Yrittäjyys
Julkaistu : 18.03.2024
Tekoälyn aiheuttamat muutosprosessit heijastuvat herkästi pk-yrityksiin. Tekoäly muuttaa työn tekemisen arkea, muokkaa organisaatioiden prosesseja sekä sidosryhmärakenteita ja samalla muuttaa yrityskulttuuria (Dencik & Marshall 2022). Otollisin pohja tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden kokeiluille ja käyttöönotolle on pk-yrityksissä, jotka vahvistavat ja vaalivat yrittäjämäistä kehittämisen kulttuuria.
Työntekijöiden yrittäjämäinen asenne ja organisaation kehittämisen kulttuuri rakentuvat uusien oppimismahdollisuuksien tukemisen sekä työn tekemisen ja kehittämisen ilon, innostuksen ja itseohjautuvan oppimisen kautta. Tässä artikkelissa avaamme näitä keskeisiä lähtökohtia yrityksen näkökulmasta ja tarjoamme viitekehyksen, jota voi hyödyntää yrityksen kehittämistyössä.
Ilo, innostus ja itseohjautuva oppiminen ilmentävät yrittäjämäistä kulttuuria
Organisaation yrittäjämäinen kulttuuri on keskeinen voimavara tekoälyn käyttöönotossa, ja se ilmenee 3i:n eli ilon , innostuksen ja organisaation itseohjautuvan oppimisen kautta. Nämä 3i:tä ovat niitä toimintatapoja, joilla yritykset voivat edistää kehittämisen kulttuuria ja tukea sisäistä yrittäjyyttä. Kehittämisen kulttuuria voi luonnehtia toimintatavaksi, jossa on opittava oppimaan yhä syvemmin ja nopeammin ja jonka kehittyminen vaatii aikaa. Yritykset eivät saavuta niitä hyötyjä, joita teknologian käyttöönotto vaatii, ilman yrityskulttuurin muutosta (Bettoni ym. 2021).
Työn tekemisen ja kehittämisen ilo kuvastaa optimismia ja positiivisuutta ja sitä, että organisaatiossa tuetaan hullujakin ideoita. Innostus syntyy yksilöiden mahdollisuuksista tarttua uusiin kiinnostaviin asioihin organisaation tukemana sekä siitä, että yrityksessä arvostetaan työntekijöitä ja heidän osaamistaan ja järjestetään aikaa keskustella ideoista yhdessä ja kehittää niitä eteenpäin. Itseohjautuva oppiminen näkyy uteliaisuutena, itseoppimisena ja parhaimmillaan kaikkien työntekijöiden yhdessä oppimisena, jotta voidaan oppia toisilta, kollegoilta ja pareittain. (Imperatori 2017, Catmull & Wallace 2014, Manka 2013.)
Yrityksen johdolla on ratkaiseva rooli yrittäjämäisen kulttuurin ja kilpailukykyisen yrittäjämäisen organisaation rakentumisessa. Pk-yrityksissä operatiivisen johdon, hallituksen, johtoryhmän ja erityisesti perheyrityksissä myös osakkaiden on tärkeää puhaltaa yhteiseen hiileen, jotta yrittäjämäinen kehittämisen kulttuuri voi muotoutua. Johtajuus, kulttuuri ja oppiva organisaatio ovat keskenään yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa (Shiferaw ym. 2023).
Oppiva pk-yritys pärjää tekoälyn muutosprosessissa
Pk-yritysten haasteena on usein pula ajasta, rahasta ja osaamisesta. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, missä määrin yritys pystyy panostamaan kehittämistyöhön. Paine uudistumiseen kasvaa, kun markkinoita valtaa tekoälyn kaltainen, perinteiset toimintatavat haastava teknologia. Tekoälyn käyttöönotosta tulee myös pk-yrityksille selviytymisen ja menestyksen näkökulmasta välttämätöntä. Lähivuosina ne yritykset, jotka ovat ottaneet tekoälyn käyttöön, pääsevät vahvistamaan omaa markkina-asemaansa, kun taas ne, jotka ovat jälkijunassa, saattavat jopa poistua markkinoilta kilpailukyvyn menetyksen myötä.
