Tutkimus ja kehittäminen
Julkaistu : 16.01.2025
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteena on muuttaa oppilaitoksen arkea jokaisen näkökulmasta paremmaksi. Siksi on tiedettävä, mitä olemassa olevia asioita kannattaa vaalia ja missä epäkohdat piilevät.
Laki edellyttää, että oppilaitokset tekevät selvityksen oppilaitoksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilasta. Nykytilan kattava analyysi varmistaa, että tehdään oikeita asioita: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja siihen valitut toimenpiteet palvelevat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä.
Kattava analyysi perustuu laajaan ja laadukkaaseen aineistoon. Rikkaan aineiston hankinta vie aikaa mutta puoltaa paikkaansa, kun tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä käsitys oppilaitoksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta. Siksi aineistoa kannattaa hankkia useiden eri menetelmien avulla. Minimitasolla tehty selvitys ei kerro asioiden oikeasta tilasta.
Mitä nykytilaselvityksessä tarkastellaan?
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, 5a §) velvoittaa oppilaitokset sisällyttämään tasa-arvosuunnitelmaan arvion aikaisemman suunnitelman toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista sekä selvityksen oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta.
Arvioinnissa ja selvityksessä pitää kiinnittää erityistä huomiota oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, 5a §).
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 6§) puolestaan velvoittaa oppilaitokset arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan. Nykytilaselvityksen pitää kattaa kaikki yhdenvertaisuuslaissa määritellyt syrjintäperusteet siten, että oppilaitoksen oppijoiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien on mahdollista kertoa kokemastaan tai havaitsemastaan syrjinnästä oppilaitosyhteisössä.
Nykytilaselvityksessä on tärkeää huomioida oppijoiden moninaiset taustat ja tunnistaa mahdolliset epätasa-arvon tai syrjinnän kokemukset, jotka liittyvät esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen taustaan tai erityistarpeisiin.
Prosessi nykytilaselvityksestä toimintasuunnitelmaan
Nykytilaselvityksessä voidaan hyödyntää eri kohderyhmille suunnattujen kyselyiden, haastatteluiden ja työpajojen tuloksia sekä muuta laadullista aineistoa. Lisäksi kannattaa kartoittaa muita oppilaitoksessa tehtyjä ajankohtaisia kyselyitä, esimerkiksi hyvinvointikyselyjä ja kurssipalautteita. Olennaista tietoa nykytilaselvitykseen saadaan myös valtakunnallisista tutkimuksista ja selvityksistä.
Kaikkea ei kannata tehdä yksin: järjestöjen ja yhdistysten asiantuntijuus sekä sidosryhmien tiivis yhteistyö tuottavat prosessiin lisäarvoa.
Nykytilan analyysin perusteella tunnistetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista mahdollistavat asiat sekä konkreettiset kehittämiskohteet. Suunnitelmatyötä helpottaa, kun nykytilaselvitys nähdään jatkuvana prosessina: se etenee olemassa olevan toimintasuunnitelman toteutumisen arvioinnista seuraavan kauden toimintasuunnitelman laatimiseen alla olevan kuvion mukaisesti.
Kuvio 1. Prosessi nykytilaselvityksestä toimintasuunnitelmaan.
Näyttää siltä, että vapaa sivistystyön oppilaitoksissa on paljon työtä tehtävänä. Monissa niiden tasa-arvosuunnitelmissa nimetyt toiminnot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ovat ylimalkaisia, ja niiden toteutumisen seuranta on hajanaista (Mikkola 2023).
Vinkit vapaan sivistystyön oppilaitoksille
Hyödynnä nykyisen toimintasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa esimerkiksi DAKI-analyysia osallistavasti.
Kuvio 2. DAKI-analyysikehikko.
Edistä osallistavaa suunnittelua monipuolisilla nykytilaselvityksen tavoilla. Kyselyt ovat tehokas tapa kerätä tietoa laajalta joukolta. Anonyymit lomakkeet voivat myös madaltaa kynnystä tuoda esiin henkilökohtaisia tai arkaluonteisia kokemuksia häirinnästä, syrjinnästä tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Heikkoutena on se, että kyselyiden vastausprosentit jäävät usein pieniksi. Kyselyitä voi rikastuttaa esimerkiksi opettajankokouksiin tai kursseille integroidulla työpajatyöskentelyllä.
Tietylle kohderyhmälle suunnatuissa henkilökohtaisissa tai ryhmänä toteutettavissa fokusryhmähaastatteluissa mahdollistuu puolestaan näkökulmien ja kokemusten vertaaminen. Erillisiä ryhmiä voisivat olla esimerkiksi huoltajat, tuntiopettajat, johto- ja hallintohenkilöstö sekä opiskeluhuolto. Haastattelemalla voidaan selvittää myös syrjinnälle alttiina olevien henkilöiden näkökulmia.
Valtakunnallisten teemapäivien ja viikkojen yhteydessä voidaan hyödyntää monenlaisia toiminnallisia menetelmiä oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen selvittämiseksi.
Nykytilaselvityksen monimenetelmällinen toteuttaminen on oppilaitoksen aktiivista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Mitä enemmän meillä on tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta oppilaitoksessa, sitä laadukkaamman toimintasuunnitelman voimme laatia. Mitä asioita siinä pitäisi huomioida, siitä kirjoitamme seuraavassa kirjoituksessamme.
OTE – Osallistavan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun johtaminen vapaassa sivistystyössä on Opetushallituksen rahoituksella vuosina 2024–2025 toteutettava vapaan sivistystyön pedagogiselle henkilöstölle ja johdolle suunnattu täydennyskoulutushanke.
Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön lähtökohdista ja sisällöistä, vahvistaa tietoa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön merkityksistä ja vastuista sekä antaa valmiuksia johtaa ja fasilitoida osallistavaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelutyötä.
Lähteet
Mikkola, A. 2023. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Pdf-tiedosto. Raportit ja selvitykset 2023:7a . Opetushallitus. Helsinki.