Ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa ohjataan takautuvasti – miltä vuoden 2022 julkaisumäärät näyttävät uuden rahoitusmallin valossa?

Ammattikorkeakoulujen tuottamat julkaisut muodostavat kahden prosentin osuuden ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Jokainen julkaisu on rahoituksen kannalta samanarvoinen, riippumatta julkaisutyypistä tai -kanavasta.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos vuoden 2025 alussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on ehdottanut, että joidenkin julkaisutyyppien painoarvo vähenisi. Muutos koskisi suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja, audiovisuaalisia julkaisuja, tieto- ja viestintäteknisiä sovelluksia sekä taiteellista toimintaa. Muiden julkaisutyyppien painoarvo säilyisi ennallaan (OKM 2024; Haapamäki 7.2.2024).

Opetus- ja kulttuuriministeriö laskee julkaisuihin perustuvan rahoituksen ammattikorkeakouluille kolmen edeltävän vuoden perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2025 rahoituksessa laskentaperusteena ovat vuodet 2021, 2022 ja 2023. Huomionarvoista on, että noina vuosina ammattikorkeakoulut tuottivat julkaisuja erilaisen rahoitusmallin mukaan – OKM siis soveltaa uuden rahoitusmallin kertoimia julkaisutoimintaan takautuvasti.

Tarkastelemme seuraavassa, miltä ammattikorkeakoulujen vuoden 2022 julkaisumäärät (Vipunen 2024) näyttäisivät uusien kertoimien mukaan laskettuna. Vuoden 2023 julkaisutietoja ei ole vielä tässä vaiheessa saatavilla.

Vaikka tarkastelumme keskittyy julkaisumääriin ja julkaisupisteisiin, korostamme, että julkaisut ovat paljon muutakin kuin numeroita ja rahoitusmallin palasia. Ne ovat tärkeä väline ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamisessa. Vaikuttavuutta tukee myös avoimuus: suurin osa ammattikorkeakoulujen julkaisuista on kaikille avoimia. Tästä opetus- ja kulttuuriministeriö myös palkitsee sekä uudessa että vanhassa rahoitusmallissa, mutta artikkelissamme avoimuuden painokertoimia ei tarkastella. Kokonaiskuvaa ja esittämiämme huomioita ne eivät kuitenkaan muuttaisi merkittävästi.

Vuoden 2022 julkaisumäärät ja julkaisutyypit eri ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulut julkaisivat vuonna 2022 yhteensä 14 123 julkaisua. Kolme eniten julkaisuja tuottanutta ammattikorkeakoulua ovat Lab-ammattikorkeakoulu (1608 kpl), Turun ammattikorkeakoulu (1098 kpl) ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (1032 kpl). Julkaisumääristä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä julkaisuaktiivisuudesta, sillä myös henkilökunnan määrä vaikuttaa julkaisumääriin.

Kuvio 1. Ammattikorkeakoulujen raportoimien julkaisujen kokonaismäärä vuonna 2022.

Eri ammattikorkeakouluilla on hiukan erilaiset julkaisuprofiilit (kuvio 2). Ammattikorkeakoulut, joissa opetetaan taideaineita, raportoivat runsaasti taiteelliseen toimintaan perustuvia julkaisuja (esim. Yrkeshögskolan Novia), kun taas niissä ammattikorkeakouluissa, joissa näitä aineita ei opiskella, näitä julkaisujakaan ei luonnollisesti ole.

Kuvio 2. Eri ammattikorkeakoulujen vuoden 2022 julkaisumäärät jaoteltuna eri julkaisutyyppeihin.

Viime vuosina suuntana on ollut suurelle yleisölle tarkoitettujen julkaisujen määrän kasvu, mihin ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin voi tulkita ohjanneen (ks. Luokkanen, Sakko, Lassila-Merisalo, Laaksonen & Friman 2023). Esimerkiksi LABissa ja Haaga-Heliassa suuren yleisön julkaisujen osuus raportoiduista julkaisuista on merkittävä. Nyt näiden julkaisujen painoarvo olisi vähenemässä.

Audiovisuaaliset aineistot sekä tieto- ja viestintätekniset sovellukset muodostavat edelleen verrattain pienen osuuden kaikista ammattikorkeakoulujen julkaisuista. Vuoden 2022 julkaisuista niiden osuus oli 5 prosenttia. Eniten AV- ja TVT-julkaisuja raportoivat Metropolia, Laurea ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Näiden julkaisujen määrä on kuitenkin yli kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja kuten olemme jo aiemmin todenneet (Hermiö, Wallin, Merimaa & Hintsa 2024), ennakoimme määrän kasvavan edelleen, kun ammattikorkeakoulut panostavat avointen oppimateriaalien tuotantoon.

Millaiseksi uudet kertoimet muuttavat tilanteen?

Kuviossa 3 on kuvattu, miten paljon ammattikorkeakoulut yhteensä julkaisevat erityyppisiä julkaisuja (A-I). E, F ja I -julkaisut, joiden kerroin on 0,4 vuoden 2025 alusta, kattavat kaikista julkaisuista yli puolet vuonna 2022.

Kuvio 3. Ammattikorkeakoulujen vuonna 2022 raportoimat julkaisut jaoteltuna julkaisutyypin mukaan.

Kaavaillulla muutoksella painokertoimissa on merkittäviä seuraamuksia julkaisujen kautta saatavalle rahoitukselle. Kun käytämme vuodelle 2025 ehdotettuja kertoimia julkaisumäärien laskennassa, tilanne muuttuu melkoisesti (kuvio 4).