Tekoälyn käyttöönotto yrityksissä on muutosmatka, jossa työntekijöiden yrittäjämäinen asenne ja organisaation yrittäjämäinen kehittämisen kulttuuri ovat avaintekijöitä tekoälyn saamiseksi osaksi yrityksen kilpailukykyä. Työntekijöiden yrittäjämäinen asenne ja yrityksen kehittämisen kulttuuri kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat myönteisen oppimiskehän tukemaan tekoälyn viisasta ja hallittua käyttöönottoa.
Työntekijöiden yrittäjämäinen asenne mahdollistaa tehokkaan tekoälyn käyttöönoton, ja se ilmenee kolmena superkompetenssina: proaktiivisuutena, työn tuunaamisena ja minäpystyvyytenä (Humala & Lahtinen 2023; Ruohonen & Humala 2022). Tämä asenne on erityisen tärkeää pk-yrityksissä, joissa on tiiviitä tiimejä ja jokaisen henkilön rooli on näkyvä ja merkityksellinen.
Kuva 1 havainnollistaa sitä, miten yksilöiden ja yritysten yrittäjämäinen asenne tukevat tekoälyn hyödyntämistä ja tekoälystä muutosvoimaa kasvattavaa positiivista kierrettä pk-yrityksissä. Havainnollistus pohjautuu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun AI-TIE (2021–2023), AI-TIE Etelä-Suomi (2022–2023) ja TT TOY (2021–2022) -hankkeissa syntyneeseen tietoon ja ymmärrykseen. Se on kehitetty Työsuojelurahaston tukemassa Tekoälykäs pk-yritys -hankkeessa (2023–2025), joka keskittyy tekoälyn ymmärtämiseen muutosprosessina.
Kuva 1. Tekoälyn muutoskierre yrityksissä. Yksilöiden ja yritysten yrittäjämäinen asenne tekoälyn hyödyntämisen ja muutosvoiman kasvattajana pk-yrityksissä.
Se, millaiseksi organisaatiokulttuuri pk-yrityksissä muokkautuu, vaikuttaa yrittäjämäisen organisaation rakentumiseen, joka ilmenee työntekijöiden innovatiivisuutena, proaktiivisuutena ja kykynä ottaa riskejä (Brettel ym. 2015; Hamdan & Alheet 2020). Dessin ja Lumpkinin (1996) yrittäjämäisen organisaation käsitettä voidaan hahmottaa viiden läheisesti toisiinsa liittyvän ulottuvuuden kautta: autonomia, innovatiivisuus, riskinotto, proaktiivisuus ja aggressiivinen kilpailukyky. Pk-yrityksessä työntekijän tai tiimin kokema autonomia syntyy vapauden tunteesta kokeilla, tutkia ja innovoida uusia tekoälysovelluksia ilman jatkuvaa valvontaa ylhäältä päin. Työn autonomia ohjaa myös työntekijöitä oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, joka tukee myös innovatiivisuutta. Tekoälyn nopea kehitys ja kokeilut edellyttävät työntekijöiltä ja johdolta riskinottoa ja epävarmuuden hyväksymistä. Ne pk-yritykset, joilla on rohkeutta ottaa tekoälyinvestoinneissaan proaktiivisesti riskejä ja hyödyntää uusia teknologioita, voivat parhaimmillaan synnyttää ainutlaatuisia uusia tuotteita ja palveluja, jotka antavat pk-yrityksille kilpailuetua kilpailijoihinsa nähden.
Pk-yrityksen näkökulmasta pyrkiminen yrittäjämäiseksi organisaatioksi on tärkeää, koska kooltaan pienemmissä organisaatioissa organisaatiokulttuurilla on ratkaiseva rooli. Lisäksi toimintatapojen yhtenäistäminen on niissä helpompaa, koska sisäisiä ja ulkoisia prosesseja on vähemmän. Tällöin yrittäjämäiseksi organisaatioksi kasvaminen on mahdollista nopeammin, ja lopputuloksena on vahva ja myös innovaatioita edistävä yrityskulttuuri , joka ilmenee 3i:n kautta.
