Tekoäly oppimisessa ja opetuksessa rakentaa tulevaisuuden työelämätaitoja

Tekoälyn käyttö kannattaa sitoa opintojakson sisältöön ja ottaa osaksi oppimistehtäviä, sillä näin tekoälykokeilut voivat saada aidon työelämää ja sen tilanteita vastaavan, soveltavan luonteen. Pääsimme kokeilemaan tätä, kun teimme opettajan pedagogisia opintoja Haaga-Heliassa lukuvuonna 2023–2024. Osana opintoja perehdyimme tekoälyn hyödyntämiseen oppimisessa ja opetuksessa Haaga-Helian AI Driver -hankkeessa.

Opiskelijoiden tekoälytaitoja haastamassa

Saimme opintojemme yhteydessä havainnoida opintojaksoa, jossa kokeiltiin tekoälyn tuomista osaksi oppimistehtäviä ja projektimuotoista ryhmäprosessia. Kyseessä oli englanninkieliseen tradenomitutkintoon sisältyvä opintojakso Organizational behavior and wellbeing at work. Kurssilla sovellettiin ryhmätyönäkökulmaa, jossa tekoäly otetaan aktiiviseksi tiimin jäseneksi, ei pelkäksi työkaluksi (Flathmann ym. 2023).

Oppimistehtävänä oli ratkaista valitun organisaation työhyvinvointiin liittyvä käytännön ongelma. Opiskelijoille kerrottiin tekoälyn käyttöön liittyvistä mahdollisuuksista ja rajoituksista. Sen jälkeen opiskelijat suunnittelivat itse, miten he soveltaisivat tekoälyä ja ottaisivat sen yhdeksi tiimin jäseneksi. Tavoitteena oli viedä tekoälytaitoja askeleen pidemmälle tekoälyn soveltamiseen ja analysointiin eri konteksteissa – eettisiä näkökulmia unohtamatta (Ng ym. 2021).

Vertaisoppimistilaisuudessa opiskelijat reflektoivat oppimaansa ja jakoivat kokemuksiaan tekoälyn hyödyistä ja haitoista. Opiskelijat vertasivat omaa tekoälyn käyttöään erilaisiin rooleihin, joita tekoälyllä on tunnistettu olevan oppimisessa ja opettamisessa (Unesco 2023). He kertoivat käyttäneensä tekoälyä pääsääntöisesti ideoinnin apuvälineenä, tiedon haussa ja käännöstyössä. Osa kurssin opiskelijoista kertoi, että tekoäly oli heille vielä melko uusi asia.

Yllätyimme siitä, että opiskelijat eivät kertoneet hyödyntäneensä tekoälyä projektissa niin laajamittaisesti kuin mitä olimme odottaneet. Osa opiskelijoista kertoi, että he oppivat paremmin hakemalla ja prosessoimalla tietoa itse sen sijaan, että käyttäisivät tekoälyä.

Tekoäly muuttaa opetuksen maaperää

Tulevaisuudessa onkin tärkeä tunnistaa, miten uudet ja vanhat oppimisen tavat täydentävät toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Erilaiset oppimistehtävät ovat oivallinen tapa kokeilla tekoälysovelluksia ja niiden hyödyntämistä (Kupiainen ja Wirenius 2024). Tekoälytaitojen oppiminen ja opettaminen voidaankin sitoa opintojakson sisältöön ja tuoda osaksi oppimistehtäviä. Ratkomalla oikeita reaalimaailman ongelmia turvallisessa oppimisympäristössä oppimiskokemuksesta muodostuu merkityksellinen (Anthony ym. 2024). Opettajat ja opiskelijat oppivat yhdessä.

Tekoälyn käyttö tarjoaa innovatiivisia mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia oppimiskokemuksia, personoida opetusta, ja sujuvoittaa opetustyöhön liittyvää hallinnollista työtä (Onesi-Ozigagun ym. 2024). Tekoälyllä on yhä merkittävämpi rooli työelämän muutoksessa ja siinä tarvittavien taitojen oppimisessa. Siksi ammattikorkeakoulut kehittävät tätä osaamista.

Ohjeistustakin tarvitaan. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston tuoreet tekoälysuositukset ohjaavat pedagogisesti kestävään tekoälyn hyödyntämiseen oppimistehtävissä ns. liikennevalomallin avulla (Arene 2024). Malli lisää läpinäkyvyyttä tekoälyn käyttöön ja havainnollistaa, milloin tekoälyn käyttö on vaadittua, sallittua, milloin siitä on kerrottava tai milloin se on kiellettyä.

Tekoälyn eettinen ja turvallinen käyttö on osa tulevaisuuden ammattikorkeakoulun arkea. Onnistuminen punnitaan työelämässä. Tekoälytaitojen soveltaminen opinnoissa on tärkeä osa oppimista tulevaisuuden työelämää varten. Kuten eräs opiskelijoista havainnoimallamme kurssilla kertoi, tekoälykokeilujen tärkeintä antia oli löytää ryhmälle oma tapa soveltaa tekoälyä ja oppia muiden kokemuksista.

Kuva: Haaga-Helia