Viestintä vahvistaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista

Oppilaitoksilta edellytetään ajantasaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Suunnittelutyö hautautuu kuitenkin helposti vaadittavien asiakirjojen arkistoon, eikä suuri osa henkilöstöstä ja oppijoista ole koskaan nähnyt oppilaitoksen suunnitelmia – saati että olisivat osallistuneet niiden työstämiseen.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman pitää olla monikanavaisesti saatavilla, jotta kaikki oppilaitoksen toimintaan osallistuvat ovat tietoisia oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten suunnitelmatilannetta selvittänyt Mikkola (2023) toteaa, että suunnitelmia käsitellään lähinnä henkilöstökokouksissa ja palavereissa mutta niitä ei osata hyödyntää viestinnässä laajemmin.

Samansuuntaisia havaintoja teimme vapaan sivistystyön toimijoille suunnatussa koulutusprosessissamme. Vaikuttava viestintä edellyttää sekin pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä.

Viestintä avaa kanavia keskustelulle ja oppimiselle

Näkyvästi esillä oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö vahvistaa oppimisyhteisön jäsenten luottamusta siihen, että oppilaitoksella on aito tahto edistää yhdenvertaisuutta. Tämä pitää huomioida oppilaitoksen viestintästrategiassa. Keiden vastuulla viestintä eri asioiden osalta on? Mitkä ovat viestinnän välineet ja kanavat? Mistä asioista viestitään säännöllisesti? Ja mitkä ovat viestinnän päätavoitteet? Avoin viestintä mahdollistaa tiedon prosessoinnin ja altistaa avoimelle keskustelulle. (Viitala & Jylhä 2019.)

Laki velvoittaa oppilaitoksia huolehtimaan, että henkilöstöllä on riittävää osaamista ja että heitä koulutetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista. Arvioimalla osaamista voidaan paremmin tunnistaa koulutustarpeita ja onnistua suunnitelluissa toimenpiteissä. Koulutus lisää syvällisempää ymmärrystä ja antaa henkilöstölle välineitä käytännön työhön.

Sitoutuminen oppimiseen on oman motivaation lisäksi sidoksissa organisaation myönteiseen oppimisilmapiiriin (Rintala ym. 2023), ja se on myös muutostilanteissa viestimistä. Oppiminen rakentuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ja tunne yhteisöllisyydestä vahvistaa yhdessä oppimista. Juuri näin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä pitää oppilaitoksissa lähestyä: avoimesti viestien ja yhdessä oppien.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain yksittäinen teko vaan pitkäjänteinen työskentelytapa, jossa koko oppilaitosyhteisön sitoutuminen on avainasemassa. Sitoutunut henkilöstö luo oppilaitoskulttuurin, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas osa yhteisöä. Vapaan sivistystyön toimijat ovatkin löytäneet monenlaisia tapoja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteeman käsittelyyn niin viestinnässä kuin koulutuksessa. Niistä vinkkejä seuraavassa.

Vinkit vapaan sivistystyön oppilaitoksille

Moninaisuuden kohtaaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat siis keskeisiä asioita vapaan sivistystyön oppilaitosten viestinnässä ja henkilöstön osaamisessa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kannattaakin kytkeä henkilöstön perehdytysohjelmaan ja -käytänteisiin, jotta jokainen uusi henkilöstön jäsen tunnistaa näitä erityispiirteitä ja saa tukea niiden toteuttamiseen käytännössä.

Jotta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö olisi jatkuvasti esillä oppilaitoksen arjessa, kannattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat kytkeä oppilaitoksen vuosikelloon sekä yhteiskunnallisiin teemapäiviin ja -viikkoihin, kuten rasisminvastaiseen viikkoon. Teemoja voidaan käsitellä eri oppiaineiden sisällöissä, kuten kirjoittamisen tai kuvataiteen teemoina, liikuntakurssien musiikkivalinnoissa tai kielikurssien keskusteluteemoissa.

Hyvä käytäntö on myös mentorointiohjelma, jossa oppijat ja henkilöstö voivat jakaa kokemuksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksissä. Tämänkaltaisia käytänteitä voidaan nimetä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimintasuunnitelmaan.

Suunnitelman osalta on olennaista miettiä, missä muodossa se toteutetaan ja siitä viestitään. Perinteisen dokumentin ohella vaihtoehtona on esimerkiksi verkkosivusto, joka mahdollistaa esimerkiksi videoiden, podcastien, blogien yms. havainnollistavien elementtien hyödyntämisen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista voi tehdä kiteytyksiä oppilaitoksen tiloihin esimerkiksi julisteilla, sarjakuvilla ja infograafeilla sekä osana oppilaitoksen visuaalista ilmettä opetusmateriaaleissa, kuten Power Point -dioissa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä voidaan pitää säännöllisesti esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä ja uutiskirjeissä. Printtituotteita, kuten pinssejä, tarroja, T-paitoja, on helppo pitää esillä ja yllä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimintasuunnitelma kannattaa ehdottomasti kytkeä osaksi henkilöstön perehdytysohjelmaa sekä kurssien aloituksia.

Kun oppilaitoksen suunnitelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman näkyvyydestä ja saavutettavuudesta on mietitty, on aika tarkastella sitä, miten suunnitelman sisältämien tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata, seurata ja arvioida. Sitä tarkastelemme sarjan seuraavassa osassa.