Oppimisen kaaria laskentatoimen opetuksessa

Haaga-Helian ACES hankkeessa olemme tuottaneet kiertotalousliiketoiminnan laskentatoimen opetusmateriaalia, mutta yksi hankkeen tavoite oli myös käyttää innovatiivisia pedagogisia menetelmiä näitä materiaaleja opettaessa. Haaga-Helian opettajakorkeakoulun avustuksella valitsimme hankkeen pedagogiseksi taustaksi Kavanaughin Oppimisen kaaret muotoilumallin (2019) – Learning Arches menetelmän.

Rakensimme ACES oppimismateriaalin noudattaen oppimisen kaaria, mutta olen testannut sitä laskentatoimen kursseillani esimerkiksi Vierumäen YAMK koulutuksessa ja tradenomien kanssa Pasilassa. Olen kokeillut menetelmää on-line kursseilla – tosin siellä vähän vaihtelevin menestyksin. Kokemukseni ovat kuitekin kauttaaltaan olleet hyviä. Learning Arches lähestymistapa on tuonut oppitunteihin uutta energiaa ja saanut opiskelijat mukaan oppimisprosessiin. Varsinkin laskentatoimen peruskursseilla voi olla opiskelijoita, jotka pelkäävät numeroita, ja siksi hyväll positiivisella aloituksella on merkitystä.

Oppimisen kaaria sovellettuna

Oppimisen kaari koostuu kolmesta seuraavasta vaiheesta (Kavanaugh 2019).

1. Asettautuminen (Set): Luodaan oppimiselle suotuisa ilmapiiri ja herätetään kiinnostus aiheeseen.
2. Ylläpitäminen (Hold): Syvennytään aiheeseen erilaisten tehtävien ja keskustelujen kautta.
3. Laskeutuminen (Land): Päätetään oppitunti reflektoimalla opittua ja varmistetaan, että keskeiset asiat ovat jääneet mieleen.

Oppimisen kaaret, jossa oppimisprosessia mietitään kolmessa osassa, sisältää myös transformatiivisen oppimisen seitsemän periaatetta (7C) (Alanko-Turunen, Alhonen & Kaukinen 2024). 7C ajattelussa on erityisen muistettavaa se, että kun esimerkiksi oppitunnin aloittaa, pitää ensin luoda yhteys (connection), sitten selkeyttää työskentelykäytännöt (conditions) ja kolmanneksi kirkastaa itse oppimisprosessi (context). Vasta neljäs askel on itse asia (context).

Hyvin usein ainakin itse hyppään nopeasti suoraan asiaan, ajattelematta sitä, että opiskelijat tulevat oppimistapahtumaan eri tilanteista, ja on tärkeää saada kaikki aluksi ’samalle kartalle’ tai ’kutsua mukaan oppimaan’ kuten Kavanaugh tämän ilmaisisi. Periaatteessa jokainen koulutusohjelma, oppimiskokonaisuus, kurssi, kurssin osa tai oppitunti voidaan rakentaa soveltaen oppimisen kaaria. Seuraavassa esittelen kokemuksiani kolmesta helposta suosikistani menetelmän soveltamisessa oppitunneille.

Lumisota paperipalloilla on ollut ehdoton suosikkini. Aktiviteetti toimii kaikissa vaiheissa (set – hold – land), mutta ei sitä kannata samalla oppitunnilla kolmea kertaa pitää. Tunnin alussa opiskelijat kirjoittavat paperille oppimistavoitteensa tai lopussa tärkeimmän oivalluksensa. Kysymyksiä voi soveltaa, mutta jos käyttää tätä harjoitusta tunnin alussa asettautumiseen, pitäisi välttää itse asiaan (content) menemistä ja kysyä vaikka mikä on päivän fiilis, mikä on sinun paras opiskelukikkasi tms. Jos harjoitusta käyttää land aktiviteettina, voi kysyä: mikä oli sinusta mielenkiintoisin tunnilla opittu asia, mistä haluaisit tietää vielä lisää, mitä arvonlisäveroprosentteja muistat tai mitä kustannuslaskentamenetelmää soveltaisit itse mieluiten.

Kun vastaukset on kirjoitettu, paperit rytistetään palloiksi, ja pidetään ’lumisota’, jossa sekä opiskelijat että opettaja heittelevät palloja toistensa päälle. Muutaman minuutin jälkeen jokainen poimii pallon ja lukee sen ääneen. Tämä leikkisä aktiviteetti rikkoo jään ja tuo hauskuutta oppimiseen (ja opetukseen). Jos harjoituksen pitää tunnin lopussa, saa opettaja hyvän käsityksen siitä, mitä opiskelijoille oikeasti jäi mieleen ja mitä voisi kerrata. Lisäksi lumisodassa keho liikkuu ja veri lähtee kiertämään, eli se virkistää myös keskellä oppitunteja käytettynä.

