Tradenomit on tradenomien oma liitto ja yhteisö yli 33 tuhannella jäsenellä. Tradenomit on ottanut aktiivisen roolin tekoälyn integroinnissa työelämään. Tavoitteena on varmistaa, että liiton jäsenet eivät ainoastaan pysy mukana tekoälyn tuomissa muutoksissa vaan myös hyötyvät niistä edelläkävijöinä ja yhdenvertaisesti. Tradenomien jäsenistä kaksi kolmasosaa toimii asiantuntijoina eri toimialoilla.
Järjestöt toimivat niin edunvalvojana ja tukena jäsenistölleen kuin työpaikkana työntekijöilleen. Siksi suuremmat järjestöt ja erityisesti liitot huomioivat toiminnassaan nämä kaikki kolme lähestymiskulmaa. Miten tukea jäseniä eri elämäntilanteissa? Miten valvoa jäsenten etuja yhteiskunnallisesti? Ja miten olla paras mahdollinen työpaikka järjestön työntekijöille? Tämä jaottelu on erityisen oleellista, kun pohditaan tekoälyn tuomaa muutosta.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kevään 2024 valtakunnallinen tekoälytutkimus keskittyi selvittämään tietotyöntekijöiden yhdenvertaisuuskokemuksia ja tekoälyn vaikutuksia heidän työtehtäviinsä. Vastaajien joukossa oli asiantuntijoita ja erityisasiantuntijoita (58 prosenttia), johtajia (30 prosenttia), toimisto-, tuki- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä (9 prosenttia) ja muita ammattiryhmiä. Tutkimustulokset paljastavat, että vain 16,8 prosenttia vastaajista (N = 469) koki, ettei tekoäly vaikuttanut heidän työtehtäviinsä millään tavalla. Suurin osa vastaajista sen sijaan raportoi kokeneensa vaikutuksia, jotka vaihtelivat pienistä merkittäviin. Tämä heijastaa tekoälyn nopeaa kehitystä ja sen yhä laajenevaa roolia työelämässä.
Tekoäly osana osaamisen kehittämistä
Tekoälyn tuomat muutokset työpaikoilla edellyttävät työntekijöiltä uudenlaista tapaa tehdä työtä ja kehittyä siinä sekä valmiutta ja halua oppia uutta. Vaikka uuden oppiminen voi aluksi tuntua vaativalta, se on välttämätöntä, jotta voi pysyä ajan tasalla ja hyödyntää tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet tehokkaasti. Lähtökohtaisesti kokemukset tekoälystä ovat positiivisia: Haaga-Helian tekoälytutkimuksen perusteella jopa 88 prosenttia tietotyötä tekevistä kokee saavansa tekoälystä tukea omaan työhönsä.
Tradenomien jäsenpalveluiden osalta tämä on tarkoittanut uudenlaisia koulutuksia jäsenille ja jo olemassa olevien koulutusten tarkastelua huomioimaan tekoälyn mahdollisuudet yhä paremmin. Liiton rooli jatkuvan oppimisen toteuttajana ja tukena onkin korostunut tekoälykehityksen myötä.
Haaga-Helian toteuttamissa tutkimus- ja kehityshankkeissa on havaittu, että työpaikat ottavat tekoälyn käyttöön eri tahtiin, ja tarvitaan tukea ja selkeyttä tekoälyn tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla. Tradenomit pyrkii varmistamaan, että tekoälyä käytetään tavalla, joka tukee kaikkien jäsenten etuja ja luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia työelämässä. Liitto on valmistellut työpaikkojen käyttöön viisikohtaisen ohjeistuksen tekoälyn hyödyntämiseen yhteistyössä:
- Käykää koko työyhteisön kanssa keskustelua tekoälystä
- Tekoälystä tulee keskustella henkilöstön edustajien kanssa
- Työyhteisön kehittämissuunnitelma on päivitettävä
- Olkaa tarkkoina, milloin työtehtävien muutoksista tulisi käydä muutosneuvottelut
- Rohkeasti kokeilemaan, kun pelisäännöistä on sovittu
Tekoälyn pelisäännöt
Haaga-Helian tekoälytutkimus osoittaa alustavia merkkejä siitä, että tekoälyn käytöllä on vaikutusta myös tuottavuuspaineisiin. Vastaajista 15 prosenttia koki, että tekoälyn käyttö on lisännyt tuottavuuspaineita, kun taas 8 prosenttia kertoi paineiden vähentyneen. Tämä viittaa työtehtävien ja sitä kautta työroolien muutoksiin työpaikoilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, että työntekijät kokevat työnantajan odotusten heidän työtään tai työrooliaan kohtaan muuttuvan tekoälyn käytön myötä.
