Tekoäly
Julkaistu : 29.11.2024
Tunteet ovat luonnollinen ja tärkeä osa oppimista, ja joskus oppimiseen liittyy negatiivisiakin tunteita. Voimakkaiden tai vaikeiden tunteiden jatkuva läsnäolo ei kuitenkaan ole oppimiselle hyväksi. (Mou ym. 2023.)
Tunteiden tutkiminen on mielletty haasteelliseksi (Jackson 2018), ja yhtenä syynä voivat olla tunteiden tunnistamisen esteet: tutkija tai tutkittava ei välttämättä tunnista, mikä tunnekokemus milloinkin on kyseessä.
Vaikka oppiminen siirtyy yhä voimakkaammin verkkoon, tunteet kulkevat mukana oppimisprosessissa. Olemme selvittäneet opiskelijoiden kokemia tunnekokemuksia digitaalisen oppimisympäristön käytön aikana.
Tunnereaktioista saatava tutkimustieto auttaa meitä ymmärtämään digitaalisen oppimisen piirteitä. Tutkimustiedon avulla voidaan kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat oppimista tai ainakin ovat mahdollisimman vähän esteenä oppimiselle.
Apua tunteiden tunnistamiseen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Interaction & Emotion Lab mahdollistaa tunnereaktioiden tunnistamisen ja analysoinnin oppimistapahtuman aikana. Olemme tutkineet oppimistehtäviin liittyviä tunnereaktioita kasvojenilmeiden tunnistuksen ja katseen liikkeen tunnistavan kameran avulla.
Halusimme selvittää, miten digitaalisen oppimisalustan erilaiset toiminnot vaikuttavat tunnekokemukseen oppimistapahtuman aikana.
Käytimme iMotions-ohjelmassa kahta datankeruumenetelmää: kasvojen ilmeiden tunnistusta ja katseenseurantaa. Katseenseurannassa ohjelmisto videoi silmän siirtymäliikkeitä, jotka muuttavat katseen kiinnekohtaa ja kiinnittymistä silmän tarkentuessa käyttöliittymän kohteeseen.
Järjestelyt tunnereaktioiden mittaamiseksi
Tutkimuseettiset näkökulmat ovat tunnetutkimuksessa tärkeitä. Ennakkoon huolellisesti laadittu tutkimussuunnitelma hyväksyttiin organisaation prosessien mukaisesti. Laboratoriossa toteutettuun tutkimukseen osallistuttiin vapaaehtoisesti ja anonyymisti. Opiskelija kirjautui Moodleen ICT-valmiudet-opintojaksolle, ja testi kesti 15–30 minuuttia.
Tavoitteena oli, että opiskelija toimii oppimisalustalla mahdollisimman luonnollisesti ja että testi häiritsee opiskelua mahdollisimman vähän. Siksi jokainen päätti itse, mitkä oppimistoimet hän suorittaa. Opiskelija saattoi opiskella oppimisaineistoja, tehdä oppimistehtävää ohjeistuksien ja oppimismateriaalien avulla ja tarkastella oppimisaineistojen kokonaisuutta, opintojakson edistymistä tai arviointia.
Tunneaineiston analyysi
Koehenkilöiden toiminnasta syntyi videotallenteita, joista on nähtävissä, mihin he katsovat näytöllä ja millaisia tunnereaktioita eri kohdissa herää. Datasta etsittiin kynnysarvon ylittäviä havaintoja, joiden perusteella selvitettiin esimerkiksi, miten oppimisaineistojen erilaiset esitystavat vaikuttavat tunnereaktioihin.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että visuaalisia ja kirjallisia yksityiskohtia runsaasti sisältävä oppimisaineisto voi herättää opiskelijassa negatiivisia tunteita. Toisaalta selkeästi kirjoitetut ohjeet lisäsivät oppijan sitoutumista digitaaliseen aineistoon. Kirjallisesta laadullisesta aineistosta pystyttiin laskemaan lukumääriä ja tekemään luokkia eri toiminnoista oppimisalustalla.
Analyysin perusteella voidaan havaita, millaiset oppimiseen liittyvät toimet herättävät erilaisia tunteita. Analyysiin sisällytetyt hankalat tai negatiiviset tunteet olivat halveksunta, inho, pelko, suru ja viha. Positiivisista tunteista analysoitiin yllättyneisyyttä, sitoutumista ja iloa.
Negatiivisia tunteita herättäneitä toimintoja kannattaa tarkastella kriittisesti ja pohtia niihin liittyviä digipedagogisia ratkaisuja. Positiivisia tunteita herättäviä toimintoja puolestaan kannattaa suosia.
Aineiston analyysi jatkuu, ja tavoitteena on syvempi ymmärrys oppimiseen liittyvistä tunnekokemuksista. Tarkempia tuloksia julkaistaan laajempana tutkimusraporttina myöhemmin.
Tunnetietämys hyötykäyttöön digipedagogisessa kehittämisessä
Digitaalisten oppimismateriaalien tai alustojen kehittämisessä kannattaa pyrkiä vähentämään varsinkin runsaasti negatiivisia tunteita herättäviä pedagogisia ratkaisuja. Ilon ja innostuksen kautta oppiminen mahdollistuu helpoiten.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on vahva perinne digipedagogiseen kehittämiseen. Digipedamentorit ovat tarjonneet tukea kaikille opettajille esimerkiksi Moodle-oppimisympäristöjen kehittämisessä ja yhdenmukaistamisessa, jotta opiskelijoiden oppimiskokemus olisi mahdollisimman hyvä ja oppimistulokset onnistuneita.
Lähteet
Jackson, C. P. 2018. Affective dimensions of learning. Teoksessa K. Illeris (toim.). Contemporary Theories of Learning: Learning Theorists . . . In Their Own Words, s. 139 – 152. Routledge. New York.
Mou, X., Yu, X., Song, Y., Xiang, J., & Tang, Y. 2023. An empirical study on learners’ learning emotion and learning effect in offline learning environment. PLoS One, 18, 11.