Jos yrityksessä on kehittämistä tukeva kulttuuri, sen työntekijöillä on valmiutta kokeilla ja hyödyntää tekoälyä ja muita uusia teknologioita. Jos kehittämisen kulttuuria ei vielä ole, sitä voi ryhtyä luomaan ja edistämään.
Case-esimerkit
Alla voit tutustua käytännön esimerkkeihin pk-yritysten työstä vahvasta kehittämiskulttuurista, työntekijöiden innostamisesta ja motivoimisesta tekoälyn pariin (Lahtinen & Humala 2023). Yritykset osallistuivat AI-TIE-tekoälykiihdyttämöön, jossa ne kehittivät tekoälypohjaisia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita.
Mediq Suomi
Mediq Suomi palvelee suomalaisia terveydenhuollon ja laboratorioalan ammattilaisia. Yritys tarjoaa laitteita, tarvikkeita ja palveluita, joilla parannetaan potilaiden elämänlaatua.
Heidi Liikkanen, toimitusjohtaja, Mediq Suomi:
”Olemme lisänneet konelukuelementtejä tarjouspalveluumme prosessin sujuvoittamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa tarjousten automatisoitua lukua sekä asiakaspäätösten automatisointia. Tämä nykyisten manuaalisten tehtävien automatisointi on ollut osa meidän sisäisten prosessien tehostamista.
Lisäksi hankkeen myötä olemme toisessa tekoälypohjaisessa ratkaisussamme lisänneet automaatiota Aitta- palveluumme, joka auttaa asiakkaitamme säästämään resursseja, aikaa, rahaa ja tilaa. Automaatio tuottaa suoraa arvoa meidän asiakkaillemme. Uudet toiminnallisuudet käyttävät rikastettua dataa apunaan. Toiminnallisuudet parantavat tuotteiden saatavuutta tavalla, joka helpottaa asiakasta toteuttamaan ydintehtävää terveydenhuollon kiireisessä arjessa.”
”Meidän kokemuksemme AI-TIE:ssa osoitti, että tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämisessä on oltava mukana monipuolisia osaajia yrityksen eri toimintaalueilta. Meiltä kehitystyöhön osallistui kirjava joukko työntekijöitä eri taustoilla, osaamisella ja ajatuksella. Se auttoi meitä luomaan yhteisen kielen kautta organisaatiolinjan ja mindsetin viedä asioita eteenpäin. Työkaluja löytyy ja niitä on tarjolla paljon, niitä tulee koko ajan lisää, mutta parempi kehitys ja tulokset riippuvat visiosta, näkemyksestä ja mindsetista. Nyt Mediqissä on matala kynnys lanseerata uusia tekoälypohjaisia innovaatioita.”
LINK Design
”Tekoäly voisi helpottaa myyntityön sisällön ja ajankäytön optimointia. Myös asiakkuuselinkaaren mallinnus tarjoaa monia mahdollisuuksia”, LINK Designin Senior Software Developer Laura Kurra kuvaa kokemuksiaan.
Myyntityön sisällön optimoinnissa tekoälyä voisi Kurran mukaan hyödyntää esimerkiksi tarjouksen sisällön laatimisessa ja kampanjoiden analysoinnissa. Ajankäytön optimoimisessa tekoäly voisi auttaa muun muassa siinä, millaisia projekteja kannattaa myydä ja kuinka paljon myyntityöhön kannattaa käyttää aikaa. Hänestä hyviä tekoälyn käyttökohteita olisivat myös kannattavimpien asiakkaiden käyttäytymisen erityisseuranta sekä poikkeamien tunnistaminen ja asiakasriskien hallinta asiakkuuselinkaaren aikana.
Laura Kurra uskoo suurimman työn olevan datan kokoamisessa, jonka vuoksi on tärkeää priorisoida, mitä dataa seuraavaksi kootaan.