Näin ollen tekoälyn integroituminen työelämään tuo myös uusia haasteita edunvalvontaan. Tradenomit on sitoutunut vaikuttamaan kansalliseen ja EU-tason lainsäädäntöön, jotta työelämän pelisäännöt ovat selkeät myös tekoälyn osalta.
Parhaimmillaan tekoälyn hyödyntäminen tukee sekä organisaation tavoitteita että työntekijöiden hyvinvointia ja urakehitystä. Suomen lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiettyjä vaatimuksia työpaikan muutoksille, erityisesti kun ne vaikuttavat työntekijöiden asemaan merkittävästi.
Laki velvoittaa työnantajan käymään muutosneuvottelut, jos työpaikalla tapahtuu laissa mainittuja muutoksia. Tämä on erityisen ajankohtaista, kun tekoälyn käyttöönotto johtaa uusiin työtehtäviin, työtehtävien päättymiseen tai olennaisiin muutoksiin työntekijöiden rooleissa ja vastuualueissa.
Euroopan unionin valmistelema tekoälyasetus tulee vaikuttamaan siihen, miten tekoälyä hyödynnetään tulevaisuudessa muun muassa työelämässä. Lainsäädännöllinen ennakointi ja valmistautuminen ei voi kuitenkaan jäädä siihen, vaan sen on seurattava muutoksen mukana. Kukaan ei vielä tiedä, millaista tekoälyn hyödyntäminen on esimerkiksi viiden, saati viidentoista vuoden kuluttua.
Järjestö tekoälykkäänä työpaikkana
Tradenomit on ottanut käyttöön tekoälyä työyhteisönä, mutta ammattiliittojen erityisasema vaatii harkittua lähestymistä. Ammattiliittojen jäsenyys on määritelty tietosuoja-asetuksessa erityisten henkilötietojen ryhmään, joten liitoilla on suurempi vastuu jäsentensä henkilötietojen hallinnasta ja käytöstä. Tämä rajoittaa merkittävästi myös sitä, miten liitto voi hyödyntää tekoälyä, ennen kuin tekoälysääntely on selkeytynyt ja tekoälysovellusten toimittajat ovat varmistaneet tietoturvan myös tästä näkökulmasta. Tämä hidastaa ammattiliittojen askeleita kohti laajempaa tekoälyn hyödyntämistä mutta samalla varmistaa jäsenten oikeusturvan.
