikeudenmukaisesti ja yhteisön tarpeet huomioiden. Tarvitsemme kipeästi ja ripeästi tätä toimijoiden yhteistä keskustelua aiheesta. Tulethan sinäkin tärkeänä sidosryhmänä mukaan!

Kuva: Shutterstock