Pitkäjänteiset kansainväliset projektiyhteistyöt ovat tärkeitä korkeakouluille

Haaga-Helia amk on ollut mukana usean eurooppalaisen ammattikorkeakoulun organisoimassa ICE Lab (Innovation, Creativity, and Entrepreneurship) -verkostossa vuodesta 2004 lähtien. Itse kuulun verkoston perustajajäseniin. Verkostoon kuului alkuvaiheessa kuusi oppilaitosta, mutta vuosien varrella se on kehittynyt ja siihen on kuulunut jäseniä kaikkiaan kymmenestä eri maasta. Kaukaisin jäsen on ollut Brasiliasta.

Olemme järjestäneet viisitoista kertaa noin viikon mittaisen kansainvälisen yrittäjyyden opintokokonaisuuden, joka on toteutettu vuorotellen osallistuvien ammattikorkeakoulujen kampuksilla. Toiminnan ydin on ollut tiivis yritysyhteistyö Suomessa ja muualla Euroopassa. Käsitykseni mukaan verkostomme on yksi pitkäkestoisimmista, ellei jopa pitkäkestoisin kansainvälinen projekti organisaatiossamme.

Henkilökohtaiset suhteet yhteistyön mahdollistajana

Yritysjohtajien kuulee painottavan henkilökohtaisten suhteiden ja luottamuksen merkityksestä menestyksekkäässä liiketoiminnassa kansainvälisellä tasolla. Olen huomannut saman ilmiön pienemmässä mittakaavassa työskennellessäni ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisissä kansainvälisissä verkostoissa.

Henkilökohtaiset suhteet ja luottamus verkoston jäsenmaiden edustajien kesken ovat auttaneet meitä ylläpitämään ja kehittämään menestyksekästä ja jatkuvasti uudistuvaa toimintaa yrittäjyyden saralla jo yli 20 vuoden ajan. Ryhmästä on löytynyt toisiamme täydentävää ja monipuolista osaamista sekä kokemusta eri liiketoiminta-alueilta. Uusien edustajien on ollut helppo liittyä ryhmään, sillä ilmapiiri on ollut positiivinen ja vastaanottavainen.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti

Ulkopuolisen rahoituksen saaminen edellyttää verkostolta tarkkaan määriteltyä prosessia, joka noudattaa ennalta määriteltyjä kriteerejä. Yksi oppilaitos toimii kerrallaan päävastuullisena projektijohtajana, ja projektin johtaminen vaatii hallinnollista osaamista ja kokemusta. Projektin suunnitteluun liittyy muutamia Teams-tapaamisia, mutta varsinainen työskentely etenee nopeasti lyhyissä ja tehokkaissa fyysisissä tapaamisissa, jotka järjestetään jonkun jäsenen kampuksella syksyisin. Verkoston jäsenten keskinäinen luottamus ja tuntemus ovat avainasemassa, sillä niiden ansiosta voimme kyseenalaistaa toistemme näkemyksiä ja näin kehittää toimintaamme jatkuvasti. Aiemmin hankkeeseen haettiin rahoitusta Erasmuksen Lifelong Learning Programme Intensive Programmes (IP) -ohjelmasta, ja viime vuosina rahoitusta on myönnetty Erasmus+ BIP (Blended Intensive Programme) -ohjelmasta. Uusi ohjelma yhdistää sekä fyysisen että virtuaalisen yhteisoppimisen.

Yhteinen kiinnostava ydinaihe ja tavoite

Kansainväliset projektit poikkeavat paikallisista projekteista monella eri tasolla, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy. Suurimmat erot tulevat rajallisesta mahdollisuudesta suunnitella projektia yhdessä fyysisesti sekä tietyistä kulttuurieroista kuten suhtautumisesta aikatauluihin. Onnistuneen kansainvälisen projektin edellytyksiä ovat mm. yhteisesti kiinnostava ydinaihe, vahva ryhmädynamiikka, selkeät roolit ja aikarajat sekä tarkka rahoitussuunnitelma. Lisäksi objektiivinen arviointi ja tulosten mittaaminen auttavat skaalautuvien käytäntöjen ja mallien kehittämisessä.

Kansainvälisten kokemusten ja osaamisen hyödyntäminen

Yhteistyömme verkostossa on tuottanut lisäarvoa Haaga-Helialle monin tavoin. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa kansainvälisten opettajavaihtojen lisääntyminen, kansainväliset työharjoittelupaikat, opinnäytetyöt ja kaupallinen toiminta. Olemme tehneet yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla, ja tämä yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa uusien markkinoiden markkinatutkimuksina kasvuhakuisille yrityksille. Opiskelijoiden väliset keskinäiset suhteet ovat edesauttaneet myös työmahdollisuuksien löytämistä Suomen rajojen ulkopuolella.

Seuraava verkostomme suunnittelema viikon mittainen yrittäjyyden opintojakso järjestetään keväänä 2025 Lissabonissa. Alateemaksi on valittu kestävä kulutus ja kierrätys, ja aihetta tarkastellaan liiketoimintalähtöisesti. Haaga-Heliasta opintojaksolle pääsee osallistumaan 16 opiskelijaa.

ICE Lab! ICE tulee sanoista innovation, creativity and entrepreneurship, nämä ovat opintojakson kantavat teemat Lissabonissa Portugalissa intensiiviviikon aikana. Viikon aikana opiskelijat saavat kansainvälisen liiketoiminnallisen kokemuksen työskennellessään monikulttuurisissa tiimeissä. Intensiivikurssi pitää sisällään projekteja, luentoja ja yritysvierailuja.

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään yrittäjyyden ja pk-yritysten merkitys yhteiskunnalle ja oppia samalla yrittäjyydessä tarvittavia taitoja kansainvälisessä ympäristössä. Opiskelijat oppivat tunnistamaan liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja kehittämään liikeideoita. Opintojaksolle on ollut vuodesta toiseen noin sata hakijaa. Olen ollut mielissäni siitä, että Haaga-Helian opiskelijat ovat olleet varsin kilpailukykyisiä osaamiseltaan kansainvälisessä ympäristössä.

Suomi elää globaaleista markkinoista

Suomi on pieni maa ja sisämarkkinat eivät riitä tukemaan riittävästi monien alojen kasvua ja innovaatioita. Suurin osa OMX25-yritysten liikevaihdosta tulee ulkomailta, samalla lähes kaikkien suomalaisten voimakkaasti kasvaneiden ’kasvurakettien’ liiketoiminta on tavalla tai toisella kytkettynä kansainväliseen myyntimarkkinaan tai rahoitusmarkkinaan. Esimerkkeinä mainittakoon Rovio, Supercell, Wolt ja Kempower. Kolmessa ensimmäisessä tapauksessa yritysoston toteutti ulkomainen taho (Laakso 2021), kun taas Kempowerissa kasvun ajurit tulevat ulkomailta (Kauppalehti 2023).

Kansainvälisten liiketoiminnallisten projektien kautta Haaga-Helia ja muut korkeakoulut voivat rakentaa verkostoja, jotka tuovat lisäarvoa elinkeinoelämälle ja tukevat opiskelijoiden ja yritysten kasvua. Suomen elinkeinoelämä hyötyy huomattavasti näistä projekteista, sillä kansainvälinen toiminta on elinehto maamme hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Kuva: Shutterstock