Sähköinen lentäminen edellyttää ekosysteemin luomista

Ilmailuala on murroksessa, ja sähköinen lentäminen on yksi merkittävimmistä kehityssuunnista. Sähköinen lentäminen on mullistamassa ilmailualaa ja muuttamassa toimintamalleja merkittävästi. Tämä kehitys vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta voidaan saavuttaa kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja. Erityisesti kaupunkien rajat ylittävä yhteistyö on avainasemassa, sillä se mahdollistaa sujuvan ja yhtenäisen liikennejärjestelmän kehittämisen.

Suomessa sähköisen lentämisen edistämisessä ollaan kuitenkin vielä lähtökuopissa. Helsingin kaupungin tilaaman raportin mukaan epävarmana koettu tekninen kehitys ja aitojen käyttötapausten puuttuminen ovat yhdessä standardoinnin ja sääntelyn puutteiden kanssa aiheuttaneet ’muna ja kana’-ongelman sähköisen lentämisen kehittämisessä (City of Helsinki 2023).

Sähköisen lentämisen potentiaali Suomessa

Vaikka sisäisen lentämisen volyymit ovat tällä hetkellä monilla reiteillä pienet, niiden merkitys saavutettavuuden kannalta on suuri (Liikenne- ja viestintäministeriö 2023). Suomi on kuitenkin potentiaalinen markkina-alue, sillä ohuet matkustajavirrat ja ainakin osa lähimarkkinoille suuntautuvista lennoista voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa sähköisillä lentokoneilla, joiden operointikustannukset ovat perinteistä lentotoimintaa huomattavasti edullisemmat (Mäntynen, Huhta & Pajarre 2022).

Jenun ym. (2021) tekemän tutkimuksen mukaan sähköiset lentokoneet ovat hyvin potentiaalinen, vähäpäästöinen ja nopea vaihtoehto etenkin yli 300 kilometrin matkoilla, joilla ei ole nopeaa junayhteyttä. Sähköiset lentokoneet ovat perinteiseen lentokoneisiin verrattuna myös pienikokoisempia ja hiljaisempia. Ne voivat hyödyntää lyhyitä kiitoratoja ja pieniä lentokenttiä, joita on vähällä käytöllä eri puolilla Suomea. Sähköiset lentokoneet voisivat siten tarjota nopeita ja vähäpäästöisiä yhteyksiä etenkin alueille, jotka eivät tällä hetkellä ole helposti saavutettavia. (Jenu ym. 2021.)

Sähköinen lentämisen hyödyt korostuvat, kun reitit edellyttävät vesistöjen ylittämistä. Sähköinen lentokone nimittäin päihittää perinteiset ja sähköiset matkustajalaivat sekä nopeudessa että vähäpäästöisyydessä. Sähköinen lentäminen mahdollistaisi siis myös nopeat ja vähäpäästöiset yhteydet Ruotsiin, Viroon ja Ahvenanmaalle. (Jenu ym. 2021.)

Suomi on sähköisen lentämisen kehittämisessä takamatkalla naapurimaihin verrattuna, kun taas Norjaa pidetään sähköisen lentämisen edelläkävijänä Pohjoismaissa. Vuonna 2020 kehitetty Norjan kansallinen ohjelma asetti tavoitteet kaupallisen sähköisen lentämisen käyttöönotolle Norjan hallituksen tuella. Keskeisiin tavoitteisiin kuului ensimmäisten aikataulutettujen kotimaan sähköisten lentojen aloittaminen vuoteen 2030 mennessä ja täysin sähköisen kotimaan lentoliikenteen saavuttaminen vuoteen 2040 mennessä, mikä vähentäisi päästöjä 80 % vuoden 2020 tasoon verrattuna. (Avinor 2020.)

Ruotsi puolestaan tukee sähköistä lentämistä keskittymällä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kehittämällä infrastruktuuria, sähköverkon kapasiteettia ja latauslaitteiden saatavuutta lentokentillä sekä edistämällä ilmailuteknologioiden innovaatioita. Ruotsi pyrkii fossiilittomaan lentämiseen kotimaan lennoissa vuoteen 2030 mennessä ja kaikissa lennoissa Ruotsin lentokentiltä vuoteen 2045 mennessä (The Ministry of Infrastructure 2020). Tätä tavoitetta edistääkseen Ruotsin hallitus myönsi vuonna 2023 Trafikverketille 15 miljoonaa kruunua tutkimus- ja innovaatiopanostuksiin sähköisen lentoliikenteen nopeaa käyttöönottoa varten (Regeringskansliet 2023).

Yhteistyötä sähköisen lentämisen edistämiseksi tehdään myös pohjoismaisella tasolla. Vuoden 2024 Nordic Innovation kokouksessaan Pohjoismaiden liikenneministerit tunnustivat sähköisen lentämisen merkityksen päästöttömän lentämisen ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamisessa. Pohjoismaiden yhteisiksi tavoitteiksi määriteltiin kaupallisen sähköisen lentoliikenteen edistäminen, sekä sähköiseen lentämiseen tarvittavien sääntelykehyksien ja lupaprosessien luominen. (Nordic Innovation 2024.)

Saavutettavuuden parantuminen ja liikkumisen sujuvoittaminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti eri alueiden kehitykseen. Sähköinen lentäminen voisi siis tarjota merkittäviä etuja niin liiketoiminnalle kuin ympäristöllekin.