Haaga-Helian tutkimus- ja kehitystyö eri työyhteisöissä on osoittanut, että tekoälystä opitaan sekä kokeilemalla että kehittämällä työtä tekoälyratkaisujen avulla. Tradenomien työntekijöistä on koottu tekoälytiimi, joka on yhdessä valmistellut tekoälyn käyttöä koskevan ohjeistuksen. Se selkeyttää niin mahdollisuuksia kuin tapoja, joilla tekoälyä voi omassa työssään hyödyntää ja kasvattaa näin työntekijän turvaa. Ohjeistus on yhdeksänkohtainen:
- Tietosuoja ja tietoturva, eli mitä tietoa tekoälyllä voi käsitellä ja muistutus työntekijän omasta vastuusta
- Soveltuvuus omiin työtehtäviin, eli miten varmistaa oman tehtävän kannalta paras tapa hyödyntää tekoälyä
- Tekijänoikeudet, jonka osalta on vielä merkittävästi epäselvyyttä, joten siksi varovaisuutta
- Työn laatu, eli työntekijä on aina itse vastuussa työnsä laadusta
- Tiedon oikeellisuus, eli työntekijä vastaa itse tiedon virheettömyydestä
- Etiikka, eli milloin on syytä kertoa tekoälyn käytöstä
- Ulkopuoliset kumppanit, eli mitä heiltä odotetaan tekoälyn käytön osalta
- Koulutusta tekoälyn hyödyntämiseen työnantajan järjestämänä ja tarjoamana
- Miten toimia virhe- tai väärinkäyttötilanteessa
Tradenomien matka tekoälyn käyttöönotossa tarjoaa arvokkaita oppeja muille ammattiliitoille, järjestöille, organisaatioille, yrityksille ja niiden työntekijöille. On tärkeää pohtia, miten vastaavat muutokset voidaan toteuttaa muissakin organisaatiossa siten, että ne edistävät kaikkien työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. Se edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua, koulutusta sekä työpaikan yhteisiä sääntöjä ja ohjeistuksia tekoälyn käyttöön. Tärkeintä on ottaa kaikki mukaan.
Kirjoitus on osa ”AIE – tekoäly yhdenvertaisuuden edistäjänä työssä” -hanketta. Hankkeessa tutkitaan tekoälyn käyttöä ja kehittämistä yhdenvertaisen työelämän edistämiseksi, sillä samalla kun tekoäly mahdollistaa tietotyön kehittämisen, sen vaikutukset voivat olla työelämän eri kohderyhmiä syrjiviä.
Artikkelissa esitetyt tutkimustulokset pohjautuvat keväällä 2024 hankkeessa toteutettuun valtakunnalliseen tekoälykyselyyn.
Hanketta toteuttaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen kumppaneita ovat OP Osuuskunta, Vaisala Oyj, Akavan Erityisalat AE ry, Skilla ry, Tradenomiliitto TRAL ry, Ammattiliitto Jyty ry, Ammattiliitto PRO ry.
Hanketoteutusta tukee rahoittajan roolissa Työsuojelurahasto.
Kirjoittajat:
Tuomas Meriniemi työskentelee Tradenomeilla (Tradenomiliitto TRAL ry) koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikan erityisasiantuntijana. Työssään hän etsii ratkaisuja työelämän muutoksen ja osaamisen kehittämisen haasteisiin. Hän on osana Tradenomien tekoälytiimiä ollut valmistelemassa liiton askeleita luovan tekoälyn syvempää hyödyntämistä, sekä seuraa tehtävänsä puolesta muun muassa tekoälysääntelyn kehittymistä ja vaikutuksia työelämään.
Anna Lahtinen, KTT, toimii vanhempana tutkijana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on erityisosaamista tekoälyn tuomista mullistuksista työelämässä, liiketoiminnassa ja urapoluissa.
Yli kahdenkymmenen vuoden monipuolisen kokemuksensa myötä – joka kattaa sekä liike-elämän, yrittäjyyden, startup-yritykset että akateemisen maailman Suomessa ja kansainvälisesti – Lahtinen on ollut eturintamassa tukemassa tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä. Hänen johtamissaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa on tuettu yli 150 yritystä ja organisaatiota hyödyntämään tekoälyteknologioita ja kehittämään niihin liittyvää osaamista.
Lahtisen työ on tunnustettu laajalti; hän on vastaanottanut ”Yrittäjille merkityksellisimmän akateemisen artikkelin palkinnon” Yhdysvaltain pk-yritysten ja yrittäjyyden yhdistykseltä. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihin kuuluu muun muassa ”Tehoa tekoälystä pk-yrityksille” -opas ja ”Tekoäly Suomessa” -videohaastattelusarja, jossa hän on haastatellut suomalaisia vaikuttajia ja johtajia heidän kokemuksistaan tekoälyn parissa.