Lupa lentää – sähköisen ilmailun sosiaalinen hyväksyttävyys

Sähköisen lentoliikenteen hankkeessamme sosiaalinen hyväksyttävyys on noussut yhdeksi kriittisimmistä tekijöistä ekosysteemin prioriteeteissa. Vaikka sähköisen lentämisen katsotaan tarjoavan suuria liiketoimintamahdollisuuksia, sen tiellä on monia esteitä ennen kuin visio voidaan kaupallistaa. Sosiaalisen hyväksyttävyyden saavuttaminen on näistä esteistä yksi merkittävimmistä, etenkin kun moni muistaa vielä hyvin 1970-luvun lyhyen matkan tilauslennot helikoptereilla, joiden laaja käyttö kaupunkiliikenteessä törmäsi korkeisiin kustannuksiin sekä melu- ja turvallisuusongelmiin (Aaronson ym. 2018).

Kun keskustelemme Smart Urban eFly -hankkeestamme tuttavien ja kollegoiden kanssa, neljä ensimmäistä kysymystä ovat lähes aina seuraavat.

• Onko sähkölentokoneilla lentäminen todella realistista lähitulevaisuudessa?
• Uskaltaisitko itse lentää sähkölentokoneella?
• Eikö pienillä sähkökoneilla lentäminen ole melko elitististä?
• Jos helikoptereita muistuttavat sähkölentokoneet alkavat lentää kaupunkiympäristössä, eikö se aiheuta paljon melua ja muita häiriöitä?

Vaikka vastaus pelkästä teknologisesta näkökulmasta ensimmäiseen kysymykseen olisikin kyllä, taloudelliset hyödyt, kustannukset ja sosiaalinen hyväksyttävyys ovat kysymyksiä, joissa on vielä paljon ratkaistavaa (Wang ym. 2023). Sosiaalinen hyväksyttävyys onkin noussut tärkeäksi aiheeksi tutkittaessa sähköisen lentoliikenteen edellytyksiä ja liiketoimintamalleja. Erityisesti on pyritty ymmärtämään eri sidosryhmien käsitystä sähköisestä lentämisestä tutkimalla luottamuksen kokemusta ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten halukkuuteen ottaa käyttöön tai tukea sähköistä lentämistä ja siihen liittyviä liiketoimintamalleja.

Mitä tarkoitetaan sosiaalisella hyväksyttävyydellä?

Teknologian sosiaalisella hyväksyttävyydellä tarkoitettaan sitä, miten yhteiskunta tai tietty yhteisö havaitsee, omaksuu ja integroi tietyn teknologian jokapäiväiseen elämäänsä, käytäntöihinsä ja arvoihinsa. Siihen liittyy sekä yksilöiden että ryhmien kollektiivinen hyväksyntä, luottamus ja halukkuus hyväksyä ja tukea teknologiaa. Sosiaalinen hyväksyntä voi vaihdella suuresti riippuen eri tekijöistä, kuten kulttuurisista arvoista, sosiaalisista normeista, havaituista eduista, riskeistä sekä yhteensopivuudesta olemassa olevien järjestelmien tai elämäntapojen kanssa. (Baur ym. 2022.)

Teknologian sosiaalinen hyväksyttävyys onkin moniulotteinen käsite, jota on tutkittu laajasti esimerkiksi uusiutuvan energian yhteydessä. Sosiaalinen hyväksyttävyys on ratkaisevan tärkeää, koska julkinen vastustus voi viivästyttää tai estää teknologisten innovaatioiden kehittämisen ja hyödyntämisen. Wüstenhagenin, Wolsinkin ja Bürerin (2007) mukaan sosiaaliseen hyväksyntään vaikuttaminen edellyttää, että lähestymme asiaa sosiopoliittisen hyväksynnän, yhteisön hyväksynnän ja markkinoiden hyväksynnän kautta.

Sosiopoliittinen hyväksyntä tapahtuu politiikan ja sääntelyn tasolla, jossa hallitukset, instituutiot ja vaikutusvaltaiset ryhmät (esim. kansalaisjärjestöt ja edunvalvontaryhmät) hyväksyvät tai tukevat teknologiaa. Tähän kerrokseen liittyy usein keskusteluja teknologian etiikasta, laillisuudesta ja mahdollisista sosiaalisista vaikutuksista. (Wüstenhagen ym. 2007).

Yhteisön hyväksyntä edustaa teknologian hyväksymistä tai tukemista tietyssä yhteisössä tai paikallisessa ympäristössä, huomioiden erityisesti asukkaat ja paikalliset viranomaiset. Siihen liittyy usein pohdintoja siitä, miten teknologia vaikuttaa paikallisiin arvoihin, ympäristövaikutuksiin, työpaikkojen luomiseen tai menettämiseen ja yhteisön hyvinvointiin. Yhteisön hyväksyntä on ratkaisevan tärkeää teknologioille, joilla on merkittävä paikallinen vaikutus, kuten uusiutuvan energian hankkeille tai uudelle kaupunki-infrastruktuurille. (Wüstenhagen ym. 2007).

Markkinoiden hyväksyntä koskee kuluttajien lisäksi sijoittajia ja yrityksen sisäisiä toimijoita. Kuluttajatasolla sosiaalinen hyväksyttävyys tarkoittaa yksilöiden halukkuutta omaksua ja integroida teknologia omaan elämäänsä, kun taas yrityksen sisällä sosiaalinen hyväksyntä voi vaikuttaa esimerkiksi markkinoille pääsyn nopeuteen ja menestykseen (Wüstenhagen ym. 2007). Kuluttajien hyväksyntä voi riippua koetusta hyödyllisyydestä, helppokäyttöisyydestä, taloudellisista kustannuksista, sosiaalisesta paineesta ja henkilökohtaisista asenteista innovaatiota tai muutosta kohtaan (Granić 2024). Kun arvioidaan miten kuluttajat hyväksyvät teknologian, olisi otettava huomioon arvojen muutokset, yksityisyyden suojaan liittyvät huolenaiheet, eettiset seuraukset ja vaikutukset kaikkiin osapuoliin. Lisäksi teknologian käytön näkökulma korostaa käyttäjäkokemuksen, luotettavuuden ja mahdollisten psykologisten vaikutusten merkitystä. (Occhipinti ym. 2023.)

Miten sosiaaliseen hyväksyttävyyteen voidaan vaikuttaa?

Huolimatta sähköisen lentoliikenteen teknologioiden kehityksestä, alan tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaalinen hyväksyttävyys on edelleen ensisijainen este sähköisen lentoliikenteen onnistuneelle käyttöönotolle (Tepylo, Straubinger & Laliberte 2023). Sosiaalinen hyväksyttävyys on välttämätöntä teknologioiden onnistuneelle käyttöönotolle ja kestävyydelle, koska se heijastaa laajempaa sosiokulttuurista valmiutta omaksua ja hyödyntää innovaatioita. Jotta teknologia saisi sosiaalisen hyväksynnän, sen on usein oltava linjassa julkisten arvojen kanssa, käsiteltävä yksityisyyttä, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta koskevia huolenaiheita ja osoitettava selkeitä etuja yhteiskunnalle.

Teknologisiin innovaatioihin suhtaudutaan usein alussa kielteisesti, mutta kun koettu hyöty suhteessa riskeihin paranee, teknologian käyttöönotto yleistyy. Matkapuhelimienkin uskottiin vielä 1990-luvun lopulla aiheuttavan aivosyöpää, mutta älypuhelimen mukanaan tuomien uusien ominaisuuksien myötä sosiaalinen hyväksyttävyys parani (Tepylo ym. 2023).

Kehittäjien ja kaupunkisuunnittelijoiden onkin käsiteltävä turvallisuuteen, meluun, yksityisyyteen, ympäristövaikutuksiin ja tasapuoliseen saatavuuteen liittyviä huolenaiheita, jotta sähköisestä lentoliikenteestä tulisi sosiaalisesti hyväksyttyä. Eri sidosryhmien ja yhteisöjen varhainen osallistaminen, avoin viestintä, tiukat turvallisuus- ja melustandardit sekä konkreettisten hyötyjen osoittaminen ovat suositeltavia lähestymistapoja sosiaalisen hyväksyttävyyden edistämiselle.

Kuva: Shutterstock