Kuvio 4. Ammattikorkeakoulujen vuonna 2022 raportoimien julkaisujen tuottamat julkaisupisteet uusilla kertoimilla laskettuna.

Ammatillisten julkaisujen painoarvo kasvaa merkittävästi: niiden osuus kokonaisuudesta olisi vuoden 2022 julkaisumäärien perusteella noin puolet (kuvio 4). Uuden kertoimen myötä suurelle yleisölle suunnatut julkaisut, taiteellinen toiminta ja audiovisuaaliset julkaisut sekä tieto- ja viestintätekniset sovellukset yhteensä muodostavat enää noin kolmasosan julkaisuista.

Miten muutos kohtelee eri ammattikorkeakouluja?

Entä miten muutos kohtelee eri ammattikorkeakouluja, jos oletamme, että ne julkaisevat eri julkaisutyyppeihin kuuluvia julkaisuja samassa suhteessa kuin vuonna 2022? Kuvio 5 esittelee, miltä ammattikorkeakoulujen vuoden 2022 julkaisupisteet näyttäisivät uusilla kertoimilla. Julkaisupiste on opetus- ja kulttuuriministeriön harjoittamaan tulosohjaukseen liittyvä käsite, jonka avulla kuvataan julkaisujen merkitystä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. Julkaisupisteissä huomioidaan julkaisuihin liittyvät kertoimet. Kuten aiemmin olemme todenneet, ammattikorkeakoulujen julkaisuihin on aiemmin sovellettu vain avoimuuteen liittyvää kerrointa, joka on 1,2.

Kuvio 5. Eri ammattikorkeakoulujen julkaisut jaoteltuna eri julkaisutyyppeihin ja painotettuna uusilla kertoimilla.

Uudistuksen voittajia olisivat ammatilliseen julkaisemiseen painottuneet Laurea-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu, joiden asema ammattikorkeakoulujen julkaisupisteiden keskinäisessä vertailussa nousisi useamman pykälän verran. Uudistus olisi edullinen myös Lapin ammattikorkeakoululle ja Kajaanille, vaikka niiden nousu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä vertailussa jäisikin Laureaa ja Oulua pienemmäksi.

Puhtaasti julkaisupisteissä mitattuna uudistuksen suurin häviäjä olisi LAB-ammattikorkeakoulu, jonka julkaisupisteet laskisivat lähes 700:lla noin 1600:sta runsaaseen 900:aan. LAB säilyttäisi silti ammattikorkeakoulujen keskinäisessä vertailussa ensimmäisen sijan.

Taidejulkaisemiseen painottuneen Novian julkaisupisteet puolestaan lähes puolittuisivat, ja se putoaisi ammattikorkeakoulujen vertailussa neljänneltä sijalta kymmenenneksi. Suhteellisesti eniten julkaisupisteet laskisivat Novian lisäksi Savoniassa.

Vaikuttavuuden näkökulmasta julkaisutoiminnan monipuolisuus on valttia

Yksi ammattikorkeakoulujen tehtävistä on tuottaa uutta, soveltavaa tietoa työelämän ja muun elinkeinoelämän tarpeisiin – ei niinkään välittää tietoa suurelle yleisölle. Uudistus kannustaakin ammattikorkeakouluja panostamaan ammatillisten julkaisujen tuottamiseen, ja tässä mielessä rahoitusmallissa olevia painotuksia voi pitää perusteltuina.

Rahoitusmallin soveltaminen ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaan takautuvasti on kuitenkin jossain määrin kestämätön tilanne. Julkaisujen laadintaan ohjataan ammattikorkeakouluissa pitkäjänteisesti, ja esimerkiksi erilaiset julkaisemiseen liittyvät koulutukset ja AV-laitteistot ovat korkeakouluille investointeja. Kärjistäen voidaan sanoa, että muutaman viime vuoden ajan olemme hyvässä uskossa ohjanneet julkaisutoimintaa itsellemme epäedulliseen suuntaan, kun katsomme asiaa puhtaasti rahoituksen näkökulmasta.

Lisäksi uudistus herättää kysymyksiä, joista yksi koskee taiteelliseen toimintaan painottuneiden ammattikorkeakoulujen asemaa tulevassa mallissa.

Malli saa myös kysymään, miten käy ammattikorkeakoulujen vasta käynnistymässä olevalle audiovisuaalisten julkaisujen tuotannolle. Näiden merkitys ammattikorkeakoulujen asiantuntemuksen tuomisessa kaikkien ulottuville on niiden määrää suurempi. Uusi kerroin tuntuu av-julkaisujen kohdalla ristiriitaiselta, kun huomioidaan niiden vaikuttavuus ja vaatimukset tiedon saavutettavuudesta.

Erilaisilla julkaisuilla – ammatillisilla, tieteellisillä, yleistajuisilla, taiteellisilla ja audiovisuaalisilla – on kaikilla oma roolinsa ammattikorkeakoulujen asiantuntijuuden levittämisessä. Jos rahoitus ohjaa tuottamaan vain tietyntyyppisiä julkaisuja, on vaarana, että julkaiseminen yksipuolistuu ja samalla yleisöt kapenevat ja julkaisutoiminnan vaikuttavuus vähenee.

Määrän sijasta toivommekin vaikuttavuutta korostettavan entistä enemmän. Tähän ei ole ministeriön suunnalta tulossa linjauksia uudessa rahoitusmallissa, mutta ammattikorkeakoulujen kesken julkaisujen laadun kehittämisestä käydään tiivistä keskustelua.