Haaga-Helian julkaisutoiminnan kansainväliset yhteistyöverkostot

Haaga-Helian tutkijoilla ja kirjoittajilla on maailmanlaajuinen kansainvälinen yhteistyöverkosto. Yhteisjulkaisuverkostojen visualisointi tuo määrällisten tietojen ohelle vastuullista julkaisumetriikkaa ja Haaga-Helian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vaikuttavuusvisiota tukevaa näkökulmaa kansainvälisen julkaisemisen tarkasteluun.

Yhteistyö on yksi julkaisumetriikan indikaattori

Yhteistyöindikaattorit tarkastelevat yhteistyötä tutkijoiden affiliaatioiden kautta, hahmottaen tutkimusorganisaatioiden tai tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on erityisen mielenkiintoinen indikaattori, sillä julkaisuja, joissa on eri maihin affilioituneita tekijöitä, luetaan ja niihin viitataan hyvin. Kansainvälinen yhteisjulkaiseminen siis usein edustaa jonkinlaista vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulujen käytössä olevat, OKM:n tiedonkeruuseen nojaavat julkaisutietojärjestelmät ja niistä saatavat raportit mahdollistavat kansainvälisyyden tilastoinnin joko on- tai ei-periaatteella. Näin saadaan tietoa julkaisutoiminnan kansainvälisyyden kehittymisestä ja sen osuudesta julkaisutoiminnasta ja tämä tieto onkin hyvin esillä ja löydettävissä esimerkiksi tiedejatutkimus.fi -portaalissa tai Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen julkaisut-osion raporteilla.

Jos katsotaan esimerkiksi Haaga-Helian vuosien 2020 ja vielä kesken olevan tiedonkeruuvuoden 2024 välillä julkaistuja kansainvälisiä, vertaisarvioituja tutkimusartikkeleja, nähdään, että kansainvälisten julkaisujen osuus on ollut viimevuosina säännöllisesti suunnilleen 1/3 julkaisuista (Kuvio 1).

Kuvio 1. Haaga-Helian A1-A4 kansainväliset yhteisjulkaisut 2020–2024 (tiedejatutkimus.fi 19.11.2024).  

Tietoa voidaan tarkastella monen filtterin läpi yksiköittäin, tekijöittäin, julkaisutyypeittäinkin. Tilastot eivät kuitenkaan kerro meille mitään siitä, minkä organisaatioiden tai edes minkä maiden kanssa tutkimus- ja julkaisuyhteistyötä on, ja jättävät kuvan kansainvälisestä yhteistyöstä numeroksi taulussa, eivätkä mahdollista näiden verkostojen tarkempaa tutkimista. Ammattikorkeakouluilla käytössä olevat julkaisutietojärjestelmät eivät taivu ilman erillisiä räätälöintejä tarkempaan tiedonkeruuseen kansainvälisyydestä.

Menetelmänä metadatasavottaa ja tekoälypythonia

Sekä WoS että OpenAlex indeksoivat artikkelin kirjoittajien affiliaatioita organisaatioihin, mikä mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön hahmottamisen organisaatioiden välisen yhteistyön tasolla.

WoSsista ja OpenAlexista voi hakea julkaisutiedot organisaatiorajauksella ja ladata ne ulos jatkokäsittelyä varten. Lataustiedostot ovat varsin kattavia, esimerkiksi OpenAlexin tiedot yhdestä julkaisusta on jaettu 174 kolumniin, WoSin tietojen ollessa maltillisemmat 28 kolumnia.

Otin tarkasteluun Haaga-Helian vertaisarvioidut kansainväliset artikkelit vuosilta 2020–2024 ja rajasin aineiston artikkeleihin, joilla oli DOI. DOI mahdollisti tietojen helpomman vertailun WoSsin, OpenAlexin ja oman Justuksemme välillä ja takasi sen, että etsittävä aineisto todennäköisesti löytyy näistä tietokannoista ja on yksiselitteisesti yhdistettävissä omaan julkaisuluetteloomme. Samalla tämä rajaus jätti osan julkaisuista pois, tarkastelun kohdistuessa nyt 94 artikkeliin.

WoSsin ja OpenAlexin affiliaatiotietojen välillä oli eroja, eikä kummastakaan tai edes molemmista yhdessä löytynyt affiliaatiotietoja kaikille 94 julkaisulle. Jotkut affiliaatiotiedot löytyivät WoSsista, toiset OpenAlexista, ja jos tiedot löytyivät molemmista, ne olivat usein eri tavalla kirjattuna tai eri affiliaatiokenttiin pilkottuna. Metadatan siistimisessä ja yhdistelemisessä oli siis jonkun verran työtä. Neljään julkaisuun ei löytynyt edes alkuperäisistä julkaisuista affiliaatiotietoja.