Sähköisen lentämisen ekosysteemi Uudellamaalla

Sähköisen lentämisen ekosysteemi kattaa laajan kirjon laitevalmistajia, lentoasemia, lentoyhtiöitä, viranomaisia, lennonvarmistuspalveluita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, kuntia ja niiden elinkeinoyhtiöitä, energian toimittajia sekä valtion. Sähköisen lentämisen ekosysteemissä uusina toimijoina perinteiseen lentämiseen verrattuna nousevat sähköisten lentokoneiden valmistajat, energiateknologiaa ja energiaa tarjoavat toimijat sekä lataus- ja jakeluinfrastruktuurin laitevalmistajat. (Mäntynen, Huhta & Pajarre 2022.)

Smart Urban eFly -hankkeen tavoitteena on luoda sähköisen lentämisen ekosysteemi Uudellemaalle. Käyttötapausten puuttumisen ongelmaa pyritään ratkaisemaan yrityslähtöisillä kokeiluilla, joiden avulla selvitetään sähköisen lentoliikennetoiminnan edellytyksiä ja kuvataan liiketoimintamalleja. Kokeilujen avulla luodaan samalla yhteistyöverkostoa, sähköisen lentämisen ekosysteemiä.

Ekosysteemin yhteisenä visiona on edistää sähköisen lentoliiketoiminnan edellytyksiä Uudellamaalla. Tavoitteena on mahdollistaa lentäminen lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla sekä integroida se saumattomasti muihin liikennemuotoihin kestävästi ja tehokkaasti.
Ekosysteemin yhteiseksi haasteeksi on valittu sähköisen lentämisen liiketoimintamallien tutkiminen, mallintaminen, todentaminen ja mahdollistaminen. Ekosysteemin toimijoita yhdistäviä intressejä ovat seuraavat.

• Kaupunkien ja alueiden elinvoiman kehittäminen
• Maankäyttöön, kaavoitukseen ja infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut
• Ilmatilanhallintaan liittyvät kysymykset
• Vastuiden ja roolien määrittely
• Päättäjien mukaan saaminen
• Kannattavan liiketoiminnan mahdollistaminen
• Liikennepalvelujen ketjuttaminen
• Tietoisuuden lisääminen

Ekosysteemin tarkoituksena on rakentaa ja ratkaista etenkin maan sisäisen paikallisliikenteen ongelmaa. Suomen sisäisten lentoreittien kehittämisen avulla on mahdollista luoda toimivat lentomarkkinat, jotka edistävät myös alueellista kehittämistä. Sähköinen lentäminen muuttaa toimintamalleja ja se edellyttää kaupunkien rajat ylittävää yhteistyötä. Uudellamaalla se tarkoittaa etenkin Espoon, Helsingin ja Vantaan viranomaisten ja päättäjien välistä yhteistyötä.

Kaupungeilla ja paikallisviranomaisilla on siis tärkeä rooli mahdollistajina, kun uusia sähköisen ilmailun palveluja kehitetään. Kaupungeilla on mahdollisuus vaikuttaa lentoliikenteen infrastruktuurin alueelliseen suunnitteluun, kun mietitään lentopaikkojen sijaintia, latausasemien operointia ja mahdollisia reittejä. Isoja kysymyksiä liittyy myös siihen, kuka lentopaikkoja kehittää ja hallinnoi, kuka tämän kaiken maksaa ja kuinka sähköistä lentämistä operoidaan. Sähköiset lentokoneet puolestaan tarvitsevat oman lentokenttäinfrastruktuurinsa, vaikka laskeutumisalueet ovatkin perinteistä pienempiä ja vaativat vähemmän pääomaa.

Ilmatilan hallintajärjestelmän kehitystyöhön, sertifiointiin, lennonjohtoon, huolintaan ja lataamiseen liittyvät kysymykset on ratkaistava ennen kuin kannattava liiketoiminta on mahdollista. Tietoisuuden lisääminen on puolestaan tärkeää, jotta alalle saadaan työvoimaa ja palveluille käyttäjiä. Tavoitteena on linkittää sähköinen lentäminen osaksi olemassa olevia liikenneratkaisuja ja mahdollistaa liikenteen matkaketjujen kehittämisen sujuviksi. Pyrkimyksenä on tarjota matkustajille vaivaton ja miellyttävä liikkumiskokemus sekä edistää kestävää liikennettä ja kaupunkisuunnittelua. Tämä edellyttää kuitenkin pitkäaikaista sitoutumista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kiinnostaako sähköisen lentämisen innovaatioekosysteemin rakentaminen?

Edellä kuvatusta on helppo tehdä johtopäätös, että sähköisen lentoliikenteen kehittäminen ei onnistu ilman toimivaa ekosysteemiä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Smart Urban eFly- hankkeessamme rakennamme monialaisen sähköiseen ilmailuun linkittyvän innovaatio- ja yhteistyöverkoston, joka edistää sähköiseen lentoliikenteeseen liittyvien palveluiden tehokasta suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen tuloksena syntyy myös vuosien 2025 – 2026 aikana neljä sähköisen ilmailun toimintaympäristöön liittyvää konsepti- ja toimintamallikokeilua.

Tervetuloa mukaan rakentamaan Uudellemaalle kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunutta sähköisen lentämisen innovaatioekosysteemiä. Edistetään yhdessä sähköisen lentämisen liiketoimintamallien kehittämistä sekä kehitetään ja pilotoidaan uusia sähköisen lentämisen palveluja. Aiheesta voi lukea lisää aiemmista kirjoituksistamme ilmatakseista ja sähköisen ilmailun hyväksyttävyydestä.

Kuva: