Tieteellisen ja teknologisen tutkimuksemme taso määrittää ratkaisevasti hyvinvointia Suomessa. Suurin osa suomalaisista (75 %) ajattelee näin uusimman marraskuussa 2024 julkaistun Tiedebarometrin mukaan. Barometri mittaa joka toinen vuosi tieteeseen ja tutkimukseen kohdistuvia asenteita ja antaa tietoa siitä, miten erilaiset mediat tuovat tieteellisen tiedon kansalaisten hyödynnettäväksi. Barometrin tuottaa Tieteen tiedotus ry.
Tutkittu tieto vaikuttamaan
Tutkittu tieto on hyödyksi vain silloin, kun sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tiedebarometrin mukaan tämä on myös suomalaisten toive: kansalaiset pitävät tärkeänä tutkijoiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lähes 90 prosenttia vastaajista on vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa, että ’on oikein, että tutkijat osallistuvat julkiseen keskusteluun ja antavat suosituksia päätöksenteon pohjaksi’. Melkein 80 prosenttia haluaa, että tutkimustieto olisi poliittisten päätösten pohjalla.
Barometrin tulokset osoittavat, että tutkimuksen, tutkimustulosten ja tutkijoiden esille tuomiseksi tehty työ on tärkeää ja siihen kannattaa edelleen panostaa. Tulokset myös korostavat kunkin tutkimustyötä tekevän vastuuta julkaista oman työnsä tuloksia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toisaalta ne tuovat esille sen, että sekä organisaatioina että laajemmin yhteiskuntana meidän on varmistettava, että tutkimusta tekevillä on mahdollisuus kertoa tutkimustuloksistaan ilman pelkoa sellaisissakin tilanteissa, joissa tutkimusteemaan liittyy vahvoja tunnelatauksia ja mielipiteitä.
Yhteiskunnallisen ja poliittiseen päätöksentekoon liittyvän vaikuttamisen lisäksi tutkijoiden on tärkeä tuoda uutta tietoa ja osaamista myös elinkeinoelämän – yritysten – hyödynnettäväksi. Tiedebarometri ei tuo tätä vaadetta esille eikä selvitä suomalaisten odotuksia tämänkaltaiselle vaikuttavuudelle, mutta ammattikorkeakouluna jo lakisääteinen tehtävämme on tutkimus- ja kehittämistyömme avulla edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueemme elinkeinorakennetta.
Haaga-Heliassa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjaa TKI-vaikuttavuusvisio, jonka johtavana ajatuksena on vaikuttaa alueemme elinkeinoelämän menestykseen, ja siten yhteiskunnan hyvinvointiin. On tärkeää, että meillä tutkimustyötä tekevät vaikuttavat yhteiskunnallisesti, ja samalla tiiviissä yhteydessä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Uuden tiedon näkyväksi tekeminen
Tiedebarometrin mukaan uusi tieteellinen tieto saavuttaa suomalaiset parhaiten sanomalehtien (56 %), television (52 %) ja verkkosivujen ja hakukoneiden (37 %) avulla. Tärkein media kuitenkin näyttää vaihtelevan eri ikäluokilla: alle 30-vuotiaat hyödyntävät eri medioita muita ikäluokkia tasaisemmin ja heille sosiaalinen media nousee tärkeimmäksi tietolähteeksi (48 %). Samassa ikäluokassa myös videopalvelut koetaan tärkeiksi (34 %).
Haaga-Heliassa toteutamme tutkimus- ja kehityshankkeita neljällä tutkimusalueellamme. Näissä hankkeissa syntynyttä uutta osaamista ja tietoa viemme suoraan opetukseen, mutta tämän lisäksi julkaisemme työmme tuloksia erilaisissa ulkoisissa ja sisäisissä medioissa.
Viime vuosina oma julkaisutoimintamme on merkittävästi kasvanut ja kehittynyt sähköiseen julkaisemiseen: vuonna 2023 julkaisimme esimerkiksi eniten yleistajuisia, suurelle yleisölle kohdistettuja julkaisuja erityisesti omalla eSignals-alustallamme (692 kappaletta) ja toisaalta ammattiyleisölle suunnattuja asiantuntijatekstejä pääosin eSignals Pro-alustallamme (320 kappaletta). Myös erilaisten audiovisuaalisten materiaalien julkaiseminen on ollut kasvusuunnassa: erilaisia podcasteja ja videomateriaalia julkaisimme vuonna 2023 hieman yli sata kappaletta. Lisäksi julkaisemme tutkimus- ja kehittämistyön tuloksina syntyneitä oppaita ja loppujulkaisuja. Lähes kaikki julkaisumme ovat täysin avoimesti saatavilla.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja julkaiseminen vaatii osaamista
Tutkimusperustainen vaikuttaminen julkaisemisen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen kautta on kasvanut aina vain merkittävämmäksi osaksi tutkijan työtä. Onkin tärkeää, että tutkimusorganisaatiot tarjoavat tähän työhön omalle henkilöstölleen tukea, jotta osaaminen kehittyy. Tuki voi olla hyvin monenlaista, josta tässä muutama esimerkki.
- Tietopaketteja (mm. miten vaikuttaa lainsäädännön eri vaiheissa, ks. esim. MustRead-uutiskirje 21.11.2024).
- Koulutuksia (mm. kirjoittamisesta, audiovisuaalisten materiaalien tuottamisesta ja medioissa esiintymisestä).
- Mahdollisuuksien järjestämistä (mm. julkaisualustat, mediasuhteet).
Tärkeää on herkällä korvalla kuulla tutkimustyötä tekevien tarpeita osaamisen kehittämiseen.
Keskeisintä vaikuttamisessa on kuitenkin se, että tutkimustyötä tekevät ymmärtävät oman roolinsa merkityksen: uusi, tutkimus- ja kehittämistyössä syntyvä tieto ja osaaminen on äärimmäisen tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta. Se tuottaa hyvinvointia eri tasoilla yksilöstä yhteisöihin ja laajempaan yhteiskuntaan. Onkin tärkeä tuoda omaa osaamista ja tutkimusperustaista tietoa esille sopivilla foorumeilla. Tutkija, kerro rohkeasti työstäsi ja sen tuloksista – sillä on merkitystä!
Lähteet
Haaga-Helia amk. eSignals. Luettu 21.11.2024.
Haaga-Helia amk. eSignalsPRO. Luettu 21.11.2024.
Haaga-Helia amk. eSignals julkaisut. Luettu 12.12.2024.
MustRead. Uutiskirjeet. Luettu 21.11.2024.
Tiedebarometri 2024. Tutkimus suomalaisten suhteesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. (2024). Tieteen tiedotus. Luettu 21.11.2024.
Kuva: Shutterstock