Metadatasavotan jälkeen käsissä oli luettelo 116 organisaatiosta, myös muutamista yrityksistä, jotka kytkeytyivät erilaisilla yhdistelmillä 90 julkaisuun. Organisaationimet eivät välttämättä tarjonneet paljoakaan informaatiota, ellei nimessä sattumoisin ollut jonkun tutun paikan nimi. Verkostojen kokonaisuutta oli hankala hahmottaa.

Päätin sijoittaa organisaatiot kartalle sekä tehdä niiden välisestä yhteistyöstä verkostokaavion. Kartalle sijoittamista varten, ChatGPT:n opastuksessa python-kieltä, matplotlib- ja geopandas-kirjastoja hyödyntäen, keräsin organisaatioille koordinaatit ja sijoitin ne karttakuvaan. Organisaatioiden väliset linkit ja muodostuneet klusterit visualisoitiin VOSviewer-työkalulla.

Tällaisen organisaatioverkostonäkökulman tuottaminen vaatii manuaalista työtä ja erilaisten tietolähteiden ja sovellusten käyttöä. Tässäkin artikkelissa käytettiin kahta eri tietokantaa, toinen maksullinen ja toinen avoimen datan tietokanta, yhtä visualisointisovellusta, sekä tekoälyä datan käsittelyyn ja visualisointiin liittyvän python-koodin kirjoittamiseen ja käyttöön. Eri tietokantojen ja sovellusten käyttö vaatii lisäksi aina datan siivoamista ja muokkaamista. Ammattikorkeakouluilla käytössä oleva Justus sellaisenaan tarjoaa erinomaisen palvelun julkaisutiedonkeruulle ja mahdollistaa hyvin tietojen jatkokäytön, maksullisia ja avoimia tietokantoja voi käyttää täydentämään sen heikompia puolia ja eri analyysivälineisiin ja -tapoihin voi tutustua osana oman osaamisen kehittämistä. Vaarana ehkä on, että huomio ja aika menee asioiden opetteluun, verrattuna siihen, että analyysityökalut ja visualisointimahdollisuudet olisi rakennettu palveluihin sisään.

Haaga-Helia kansainvälisissä klustereissa

Kuten karttakuvista (Kuvat 1 ja 2) näkee, Haaga-Helian kirjoittajien kansainväliset julkaisuyhteistyöverkostot ulottuvat lähes joka mantereelle ja Euroopassa yhteistyöorganisaatioita on tuhkatiheään.

Kuva 1. Maailmankartalla Euroopan ulkopuoliset organisaatiot.

Kuva 2. Euroopan kartalla organisaatiot, joiden kanssa haagahelialaiset ovat yhdessä julkaisseet tieteellisiä artikkeleita vuosina 2020–2024. (Organisaatioiden nimet ovat artikkelin liitteenä.)

Kuva 3. Kansainvälisesti yhteisjulkaistujen 2020–2024 A1–A4 artikkelien verkosto organisaatiotasolla.

Kuten verkostokuviosta voidaan havaita, Haaga-Helia on monien useista organisaatioista muodostuvien julkaisijaklustereiden osa.

Etsimässä näkökulmia TKI-vaikuttavuusvisioon ja vastuulliseen julkaisumetriikkaan

Haaga-Helian TKI-vaikuttavuusvisio kuvaa, määrittää ja havainnollistaa TKI-hanketoiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuusvisiossa yksi elementti on verkostoissa tehtävä työ (Koivisto & Huttunen 2024). Tässä artikkelissa käytetyt julkaisut eivät kaikki liity suoraan hankkeisiin, mutta iso osa kytkeytyy myös hanketoimintaan. Artikkelissa visualisoidut yhteistyöverkostot osaltaan kuvaavat sekä TKI-hankkeisiin liittyviä, mutta myös sen ulkopuolisia verkostoja. Julkaisutoiminnan kuvaamisella voidaan näin yrittää tuottaa yhdenlaista näkymää TKI-vaikuttavuusvision toteutumiseen.

Näkökulman siirtäminen kansainvälisten yhteisjulkaisujen lukumäärästä niiden taustalla oleviin organisaatioihin todentaa ja havainnollistaa olemassa olevia verkostoja myös vastuullisen julkaisumetriikan suuntaviivojen mukaisesti, tarjoten lukumääräisen tarkastelun ohelle muitakin näkymiä kansainväliseen yhteisjulkaisemiseen.

Liite 1. Organisaatiot kuvasta 1

Kuva: Shutterstock