Ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstön monimuotoisuus

Ammattikorkeakoulujen tehtäviin on alusta alkaen kuulunut soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) harjoittaminen. TKI-toiminnan avulla etsitään ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin, kehitetään osaamista ja luodaan mahdollisuuksia työelämään yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin ja muiden oppilaitosten kanssa. TKI-toiminta sisältää muun muassa hankevalmistelua ja rahoituksen hakemista, hankehallinnon koordinointia sekä budjetointia, viestintää ja raportointia.

Omaa työyhteisöä ja verkostoani tarkastellessa nousee esiin, että TKI-työtä on mahdollista tehdä hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Omalla kohdallani on usein ihmetelty, miten olen päätynyt teologian maisterin pohjakoulutuksella ammattikorkeakoulun TKI-työhön, sillä tutkintona sitä ei heti ensimmäisenä yhdistetä projektityöhön. Verkostossani hanketyötä tehdään enimmäkseen insinööri- ja kauppatieteiden pohjalta, mutta myös kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen edustajia löytyy.

Tämä innoitti minua syventymään tarkemmin siihen, millaisella osaamisella ja taustakoulutuksella päädytään työskentelemään TKI-toiminnan pariin erityisesti ammattikorkeakoulukentällä. Tässä kirjoituksessa pohdin asiaa tilastojen valossa ja omasta näkökulmastani Haaga-Heliassa työskentelevänä projektiammattilaisena.

Mistä on ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstö tehty?

Viime vuosina ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kehittynyt ja laajentunut huomattavasti. TKI-henkilöstön määrä ja koulutustaso on kasvanut, sillä vuodesta 2015 lähtien TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen henkilöstöstä on noussut reilusta 9 prosentista 17 prosenttiin (Maxenius 2023.) TKI-henkilöstöllä tarkoitan asiantuntija- ja tukihenkilöstöä, jonka työ keskittyy pääasiassa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaan.

Kiviä ja Keitaita 4.0 tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-työssä toimivien yleisin taustakoulutus on ylempi korkeakoulututkinto ja näistä valtaosa on ammattikorkeakoulututkintoja. (Mäki, Kotila, Fred, Kinanen 2024). Tilastokeskuksen vuoden 2023 tietojen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstöön kuului kokonaisuudessaan 5 635 henkilöä. Näistä tutkijakoulutettuja oli yhteensä 1 021, yliopistotutkinnon suorittaneita 2 737 ja ammattikorkeakoulututkinnon käyneitä 1 386. (Suomen virallinen tilasto 2025.) Todellinen määrä voi kuitenkin olla tätäkin suurempi, sillä korkeakoulujen yhdistyessä yliopistot ovat yhdistäneet ammattikorkeakoulujen TKI-palvelut omiin tukipalveluihinsa (Mäki ym. 2024).

Kun ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstön tilastoja verrataan koko korkeakoulusektorin vastaaviin lukuihin, on havaittavissa merkittäviä eroja. Vuonna 2023 koko korkeakoulusektorilla TKI-toiminnassa työskenteli yhteensä 36 885 henkilöä. Tästä joukosta tutkijakoulutettuja oli 12 968, yliopistotutkinnon omaavia oli 14 823, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita 2 483 ja muun koulutuksen saaneita 6 611. (Suomen virallinen tilasto 2025.) Ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstön osuus koko korkeakoulusektorista on noin 15 % ja heitä on siis huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi yliopistoissa.

Ammattikorkeakouluissa työskentelee ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta yli 55 % koko korkeakoulusektorin TKI-henkilöstöstä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että ammattikorkeakoulut keskittyvät käytännönläheisempään TKI-toimintaan, kun taas yliopistot painottavat tutkimusta ja tohtorikoulutusta. Maxeniuksen (2023) mukaan ammattikorkeakouluissakin tohtorikoulutettujen määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.

On loogista ajatella, että ammattikorkeakoulun TKI-hankkeessa esimerkiksi harjoittelijana tai opinnäytetyöntekijänä toiminut opiskelija saattaa haluta jatkaa hanketeemojen parissa, jos on kokenut työn mielekkääksi. Itsekin hurahdin hanke- ja projektimaailmaan yliopisto-opintojen aikaisen harjoittelun kautta, vaikka ensimmäinen ylempi korkeakoulututkintoni ei liittynyt projektityöhön mitenkään.

Haaga-Helian TKI-henkilöstö tilastojen valossa

Vipusen tilastot vahvistavat omia havaintojani. Niiden mukaan Haaga-Helian TKI-henkilöstöstä noin 28 %:lla taustakoulutus on kauppa-, hallinto- ja oikeustieteissä. Näistä noin kolmasosalla on ylempi korkeakoulututkinto. Palvelualojen koulutuksella työskentelee vajaa viisi prosenttia, ja heistä ylempi korkeakoulututkinto on seitsemällä prosentilla. Kasvatusalan koulutus on noin seitsemällä prosentilla TKI-työtä tekevällä haagahelialaisella ja heistä ylemmän korkeakoulututkinnon omaavia on vajaa neljä prosenttia. Koulutustaustaltaan tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä edustaa 3 % Haaga-Helian TKI-henkilöstöstä ja näistä alle 1 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto. Vähiten, vain prosentin verran, TKI-henkilöstöstä työskentelee yhteiskunnallisten alojen koulutuksen pohjalta ja siitä puolella on korkeakoulututkinto. (Vipunen 2025.)

