Suomen kiertotalousaste on EU:n keskiarvon alapuolella – mistä tämä johtuu?

Tutkimme kiertotalouden kirjanpidon haasteita yhdessä kumppanioppilaitosten kanssa Erasmus+-rahoitteisessa hankkeessa nimeltä ACES (Accounting for Circular economy and Sustainability). Hankkeessa hämmästyin Suomen alhaisesta kiertotalousasteesta verrattuna EU:n keskiarvoon, sillä oletin että EU:n perinteinen mallioppilas olisi tässäkin suhteessa kärkikymmenen parissa. Valitettavasti tilanne on aivan päinvastainen.

Tilastot paljastavat merkittävän eron

Kiertotalous on noussut viime vuosina yhä keskeisemmäksi teemaksi EU:n kestävän kehityksen strategiassa. Kiertotalousasteella mitataan kierrätettyjen materiaalien osuutta kaikesta materiaalien käytöstä. Se on yksi tärkeimmistä indikaattoreista, joilla seurataan siirtymää kohti resurssitehokkaampaa ja kestävämpää taloutta. Tilastot kuitenkin paljastavat, että Suomi laahaa tässä kehityksessä merkittävästi jäljessä muuta Eurooppaa.

Tilastokeskuksen ja Eurostatin lukujen mukaan Suomen kiertotalousaste on vain noin 3,3 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 11,7 prosenttia (Tilastokeskus 2023). Ero on huomattava ja herättää kysymyksiä siitä, miksi resurssitehokkuudestaan tunnettu Suomi suoriutuu tässä vertailussa niin heikosti. Erityisen silmiinpistävää on ero kiertotalouden kärkimaihin kuten Alankomaihin (30,9 %) ja Belgiaan (23,1 %) (Eurostat 2023).

Rakenteelliset syyt eron taustalla

Seuraavassa nostan esiin mahdollisia syitä Suomen alhaiselle kiertotalousasteelle: kaikki rakenteellisia.

1. Suomen teollisuuden rakenne poikkeaa merkittävästi monista muista EU-maista. Metsäteollisuuden suuri osuus vaikuttaa lukuihin, sillä puupohjaisten materiaalien kierto lasketaan tilastoissa eri tavalla kuin esimerkiksi metallien tai muovien kierto. Vaikka käytämme puuta kestävästi ja tehokkaasti, tämä ei näy kiertotalousasteen laskennassa (Sitra 2023).
2. Suomi on harvaan asuttu maa, mikä tuo logistisia haasteita kierrätysmateriaalien keräämiseen ja käsittelyyn. Pitkät välimatkat ja ohuet materiaalivirrat tekevät kierrätyksestä kalliimpaa ja vähemmän kannattavaa kuin tiheämmin asutuissa maissa.
3. Suomessa on saatavilla runsaasti neitseellisiä raaka-aineita suhteellisen edullisesti. Tämä vähentää taloudellista kannustinta kierrätysmateriaalien käyttöön verrattuna maihin, joissa neitseelliset raaka-aineet ovat niukempia ja kalliimpia.

Mitä tilanteelle voitaisiin tehdä?

Vaikka Suomen yleinen kiertotalousaste on alhainen, maastamme löytyy erinomaisia esimerkkejä onnistuneista kiertotalousratkaisuista. Rester Oy (2023) on kehittänyt innovatiivisen tekstiilikierrätyksen laitoksen Paimiossa, jossa poistotekstiileistä valmistetaan uutta raaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin. Fortum Circo® (2023) on kehittänyt teknologian, jolla kuluttajien muovijätteestä voidaan valmistaa korkealaatuista kierrätysmuovia uusien tuotteiden valmistukseen. Betolar (2023) on mullistanut betoniteollisuutta kehittämällä Geoprime®-ratkaisun, joka mahdollistaa teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen betonin valmistuksessa sementin sijaan.

Mainittujen yritysten rinnalle tarvitaan lisää innovatiivisia yrityksiä. Lisäksi Suomen kiertotalousasteen nostamiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia muun muassa seuraavilla rintamilla.

• Kierrätysmarkkinoiden kehittäminen: Tarvitsemme vahvempia kannustimia kierrätysmateriaalien käytölle ja toimivammat markkinat kierrätysmateriaaleille. Tähän voivat auttaa esimerkiksi taloudelliset ohjauskeinot ja julkiset hankinnat.
• Logistiikan tehostaminen: Digitalisaatio ja uudet teknologiset ratkaisut voivat auttaa tekemään kierrätysmateriaalien keräämisestä ja kuljetuksesta kannattavampaa myös harvaan asutuilla alueilla.
• Teolliset symbioosit: Voimme ottaa oppia Alankomaiden kaltaisista maista, joissa eri teollisuudenalat tekevät tiivistä yhteistyötä materiaalien kierrättämisessä. Yhden toimijan jäte voi olla toisen raaka-aine.
• Innovaatioiden tukeminen: Kiertotalouden ratkaisut vaativat uusia innovaatioita niin teknologiassa, liiketoimintamalleissa kuin palveluissakin. Näiden kehittämiseen tarvitaan riittävää tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

Katseet tulevaisuuteen

Vaikka Suomen nykyinen kiertotalousaste on alhainen, meillä on erinomaiset edellytykset parantaa tilannetta. Suomi tunnetaan maailmalla cleantech-osaamisestaan ja innovaatiokyvystään. Meillä on vahva teknologinen osaamispohja ja toimiva infrastruktuuri, joiden varaan voimme rakentaa tehokkaampaa kiertotaloutta.

Kiertotalousasteen nostaminen vaatii kuitenkin systemaattista työtä ja eri toimijoiden yhteistyötä. Tarvitsemme selkeitä poliittisia linjauksia, yritysten sitoutumista ja kuluttajien tietoisuuden lisäämistä. Vain näin voimme kuroa umpeen eron muuhun Eurooppaan ja nousta kiertotalouden edelläkävijäksi.

Kiertotalous ei ole vain ympäristökysymys, vaan myös taloudellinen mahdollisuus. Ne maat, jotka onnistuvat kehittämään toimivia kiertotalousratkaisuja, ovat vahvoilla tulevaisuuden markkinoilla. Suomella on kaikki edellytykset olla yksi näistä maista – kunhan tartumme haasteeseen määrätietoisesti.

Kuva: Shutterstock