”Datapohjaa kannattaa laajentaa asiakasprojektien laadullisuutta kuvaavilla tekijöillä, joita voisivat olla mielekkyys, tulevaisuuden potentiaali ja motivoivuus omille työntekijöille”, hän pohtii.
Medfiles
Medfiles tarjoaa terveydenhuollon tuotteiden kehittämisen ja elinkaaren hallinnan ratkaisuja.
Jesse Salonen, Head of Digital Transformation, Medfiles
“AI-TIE-yhteistyön aikana Medfiles kehitti noin 30 liiketoimintaideaa, joissa suuressa osassa voidaan hyödyntää tekoälyä. Noin puolet niistä olivat kokonaan uusia ja puolet nykyisten prosessien ja palveluiden parannuksia. Näimme omat työprosessimme uusin silmin ja uusien tietojen valossa.
Kokemuksen pohjalta yritykseen on perustettu Digital Transformation -yksikkö ja palkattu siihen uusi työntekijä. Tekoälyssä on valtavia mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle.”
SGN Group
Georg Savolainen, järjestelmäasiantuntija, SGN Group
”Ennen AI-TIE:tä tiedon määrä tekoälystä oli nolla, nyt ollaan jo ykkösen puolella ja tietoisuus yrityksessä on noussut. Rohkeimmat työntekijät jo ottavat itse tekoälyn mahdollisuudet esiin, kun pohditaan haasteita, joihin haetaan ratkaisuja. Kahvipöytäkeskusteluista näkyy, että tekoälyä uskalletaan miettiä. Näin se varmaan meni silloinkin, kun vaihdettiin hevoskärryt autoihin.”
Dewaco
Timur Uzbjakov, myyntijohtaja, Dewaco Oy
”Yrityskulttuurissa tulee olla rohkeutta viedä asioita eteenpäin ja investoida asiaan, mistä kaikki hyöty ei välttämättä tule heti, mutta oppimisen kautta se tulee joskus tulevaisuudessa.”
Päätelmät ja kehotukset toimintaan pk-yrityksen arjessa
Tekoälyllä viitataan koneen kykyyn hyödyntää ihmisälylle ominaisia taitoja, kuten kykyä päätellä, analysoida ja luoda. Tekoälyä on saatavilla tänä päivinä monen eri valmiin tai puolivalmiin ratkaisun tai sovelluksen muodossa, ja yritykset myös voivat kehittää omia tekoälypohjaisia käyttötapauksia parantaakseen sisäisiä prosesseja ja tuottaakseen lisäarvoa asiakastyöhön.
Artikkelissa tarkastellun 3i-mallin – työn tekemisen ja kehittämisen ilo , innostus ja itseohjautuva oppiminen – avulla pk-yritykset voivat luoda dynaamisen ja innovatiivisen kulttuurin, joka edistää tekoälyn hyödyntämistä ja integrointia yrityksen toimintaan. Tämän mallin soveltaminen ei ainoastaan auta yrityksiä sopeutumaan teknologian tuomiin muutoksiin vaan myös varmistaa, että ne pysyvät kilpailukykyisinä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tässä osiossa esitetään, miten 3i-mallia voi hyödyntää ja tarjotaan ohjaavia kysymyksiä pk-yrityksen johdolle.
Miten 3i-mallia voi hyödyntää yrityksesi toiminnassa?
Tekoäly on uusi ja erilainen teknologia, disruptiivinen teknologia, ja 3i-mallin avulla voi luoda edellytyksiä tekoälyn hyödyntämiselle. 3i-mallissa korostuvat työn tekemisen ja kehittämisen ilo, innostus ja itseohjautuvuus, jotka auttavat tähän uuteen teknologiaan liittyvän epävarmuuden sietämiseen yhdessä, työyhteisönä, sekä tekoälymuutoksen läpivientiin yrityksessä.
