Tutkimus ja kehittäminen
Julkaistu : 29.11.2024
Johtamisella on yhteys opetushenkilöstön onnistumiseen työssään ja työhön liittyvää stressiä vähentää hyväksi arvioitu esihenkilötyö. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstössä on muita enemmän koettu muutoksiin liittyvää työkuormitusta (Golnick & Ilves 2022).
Koulutusorganisaatioissa työhyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen yhteyksiin keskittyvää tutkimusta ei ole juurikaan tehty. On tutkimatonta aluetta, miten yhteys saadaan näkymään arjen työssä, mitkä käsitykset ohjaavat henkilöstöä ja miten työhyvinvointi vaikuttaa tuloksellisuuteen esimerkiksi opiskelijoiden valmistumisten muodossa.
Haaga-Helian, Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) ja TCD Consulting and Research -yrityksen tutkimusyhteistyössä analysoimme työhyvinvoinnin osatekijöitä monimenetelmällisesti. Tutkimuksessamme rakennetaan ammatillisella toisella asteella työhyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen yhteyksiä tuloksellisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen ja käsitteellinen perusta ovat työhyvinvointi, tiedolla johtaminen ja tuloksellisuus.
Yhteistyömme seuraavaa vaihetta suunnitellaan syksylle 2025, ja silloin tutkimme Haaga-Helian johdolla opetushenkilöstön käsityksiä työhyvinvoinnin yhteyksistä organisaation johtamiseen ja tuloksellisuuteen.
Tiedolla johtamisen kautta yhdistyvät työhyvinvointi ja tuloksellisuus
Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli uudistuu (OKM 2024). Aiempi ammatillisen koulutuksen reformi, tuore rahoitusmallin uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen resurssien vähentäminen ovat luoneet painetta koulutuksen järjestäjälle saada opiskelijat valmistumaan ja vähentämään keskeytyksiä. Työntekijän onnistumista mitataan yhä useammin ajallaan valmistuneiden opiskelijoiden kautta. Julkisorganisaatioissa on koko henkilöstöä koskevia tuloksellisuusvaatimuksia, ja näitä seurataan ja johdetaan erilaisten mittaristojen avulla.
Työhyvinvoinnista on tehty useita määrittelyjä ja työhyvinvoinnin osatekijöitä on kuvattu hieman eri näkökulmista kuten työturvallisuus ja terveys. Pagán-Castaño ym. (2020) ovat esittäneet keskeisiksi työhyvinvoinnin osatekijöiksi psykologiset, sosiaaliset, terveyden ja johtamisentekijät. Ihmisen subjektiivista kokemusta hyvinvoinnista ja terveydestä voidaan tarkastella myös koherenssin tunteen käsitteen avulla. Siihen liittyvät todellisuuden ymmärrettävyys ja tulevaisuuden epävarmuuden sietokyky, elämän hallittavuus ja kokemus elämän merkityksellisyydestä (Antonovsky 1979; 1987).
Tiedolla johtamisessa on kyse tiedon systemaattisesta analysoinnista sen hyödyntämiseksi päätöksenteossa (Kosonen 2019). Tiedon hyödyntäminen, organisaation kilpailukyky ja henkilöstön kyky toimia ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin se, miten organisaatio hyödyntää tietoa, voi parantaa kilpailukykyä (Halonen 2019; Matošková 2016; Hislop, Bosua & Helms 2018). IT-infrastruktuuri, analytiikka ja Business Intelligence -sovellukset (BI) nähdään nykyään keskeisinä tekijöinä tiedon keräämisessä, analysoinnissa sekä tiedon jakamisessa ja esittämisessä päätöksentekoa varten (Halonen 2019; Schlosser ym. 2015).
Työhyvinvoinnilla on todettu useissa tutkimuksessa olevan positiivinen yhteys organisaation tuloksellisuuteen (Soininen 2021; Kumpulaine, 2014; Becker, Huseli & Ulrich 2001). Omassa tutkimuksessamme tuloksellisuudella tarkoitetaan tuottavuutta, kannattavuutta ja vaikuttavuutta (esim. Legge 2005; Hokkanen 2001). Tuloksellisuuden määrittely on kuitenkin haastavaa, koska sitä voidaan määritellä useista näkökulmista kuten taloustieteellisistä, psykologisista tai tuotannollisista näkökulmista (Guest 1997). Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus kiinnittyy rahoitusmallissa erityisesti opiskelijoiden valmistumiseen ja keskeyttämisen ehkäisyyn. Opintojen keskeyttämisen taustalla voi olla useita taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia syitä (Korumaz & Eksioglu 2022).
Hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin yhteyksissä merkittävää on ollut työolobarometri (TOB), joka kehitettiin HUS-organisaatioon 2000-luvun vaihteessa Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa. TOB-mittaria taustoittavat organisaation teoriat ja mallit, työhyvinvoinnin osa-alueet sekä työkykyyn liittyvä työn vaatimusten ja työn voimavarojen välinen tasapaino (Soininen ym. 2003). TOB-mittaristo on edelleen käytössä HUS:ssa, ja se toimii tutkimuksessamme työhyvinvoinnin mittarina.
Lisääntynyt kilpailu ja leikkaukset rahoituksesta asettavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät tilanteeseen, jossa henkilöstön työhyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota vähenevien resurssien takia. Pätevistä opettajista on pulaa, mikä on kansainvälinen ongelma, ei pelkästään Suomen ongelma (Krishnamoorthy 2022). Toimintaympäristön muutokset edellyttävät muutoksia toimintatavoissa ja henkilöstön kyvyssä reagoida muutoksen tuomiin vaatimuksiin (Argyris 1991).
Omaan työhönsä tyytyväiset työntekijät ovat tehokkaita ja todennäköisesti vähemmän halukkaita vaihtamaan työpaikkaa kuin tyytymättömät työntekijät (Ilmakunnas & Böckerman 2020). Kohdistamalla resursseja analysoidun datan perusteella voidaan edistää työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tekijöitä. Myös työtyytyväisyyden ja työntekijöiden sitoutumisen sekä tuloksellisuuden välillä on yhteys (Kolehmainen 2021). Tyytyväisyys työhön vaikuttaa suoraan työntekijöiden motivaatioon, mikä puolestaan vahvistaa organisaatioon sitoutumista (Ćulibrk ym. 2018).
Haaga-Helian, Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) ja TCD Consulting and Research -yrityksen (jatkossa TCD) välisessä yhteistyössä selvitetään työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja tiedolla johtamisen välisiä yhteyksiä. Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu johtaa tutkimuksen seuraavaa vaihetta ja vastaa muun muassa laadullisen aineiston keruusta ja analyysista.
Onnistunutta tiedolla johtamista
Tutkimusyhteistyön taustalla on YSOA:ssa vuodesta 2014 asti kerätty pitkittäisaineisto, joka perustuu työolobarometriin (TOB-mittari). Tutkimme opetushenkilöstön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden saaman hyödyn yhteyksiä. Organisaation sisällä nämä yhteydet analysoidaan bayesilaista mallinnuksen avulla tekoälyä hyödyntäen.
Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteeksi valittiin Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO), joka on monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä Ylä-Savossa. YSAO:ssa onnistuttiin voimakkaan kehitystyön seurauksena vähentämään opiskelijoiden keskeyttämisiä noin 40 % vuodesta 2019 (YSAO 2023). Yhtenä uutena menetelmänä YSAO otti käyttöön TCD:n yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa kehittämän tekoälysovelluksen, jonka avulla voidaan arvioida opintojen etenemistä tukevia tekijöitä (Soininen 2021).
Työolobarometrin väittämää Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni voidaan pitää työhyvinvoinnin yhtenä tulosmittarina, koska sen arvoon voidaan vaikuttaa erilaisin kehittämistoimenpitein. Strategisena tavoitteena on työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittyminen parempaan suuntaan tietyllä aikavälillä. (Neely ym. 1995; Ćulibrk ym. 2018.)
YSAO:ssa havaittiin, että esihenkilötyön summamuuttuja vuosina 2018–2021 oli nouseva, vaikka Covid-19-pandemia iski juuri tuolloin. Esihenkilötyön summamuuttujaan kuuluu väittämä Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni. Koko aineiston (N=178) mallissa seuraavat väittämät olivat vahvasti yhteydessä selitettävään väittämään: 1) Koen esihenkilöni johtamisen oikeudenmukaiseksi 2) Olen tyytyväinen esihenkilöni johtamistapaan 3) Työkykyni on hyvä suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin nähden, 4) Työkykyni on hyvä suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin nähden, 5) Kokemukseni monipaikkaisesta työstä ovat olleet positiivisia ja 6) Monipaikkaisen työn pelisäännöt ovat selkeät. Jotta voidaan tukea työntekijöiden työtyytyväisyyttä, organisaatioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota esihenkilötyön laatuun, erityisesti oikeudenmukaiseen johtamiseen.
