Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarvitsevat tukea tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön

Vapaa sivistystyö täydentää suomalaista koulutusjärjestelmää merkittävästi ja heijastaa yhteiskuntamme demokraattisia arvoja sekä saavutettavan, jatkuvan oppimisen periaatteita. Vapaan sivistystyön oppilaitoksiin kuuluvat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Vapaana sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen osallistuukin vuosittain satoja tuhansia opiskelijoita.

Vapaa sivistystyön tehtävänä on tuoda koulutusta lähelle monenlaisia ihmisiä. Oppijoiden monimuotoisuus näkyy muun muassa oppijoiden iässä, elämäntilanteessa, terveydentilassa, kielessä, kulttuurisessa ja etnisessä taustassa sekä koulutustaustassa laajemmin kuin monissa muissa oppilaitoksissa.

Vapaan sivistystyön koulutus voi lisätä hyvinvointia ja vahvistaa yksilöllistä kasvua merkittävästi, eikä tällä tarkoiteta vain ammatillisten tai akateemisten taitojen kehittämistä. Koulutus voi toimia sosiaalisena tukiverkkona tai täydentävänä oppimispolkuna erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jostakin syystä koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille.

Vapaa sivistystyö mahdollistaa koulutusta pienemmissäkin pitäjissä, jonne muu aikuiskoulutus ei kurottaudu. Näin se tukee paikallisyhteisöjen elinvoimaisuutta.

Vapaa sivistystyö nojaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen  

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on lakiin perustuva velvoite laatia toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joilla pyritään konkreettisiin toimenpiteisiin syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseksi koulutuksessa (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1998; Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Koulutuksen järjestäjän ja sen ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö kiinnittyykin vahvasti vapaan sivistystyön yhteiskunnalliseen koulutustehtävään: moniarvoisuuden, osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen.

Vapaan sivistystyön eri koulutusmuodot ovat avoimia kaikille ja edistävät näin tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen. Koulutustarjonnassa huomioidaan oppijoiden erilaiset elämäntilanteet, taustat ja koulutustarpeet. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat koulutusta, joissa oppimista vahvistetaan osallisuuden kokemuksilla ja yhteisen tekemisen mahdollisuuksilla (Pätäri ym. 2019).

Vapaan sivistystyön tavoitteena on kannustaa myös kriittiseen ajatteluun ja julkiseen keskusteluun osallistumiseen. Siksi osallistava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on vapaan sivistystyön oppilaitoksille luonteenomaista. 

Tarve laadukkaalle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyölle on tunnistettu  

Parhaimmillaan oppilaitosten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä ohjaavat toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka on toteutettu yhteistyössä oppijoiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Samalla oppimisyhteisön jäsenillä on tilaisuus kriittiseen keskusteluun ja kansalaisvaikuttamiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä.

Tähän tavoitetilanteeseen on kuitenkin vielä matkaa. Valtaosassa vapaan sivistystyön oppilaitoksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on kehittämistarpeita tai ne puuttuvat kokonaan (Opetushallitus 2023). Suunnitelmat eivät myöskään ole riittävän kattavia, ja sekä oppijoiden että henkilöstön osallistaminen suunnittelutyöhön on vähäistä (Mikkola 2023). Vapaan sivistyön arvoperusaisuus yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden edistämisessä tuleekin ehdottomasti näkyä myös oppilaitoksen toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kooltaan varsin vaihtelevia ja niiden henkilöstö vaihtuu tiuhaan. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyö ja sen toimeenpaneminen vaativat resursseja ja vastuita, joita oppilaitoksissa ei välttämättä ole. Vapaan sivistystyön toimijat kaipaavatkin suunnitelmatyöhönsä sellaista tietoa ja tukea, jossa huomioidaan vapaan sivistystyön erityispiirteitä (Mikkola 2023).

Olemme tutkineet vapaan sivistystyön oppilaitosten näkökulmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön ja kehittäneet vaiheittaisen mallin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyön edistämiseksi jatkuvana prosessina (kuvio 1.). Kehittämistyö on tehty yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa.

Kuvio 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyö jatkuvana prosessina.

Jotta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisivat vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, tarvitaan laadukasta, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Huomio tulee kiinnittää rakenteisiin, osaamiseen ja vuorovaikutukseen. Näin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö edistää vapaan sivistystyön koulutustehtävää yhteiskunnassamme.

Tässää julkaisusarjassa tarkastelemme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyön prosessin kutakin vaihetta yksityiskohtaisesti ja tarjoamme käytännön vinkkejä erityisesti vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Sarjan toisessa osassa käsittelemme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyötä osallistavana prosessina.