Mukaan ammattikorkeakoulun hanketyöhön – mahdollisuudet ja vaatimukset

Valmisteluvaihe: hankeideasta rahoituspäätökseen

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö (TKI) on yksi tärkeä painopiste ammattikorkeakoulujen toiminnassa. TKI-työtä pyritään yhdistämään entistä vahvemmin myös oppimiseen ja opetuksen kehittämiseen, ja tällöin puhutaan TKIO:sta. Hanketyöhön osallistuminen on hyvä tapa lähteä liikkeelle TKIO:n toteuttamisessa.

Hankkeen valmisteluvaihe on ratkaiseva osa hankeprosessia. Selkeä ja hyvin perusteltu hankeidea sekä huolellisesti valmisteltu hankehakemus ovat edellytyksiä hankerahoituksen saamiselle. Lisäksi ne luovat perustan rahoitusta saaneen hankkeen työskentelyprosessille. Sopivan rahoitusinstrumentin löytäminen voi viedä aikaa, ja alkuperäistä hankeideaa joutuu usein muokkaamaan rahoitushaun vaatimusten mukaisesti. Joustavaa asennetta tarvitaan siis jo ennen varsinaisen hankkeen alkamista.

Hankepartnerit kannattaa valita huolellisesti, koska sopivien partnereiden löytäminen vaikuttaa koko hankkeen onnistumiseen. Oikeat partnerivalinnat mahdollistavat sen, että asiat hoituvat sovitusti ja vastuukysymykset pysyvät selkeinä. Näin toimien voidaan saavuttaa hankehakemuksessa luvatut tulokset, mikä on rahoittajan näkökulmasta olennaista.

Mitä hanketyössä voi saavuttaa?

Hanketyöskentely on opettajalle oiva tapa monipuolistaa omaa työnkuvaa ja saada uusia elementtejä opetukseen sovellettaviksi.

Yhdessä tekeminen hankepartnereiden kanssa avaa mahdollisuuksia oman ajattelutavan uudistamiseen. Hanketyössä voi kasvattaa omia verkostoja, mikä voi poikia lisää hankemahdollisuuksia myöhemmin.

Hanketyöskentely on hyvä tapa laajentaa omaa osaamista ammatillisen substanssin ja yleisten työelämätaitojen osalta, esimerkkejä jälkimmäisestä ovat projektityötaidot ja julkaiseminen. Lisäksi hanketyöskentely antaa mahdollisuuden parantaa omaa ymmärrystä korkeakoulumaailmasta muiden korkeakoulujen toimintatapoihin tutustumisen kautta, mutta voi avata mahdollisuuden tutustua tarkemmin myös oman korkeakoulun toimintaan.

Hanketyö on joukkuepeliä, eikä kenenkään tarvitse osata kaikkea yksin, vaan hanketiimin jäsenet täydentävät toisiaan ja toistensa osaamista. Samalla avautuu mahdollisuus vertaisoppimiseen, ja hankkeen rahoittajalle luvattujen tulosten lisäksi lopputuloksena on hanketoimijoille kertynyttä uutta osaamista konkreettisina taitoina ja hiljaisena tietona.

Hanketyöskentelyyn on yleensä sekä mahdollista että toivottavaa liittää myös julkaisutoimintaa, joka voi pitää sisällään artikkeleiden laatimista tai podcastien tai videoiden tuottamista. Hankkeet ovat monipuolisia kokonaisuuksia, jolloin julkaisemiseen voi löytyä useita näkökulmia. Samalla avautuu helposti myös mahdollisuus yhteiskirjoittamiseen muiden kanssa.

Projektiluonteinen työ on palkitsevaa, kun työn kohteena on selkeä kokonaisuus, jota työstetään ennalta sovittu aika ja jossa päästään konkreettiseen lopputulokseen.

Mihin hanketyöskentelyssä kannattaa varautua?

Hanketyö ei ole tuttua ja turvallista tekemistä, vaan se saattaa viedä tekijänsä epämukavuusalueelle. Koska hankkeissa on tarkoitus etsiä ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan ja luoda uutta (ajattelua, toimintatapoja, materiaaleja), liikkeelle lähdetään niin sanotusti puhtaalta pöydältä etsimään uusia toimintatapoja. Siksi myös epävarmuutta joutuu sietämään, mutta epävarmuuden voi nähdä myös mahdollisuutena: saat tehdä jotain, mitä et ole tehnyt koskaan ennen.

Huolellisesta valmistautumisesta ja pohjatyöstä huolimatta työskentelyprosessiin voi tulla matkan varrella muutoksia. Mitä monipuolisempi hankekonsortio on esimerkiksi kokonsa tai kansainvälisyytensä puolesta, sitä kirjavammat työskentelytavat hanketoimijoilla on. Siksi on hyvä varautua vaihteleviin hallinnollisiin käytänteisiin, kulttuurieroihin, erilaisiin aikakäsityksiin sekä erilaisiin tapoihin ottaa vastuuta sovituista osa-alueista. Hyvällä kommunikaatiolla yllättävistäkin tilanteista kuitenkin selviää, ja pienet hankaluudet on yleensä mahdollista selättää.

Hanketyöskentely vaatii joustavuutta ja kykyä nähdä asioita myös muiden näkökulmasta. Kill your darlings -ajattelua tarvitaan, koska yhteistyössä lopputulokset ovat useimmiten konsensuspäätöksiä. Kuitenkin on hyvä muistaa, että tuskallisenkin yhteisen prosessin tuloksena lopputulos on yleensä jalostuneempi kuin yhden henkilön ensimmäinen ajatus aiheesta. Samanaikaisesti tiimityö vaatii myös sitoutumista hankkeessa yhteisesti sovittuihin aikatauluihin ja pelisääntöihin, vaikka joskus hanketyön ruuhkahuiput voivat osua päällekkäin oman työn muiden ruuhkahuippujen kanssa.

Miten lähteä liikkeelle hankevalmistelussa?

Apua hankeidean kehittelyyn ja sopivan rahoitusinstrumentin löytämiseen on korkeakouluissa yleensä saatavilla oman korkeakoulun tutkimuspalveluista tai muusta vastaavasta yksiköstä. Partnereiden etsimisessä kannattaa hyödyntää omia jo olemassa olevia verkostoja: sekä korkeakouluverkostot ja aiemmat hankekumppanit että yritys- ja työelämäkumppanit ovat mahdollisia yhteistyötahoja.

Jos suinkin mahdollista, rahoituksen varmistuttua myös kansainvälisissä hankkeissa on tärkeää saada hankkeen koko työryhmä koolle fyysiseen kick off -tapaamiseen. Tämä säästää huomattavasti aikaa verrattuna siihen, miten hidasta tutustuminen, keskinäisen luottamuksen luominen ja yhteisen työskentelykulttuurin kehittäminen on ainoastaan online-tapaamisten varassa työskennellen.

Hanketyöskentelyn konkreettiset hyödyt

Parhaimmillaan hankkeessa työskentely on piristysruiske, joka rikastuttaa omaa toimenkuvaa, auttaa yhdistämään TKI-työtä opetukseen sekä kehittää omaa ammatillista osaamista ja jopa henkilökohtaisia valmiuksia.