Monipaikkaisen työskentelyn (N=128) mallista löytyi seuraavat väittämät, jotka olivat vahvasti yhteydessä selitettävään väittämään: 1) Minulla on mahdollisuus kehittää luonteenomaisia kykyjäni työssäni, 2) Koen esihenkilöni johtamistyylin oikeudenmukaiseksi, 3) Olen tyytyväinen esihenkilöltäni saamaani tukeen ja ohjaukseen, 4) Työkykyni on hyvä suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin nähden ja 5) Koen, että työyksikössäni on hyvä ilmapiiri. Monipaikkaisessa työssä sekä selkeät säännöt että joustavat käytännöt ovat välttämättömiä.
Perinteisten määrällisissä tutkimuksissa käytettyjen menetelmien lisäksi analyysissa käytimme todennäköisyyksiin perustuvaa Bayes-mallinnusta, joka poikkeaa muista määrällisen tutkimuksen menetelmistä. Määrällinen menetelmä perustuu yleensä p-arvojen etsintään, kun taas bayesilainen mallinnuksella etsitään yhteyksiä väittämien välillä (Held & Ott 2018).
Kohti ammatillisten oppilaitosten uutta toimintamallia
Yhteys opetushenkilöstön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden opinnoissa edistymisen välillä lienee ymmärrettävä. Kun opiskelijoita valmistuu, opettajan työ sujuu – ja toisin päin, hyvinvoiva opetushenkilöstö voi keskittyä opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen ja sitä kautta auttaa heitä valmistumaan. Opetushenkilöstön työhyvinvointiin panostaminen voi olla aika kallistakin ilman, että tiedetään, mikä on panostuksen vaikutus. Haastattelujen analyysin avulla uskomme, että asian merkitys huomataan oppilaitosorganisaation johdossa ja opetushenkilöstössä.
Haaga-Helian, YSAO:n ja TCD:n yhteistyön seuraavassa vaiheessa olemme opetushenkilöstön haastattelujen avulla tutkimassa opetushenkilöstön käsityksiä työhyvinvoinnin yhteyksistä organisaation johtamiseen ja tuloksellisuuteen mm. opiskelijoiden valmistumisen kohdalla. Tavoitteenamme on yhdessä rakentaa koulutuksen järjestäjää palveleva toimintamalli, joka tukee opetushenkilöstön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden määräajassa valmistumisen onnistunutta yhdistymistä.
Tyypillisesti opetushenkilöstölle raportoidaan erilaisten analyysien tuloksista henkilöstökokouksissa, mutta haluamme tässä yhteistyössä tutkia lisää, mitä käsityksiä opetushenkilöstöllä on heidän työhyvinvointinsa yhteydestä organisaation eri tavoitteisiin ja tuloksiin nähden. On kiinnostavaa etsiä vastauksia siihen, mikä vaikutus tiedolla johtamisen toimintamallilla on näihin käsityksiin.
Tuleva jatkotutkimus tuottaa uutta tietoa osallistuville oppilaitosorganisaatioille niin opetushenkilöstön käsityksistä kuin tilastollisista riippuvuuksistakin yhdistettäessä hyvinvointitekijät ja muu organisaation tietojohtamisessa hyödynnettävä data.
Tällöin tuotetaan päivittyvä tiimitasoinen tilastollisten riippuvuuksien analyysi (esimerkiksi PowerBI-näkymä) siten, että opetushenkilöstön haastattelujen perusteella tärkeäksi nousevia asioita korostetaan. Näin syntyy selkeä ammatillisen koulutuksen järjestäjälle suunnattu toimintamalli parempaan tiedolla johtamiseen. Kyseessä on oppilaitosorganisaatioille kehittämismahdollisuus.
Lähteet
Antonovsky, A. 1979. Sense of coherence scale. Unraveling the mystery of health: How people manage stress and stay well. Jossey-Bass.
Antonovsky, A. 1987. Health promoting factors at work: The sense of coherence. Psychosocial factors at work and their relation to health, 153–167.