Koska Haaga-Heliassa koulutetaan pääasiassa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita, ei ole yllättävää, että nämä alat ovat eniten edustettuina myös TKI-henkilöstön joukossa. Korkeakoulukenttä puolestaan puoltaa kasvatusalan edustuksen määrää.

Kiviä ja Keitaita 4.0 tutkimukseen osallistuneista ammattikorkeakoulujen TKI-asiantuntijan nimikkeellä työskentelevistä 38 % on pedagogisesti päteviä ja kuudella prosentilla opettajan pedagogiset opinnot ovat työn alla (Mäki ym. 2024). Haaga-Heliassa osa TKI-henkilöstöstä myös opettaa osana työtään ja sen seurauksena, he ovat hakeutuneet ammatillisen opettajan opintoihin. Itsekin aineenopettajan koulutuksella hain juuri Ammatillisen opettajakorkeakoulun TKI-työhön, sillä halusin hyödyntää omaa pedagogista osaamista hanketoiminnassa.

Osaamisen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen osana TKI-työtä

Harvoin pelkkä koulutustausta tai tutkinto tarjoaa riittävää osaamista projekti- ja hanketyötä tekeville TKI-toimijoille. Vaikka TKI-työ on itsessään jo osaamisen kehittämistä, ammatillinen kehittyminen työn ohessa on tärkeää. Mäen ym. (2024) mukaan ammattikorkeakoulujen vahvuutena on ollut joustavat tehtävänkuvat, jotka ovat mahdollistaneet osaamisen kehittämisen ja monipuolisen työelämän asiantuntijuuden kasvun.

TKI-toimijoille on tarjolla monenlaista sekä maksullista että maksutonta projektityöhön liittyvää koulutusta. Oma osaamistaan voi kehittää myös osallistumalla erilaisiin rahoittajien infotilaisuuksiin, seminaareihin sekä organisaation sisäisiin koulutuksiin. Myös avoimien yliopistojen kautta voi suorittaa projektinhallintaan liittyviä kursseja tai opintokokonaisuuksia. Esimerkiksi 3AMK on tarjonnut 5 opintopisteen laajuista TKI-osaajan -opintokokonaisuutta, jossa käydään läpi TKI-toiminnan keskeisimmät asiat.

Projektiosaamisen merkitys on korostunut myös tutkintopuolella ja monet ammattikorkeakoulut tarjoavat projektijohtamisen ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Opintopolku-sivustolta löytyy 21 YAMK-tutkintoa projektijohtamiseen liittyen. Opiskelin projektijohtamisen YAMK-tutkinnon osittain juuri sen vuoksi, että kehittyisin TKI-hanketyön osaajana ja sainkin koulutuksesta paljon hyviä eväitä ja oppeja työelämään. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa juuri osaaminen korostuu, sillä ennen opintojen alkua edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemus alalta.

Nykyajan työelämässä oman osaamisen kehittämisen tarve on jatkuva. Vuoden 2023 työolobarometrin mukaan elinikäinen oppiminen ja jatkuva kouluttautuminen ovat keskeisiä menestystekijöitä muuttuvassa ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Osaamisen kehittämisen kulttuuri on ollut vahvaa, ja pitkällä aikavälillä se on edistynyt positiivisesti. Viime vuosina työnantajan tarjoama koulutus osaamisen kehittämiseen ja jatkuvan oppimisen tukeminen ovat merkittävästi vähentyneet. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.)

Ammattikorkeakoulun työntekijät pitävät omaa osaamistaan vahvana, mutta mielipiteet osaamisen kehittämisen tuesta vaihtelevat. Hieman yli puolet vastaajista oli Mäen ym. (2024) selvityksen mukaan tyytyväisiä työpaikallaan saamaansa tukeen osaamisen kehittämisessä. (Mäki ym. 2024).

Vaikka elinikäinen oppiminen nähdään tärkeänä, työnantajien tarjoaman tuen väheneminen voi asettaa haasteita työntekijöiden osaamisen kehittämiselle. Tämä korostaa työntekijöiden oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja omaehtoista oppimista aina itsenäisestä opiskelusta erilaisiin koulutuksiin hakeutumiseen ja osallistumiseen. Työntekijällä tulisi kuitenkin olla sellainen olo, että työnantaja tukee ja kannustaa jatkuvaan oppimiseen sekä tarjoaa tarvittavat resurssit ja mahdollisuudet kehittyä.

TKI-toiminta tarjoaa monia mahdollisuuksia eri alojen asiantuntijoille ja sen parissa voi työskennellä monipuolisen osaamisen ja koulutustaustan pohjalta. Toimijoiden moninainen tausta tuo mukanaan erilaisia näkökulmia ja osaamisalueita, jotka rikastuttavat työyhteisöä. Erilaisista taustoista tulevat asiantuntijat voivat opettaa kollegoilleen uusia taitoja ja näkemyksiä, mikä tekee työskentelystä virkistävää ja inspiroivaa. TKI-henkilöstön osaamisen kehittämisen mahdollistaminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen ovat myös keskeisiä tekijöitä, jotka varmistavat TKI-toiminnan vaikuttavuuden tulevaisuudessa. Tämä moninaisuus edistää innovatiivisuutta ja luovuutta, mikä on erityisen tärkeää TKI-toiminnalle ja ammattikorkeakouluyhteisölle.

Kuva: Shutterstock