Pelaamalla kiinni uuteen kieleen

Suomen opiskelu ja pelillisyys sekä toiminnallisuus – miten nämä yleensä yhdistyvät? Tyypillinen tilanne on, että ryhmässä, joka on ensin opiskellut sanastoa ja kielioppia ja sitten harjoitellut näitä perinteisten tehtävien kanssa, edetään ’sovellusvaiheeseen’, eli toiminnallisiin ja pelillisiin tehtäviin. Mitä, jos peli olisikin ensimmäinen askel suomen kielen oppimiseen? Mitä, jos ensimmäiset, pelin kautta harjoiteltavat asiat olisivat niitä asioita, joita oppijat ensimmäisenä käytännössä tarvitsevat?

Tällainen malli toteutettiin MAKU-hankkeessa, jossa kehitettiin syksyllä 2023 oppimispeli siivousfirman työntekijöiden käyttöön. Heidän omana toiveenaan oli harjoitella vastaamaan kauppakeskuksen kävijöiden ’missä on…?’-kysymyksiin. Laadimme siis pelin, jossa harjoiteltiin käytännössä mahdollisimman autenttisia sijaintifraaseja kauppakeskuskontekstissa.

Pelillistä suomen oppimista työpaikalla

MAKU-hanke (Moniaistinen kosketus uuteen kieleen, tammikuu 2023 – tammikuu 2025) pyrki tutkimaan ja kehittämään ratkaisuja toiminnalliseen suomen kielen oppimiseen työpaikoilla. Yksi hankkeen sidosryhmistä oli suuri siivousalan yritys, jossa haluttiin tukea Suomeen muualta muuttaneiden kielenoppimista.

MAKU-tiimi tutki siivoustyöntekijöiden kielten oppimistarpeita yhdessä yrityksen toimipisteessä kauppakeskuksessa. Siellä koko tiimi, mukaan lukien esimiehet, oli maahanmuuttajataustaisia. Suurimmalla osalla työntekijöitä suomen kielen taito vaihteli alkeistasosta keskitasolle. Tämä tilanne toistui hankkeen aikana eri sidosryhmien kanssa eri aloilla: jokainen kielenoppija oli yksilöllisessä oppimisprosessin vaiheessa.

Siivoustiimin tapauksessa toteutimme kaksi fokusryhmähaastattelua selvittääksemme heidän kielenoppimistarpeensa nimenomaan työhön liittyen. Esimerkkejä arkipäiväisistä kielenkäyttötilanteista olivat asiakkaiden kanssa keskusteleminen, tiimin jäsenten kanssa viestiminen silloin, kun yhteistä kieltä ei ollut, sekä kauppakeskuksen hätäilmoitusten ymmärtäminen. Lisäksi kyseisellä tiimillä oli esihenkilön tukema kannustava työyhteisö, mikä edisti heidän haluaan oppia kieltä pelien kautta (Einovaara, Kivistö & Rivera-Macias 2024).

Pelin suunnittelu nimenomaan perustuen sen tulevien käyttäjien tilanteeseen ja tarpeisiin vaikutti positiivisesti koko prosessiin. Pelaajat olivat heti valtavan motivoituneita, koska pääsivät harjoittelemaan työssään jatkuvasti tarvittavaa suomea. Pelatessa opittiin paljon enemmänkin suomea kuin vain pelin ’viralliset’ fraasit. Työntekijöille tuli jatkuvasti mieleen lisää tilanteita, joiden vaatimaa kielenkäyttöä he toivoivat oppivansa. Tämän pohjalta peliin kehitettiin ensin lisäkortteja ja lopulta kokonainen jatko-osa uusilla fraaseilla ja tilanteilla.

Peliä ryhdyttiin testaamaan myös muiden koekäyttäjien kanssa, ja siitä päädyttiin kehittämään kaksi kokonaan uutta versiota: ensin alkuperäisen kauppakeskus-pelilaudan lisäksi hotelli-pelilauta, ja sen jälkeen vielä taloushallinnon opiskelijoiden käyttöön tarkoitettu versio. Suhteellinen yksinkertainen pelimekaniikka mahdollisti laudan muokkauksen uusiin sanastoihin.

Kieli on toimintaa – kielen oppiminen on toimijuuden löytämistä

Ajattelutapa, jossa vasta tietyn perustason saavuttamisen jälkeen voidaan edetä harjoittelemaan työkieltä ja sen käyttötilanteita, on sidoksissa formalistiseen kielenopetukseen, jonka vahva asema suomen opettamisessa vieraana kielenä näkyy yhä. Perinteisesti perusrakenteita harjoitellaan luokkahuoneessa, kunnes taso on riittävä auttenttisen kielen maailmaan. (Kela 2010.) Funktionaalisessa pedagogiikassa sen sijaan opetetaan niitä kielen rakenteita, joita aidossa kommunikaatiotilanteessa tarvitaan (Kela & Komppa 2011).

Koska kieli ei ole koskaan sisältämistään kerroksista irrallista, ei mikään kieli myöskään ole pelkkä symbolijärjestelmä, vaan kieli systeeminä sisältää aina aktiivisia sosiaalisia toimintoja. Kun ihminen oppii uutta kieltä, hän ei pelkästään omaksu muistiinsa sanoja ja fraaseja, vaan omaksuu kokonaan uudenlaisen systeemin kaikkine sen sisältäminen toimintamalleineen ja -tapoineen. (Shore 2012; 2020.) Uuden kielen oppiminen ei pelkästään tee mahdolliseksi toimijuutta osana yhteiskuntaa, se tekee oppijasta aktiivisen toimijan.

Laatiessamme pelin siivousfirman työntekijöiden aitoihin kielenkäytön tarpeisiin päädyimme myös toteuttamaan eräänlaisen pilotin ydintään myöten funktionaalisesta kielenopetuksesta, joka alkaa useimpien oppijoiden kohdalla aivan nollatasolta. He opiskelivat ensimmäisinä kielioppirakenteinaan inessiiviä eli missä-muotoa sekä postpositioita (kaupan vieressä, kioskin edessä), jotka suomen kursseilla tulevat vastaan tavallisesti vasta ensimmäisen oppikirjan loppupuolella. Tuloksena oli motivoituneita suomen kielen oppijoita, jotka olivat heti alussa päässeet harjoittelemaan työssään aidosti tarvittuja sanoja ja lauseita.

Lautapeliä testattiin jälleen joulukuussa 2024 uudella kohderyhmällä lisäpalautteen saamiseksi. Pelaajat olivat maahanmuuttajanaisia, jotka näkivät pelissä potentiaalia lasten kanssa käytettäväksi. Laureassa alkaakin helmikuussa 2025 hanke, joka keskittyy pienten lasten monikielisyyteen, ja pelin muokkaus lapsipelaajia varten on jo alkanut.

Kuva: Shutterstock