Argyris, C. 1991. Teaching Smart People How to Learn. Harvard Business Review, 69(3), 99–109.
Becker, B., Huseli, M. A. & Ulrich, D. 2001. The HR Scorecard Linking people, strategy and performance. Boston: Harward Business School Press.
Ćulibrk, J., Delić, M. M., Mitrovic, S. & Culibrk, D. 2018. Job Satisfaction, Organizational Commitment and Job Involvement: The Mediating Role of Job Involvement. Department of Industrial Engineering and Management, Faculty of Technical Sciences, University of Novi Sad, Novi Sad, Serbia.
Golnick, T. & Ilves, V. 2022. Opetusalan työolobarometri 2021. OAJ.
Guest, D. 1997. Human Resource Management and Performance: A Review and Research Agenda. The International Journal ofHuman Resource Management, 8, 263–276.
Halonen, H. 2019. Ammatillisten oppilaitosten opettajien ja pk-yritysten henkilöstön välinen vuorovaikutus osaamisenhyödyntämisessä ja kehittämisessä. PunaMusta Oy – Yliopistopaino Tampere.
Held, L. & Ott, M. 2018. On p-Values and Bayes Factors. Annual Review of Statistics and Its Ap-plication 5, s. 393–419.
Hislop, D., Bosua, R. & Helms, R. 2018. Knowledge Management in Organizations. A Critical Introduction. 4th Edition. Oxford University Press.
Hokkanen S. 2001. Innovatiivisen oppimisympäristön profiili. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalannäkökulmasta tarkasteltuna. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Ilmakunnas, P. & Böckerman, P. 2020. Työhyvinvointi kannattaa: Työolot, työtyytyväisyys ja tuottavuus. Aalto yliopisto. (Edistys-Raportti; Nro 5). Teollisuuden palkansaajat TP ry.
Kolehmainen, E. 2021. Miten HR-toimintoon tehtyjen panostusten tuloksellisuutta mitataan ja millainen rooli mittauksella on johtamisen näkökulmasta? Aalto yliopisto.
Korumaz, M. & Eksioglu, E. 2022. Why Do Students in Vocational and Technical Education Drop Out? A Qualitative Case Study. International Journal of Contemporary Educational Research, 9(1), 1–17.
Kosonen, M. 2019. Tiedolla johtamisen käsikirja. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Kumpulainen, K. 2014. Henkilöstön työssä koettu hyvinvointi. Pitkittäisseuranta muuttuvassa koulutusorganisaatiossa. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
Krishnamoorthy, R. 2022. What Great Remote Managers Do Differently. Harvard Business Review Digital Articles.
Legge, K. 2005. Human Resource Management: Rhetorics and Realities. Basingstoke: Palgrave MacMillan.
Liu, G., Kianto, A. & Tsui, E. 2023. Knowledge management technologies and organizational performance: a meta-analytic study. Industrial Management & Data Systems, 123(2), s. 386–408.
Matošková, J. 2016. Measuring Knowledge. Journal of Competitiveness 8(4), 5–29.
Neely, A., Gregory, M. & Platts, K. 1995. Performance measurement system design: A literature review and research agenda. International Journal of Operations & Production Management, 15(4), s. 80–116.
OKM. 2024. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilulla ja rahoitusuudistuksella parempaa vaikuttavuutta ja työllisyyttä. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Pagán-Castaño, E., Maseda-Moreno A. & Santos-Rojo, C. 2020. Wellbeing in work environments. Journal of Business Research,115, 469–474.
Schlosser, F., Beimborn, D., Weitzel, T. & Wagner, H-T. 2015. Achieving social alignment between business and IT–an empirical evaluation of the efficacy of IT governance mechanisms. Journal of Information Technology 20(2), 110–135.
Soininen, J. 2021. Tapaustutkimus – toimintamalli IT-johtamisen yhteydestä koulutusorganisaation tuloksellisuuteen koulutuksen reformissa. JYU Dissertations. University of Jyväskylä.
Soininen J., Helena Taskinen, H., Turpeinen, M., Lindström, K., Kinnunen, J. & Vuori, J. 2003. Johtaminen ja hyvin toimivatyöyhteisö; arviointi ja palautejärjestelmän kehittäminen HUS–yhtymälle. Kehittämishankkeen loppuraportti: Kuopion yliopisto.
Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit, Helsinki: Edita.
Kuva: Shutterstock