Post-it-menetelmä on perinteinen mutta aina toimiva menetelmä. Tunnin alussa opiskelijat kirjoittavat post-it-lapulle vastaavia asioita kuin lumisotaharjoituksissa ja tuovat laput taululle. Jos kysytään oma tavoite tunnille, voi tavoitteet voi käydä alussa läpi yhdessä. Vaihtoehtona on tunnin lopuksi kerrata, saavutettiinko tavoitteet. Jos harjoitus toteutetaan tunnin lopussa, kirjoitetaan lappuun yksi tärkeä asia mitä oppi. Kun laput keskustellaan läpi, tapahtuu samalla oppimisen reflektointia, mikä vahvistaa jokaisen opiskelijan oppimista. Tähän kannattaa varata hyvin aikaa tunnin lopussa, koska asioiden kertaaminen on hyödyllistä.

Fun fact kisa toteutuu, kun tunnin lopuksi luokka jaetaan noin viiden opiskelijan tiimeihin. Tiimien tavoitteena on kirjoittaa lapuille kolme pientä tunneilla oppimaansa asiaa. Ajatus on muistaa jotain niin yksityiskohtaista, mitä toisten ryhmien lapuissa ei olisi. Sitten lyhyesti käydään läpi listoilla olevat asiat. Tai jos tulee kiire, voi lapuille kirjoittaa vain yhden asian. Tämäkin auttaa tunnilla opitun kertaamista. Tässä harjoituksessa on joskus tullut esille myös joku väärinkäsitys tunneilla läpikäydystä asiasta ja olen päässyt korjaamaan asian.

Kävin esimerkiksi pilotoimassa ACES opetusmateriaalia toisen opettajan tunnilla, ja tässä kisassa yksi ryhmä kertoi, että Osuuspankki oli vaihtanut 60 % toimittajistaan, koska ne eivät olleet pystyneet toimittamaan kestävyysraportointitietoja pankille. Tunnilla olin kertonut, että Osuuspankin tekemän tutkimuksen mukaan 60 % vastanneista yrityksistä olivat vaihtaneet toimittajiaan koska ne eivät olleet pystyneet toimittamaan kestävyysraportointitietoja. (Alho & Ranta 2025) Asia oli siis muistettu tai ymmärretty väärin, ja pääsin onneksi korjaamaan tiedon.

Monilla nettisivuilla on lisää valmiiksi mietittyjä harjoituksia oppimisen kaaren eri vaiheisiin. Esimerkiksi Liberating Structures -sivustolta olen kokeillut 1-2-4-All-menetelmää ja Troika consultingia. ACES hankkeen kumppani, sosiaalisten verkostojen Impact Hub, käyttää Art of Hosting -sivuston menetelmiä. Kannattaa kurkata!

Laskeutuminen on haasteellisinta

Vaikka tässä kirjoituksessa olen korostanut asettautumisen tärkeyttä (set), itselleni kaikkein haastavinta on ehtiä tekemään huolellinen laskeutumisaktiviteetti (land). Laskentatoimea opettaessa tuntuu, että aika ei millään riitä. Asiaa on paljon ja tuntien sisällöt tulee usein optimoitua. Haluan varmistaa sen, että tekemistä aina riittää, eli minulla on paljon erilaisia oppimista ylläpitäviä (hold) aktiviteetteja, jotka ovat käytännössä erilaisia lasku- ja kirjanpitoharjoituksia.

Usein tuntini siis loppuvatkin siihen, että opiskelijat alkavat vihjailevasti pakkaamaan reppujaan ja minun kommentoidessa perään: Läksyt tulee Moodleen. Siksi suosittelen, että opettajana päätät itse jo etukäteen monelta laskeutumisharjoitus alkaa, ja lopetat tunnit kauniisti lyhyeen asian kertaukseen käyttämällä esimerkiksi jotain aikaisemmin mainittua tehtävää. On parempi jättää joku uusi asia käsittelemättä ja kerrata jo opittua, koska silloin opiskelijoille jää asiasta parempi muistijälki. Myös Kavanaugh (2019) muistuttaa, että jokainen oppimisen kaari pitää asettaa ja lopettaa.

Rohkeasti kokeilemaan oppimisen kaaria aineessa kuin aineessa

Harjoitukset voivat tuntua hieman vierailta ja hassuiltakin, mutta suosittelen ehdottomasti suunnittelemaan tunnit oppimisen kaaria hyväksikäyttämällä. Menetelmällä olen saanut laskentatoimen tunneilleni enemmän rakennetta ja lisäksi tunnit eloisammiksi ja opiskelijat aktiivisesti mukaan opiskeluun. Harjoitusten ei tarvitse olla leikkejä, vaan ne voivat ilmentää juuri sinua opettajana. Opiskelijatkin ovat erilaisia. Joskus asettautumisaktiviteettina riittää esimerkiksi vain kuulumisten kysely ja laskeutuessa voi jutella epäselväksi jääneistä asioista.

Minun kokeiluni oli laskentatoimen opetuksessa, jossa asiat perustuvat sääntöihin ja kaavoihin, ja jossa lasketaan numeroita. Siksi haluankin tuoda tunneille välillä jotain kevyempää ja rennompaa vastapainoksi. Rakenne kuitenkin toimii aineessa kuin aineessa. Hankkeessamme on kaksi perinteistä yliopistoa, ja ainakin yksi professori on kokeillut hauskoja harjoituksia menestyksekkäästi massaluennoilla. Kavanaugh (2019) itse soveltaa oppimisen kaaria eri tasolla, myös koko koulutusohjelman suunnittelussa.

Kuva: Haaga-Helia