Ilo luodaan positiivisen ja kannustavan työympäristön kautta, jossa ”hullutkin ideat” ovat tervetulleita. Tämä edellyttää avoimuutta ja kokeilunhalua koko organisaatiossa. Innostus syntyy, kun työntekijät näkevät, että heidän panoksensa on arvostettu ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Tämä tarkoittaa resurssien, kuten ajan ja tukiverkostojen, tarjoamista innovatiivisten ideoiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Itseohjautuva oppiminen rohkaisee henkilöstöä ottamaan vastuuta omasta kehityksestään, mikä vaatii jatkuvia oppimismahdollisuuksia ja resursseja uuden oppimiseen.
3i-mallin käyttöönottoa ohjaavia kysymyksiä pk-yrityksen johdolle
- Ilo: Miten voimme luoda työympäristön, jossa jokainen tuntee olonsa arvostetuksi ja innostuneeksi tuomaan esiin uusia ideoita työprosessien kehittämiseksi?
- Innostus: Millaisia resursseja voimme tarjota tukemaan työntekijöiden innovatiivisia projekteja? Kuinka voimme varmistaa, että kaikki tasot organisaatiossamme ovat sitoutuneita innostuksen ylläpitämiseen?
- Itseohjautuva oppiminen: Millaisia mahdollisuuksia voimme tarjota työntekijöillemme heidän ammatillisen kehityksensä tukemiseksi? Miten voimme rohkaista ja tukea jatkuvaa oppimista organisaatiossamme?
Pk-yrityksen johdon tulisi pohtia näitä kysymyksiä yhdessä työntekijöiden kanssa suunnitellessaan ja toteuttaessaan strategioita tekoälyn käyttöönottoon. On myös tärkeää muistaa, että muutos vaatii aikaa ja jatkuvaa sitoutumista koko organisaatiolta. Tekoälyn hyödyntäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sopeutumista ja kehittämistä, jotta voidaan saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset.
Lähteet
Bettoni, A., Matteri, D., Montini, E., Gladysz, B & Carpanzano, E. (2021). An AI adoptation model for SMEs: a conceptual framework. IFAC-PapersOnLine, 54()1, 702-708.
Brettel, M., Chomik, C. & Flatten, T. C. 2015. How organizational culture influences innovativeness, proactiveness, and risk-taking: Fostering entrepreneurial orientation in SMEs. Journal of Small Business Management, 53, 4, s. 868.
Catmull, E. & Wallace, A. 2014. Creativity, Inc.: Overcoming the Unseen Forces that Stand in the Way of True Inspiration. Bantam Press. London.
Dencik, J. & Marshall, A. 2022. Rethinking business transformation: How multiple technologies interact with intelligent workflows to produce exponential value. Strategy & Leadership, 50, 5, s. 32-37.
Hamdan, Y. & Alheet, A. F. 2020. Influence of organisational culture on pro-activeness, innovativeness and risk taking behaviour of SMEs. Entrepreneurship and Sustainability Issues, 8, 1, s. 203-217.
Humala, I. & Lahtinen, A. 2023. Tietotyöntekijöiden superkompetenssit tekoälyn käyttöönotossa. Julkaisussa Ilonen, S. & Hytönen, K. (toim.) YKTS Yrittäjyyskasvatuspäivät 2023 Konferenssijulkaisu (s. 97–111). Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Turku.
Imperatori, B. 2017. Engagement and Disengagement at Work: Drivers and Organizational Practices to Sustain Employee Passion and Performance. Springer.
Lahtinen, A. & Humala, I. (toim.) 2023. Tehoa tekoälystä pk-yrityksiin! Haaga-Helian julkaisut 10/2023. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Lumpkin, G. T. & Dess, G. 1996. Enriching the entrepreneurial orientation construct-a reply to” Entrepreneurial Orientation or Pioneer Advantage”. The Academy of Management Review, 21, 3, s. 605-607.
Manka, M.-L. 2013. Työnilo. Alma Talent, Helsinki.
Ruohonen, A. & Humala, I. 2022. Tekoäly ja ihmisen kolme superkompetenssia. eSignals Pro. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Shiferaw, R. M., Birbirsa, Z.A. & Werke, S.Z. 2023. Entrepreneurial leadership, learning organization and organizational culture relationship: a systematic literature review. Journal of Innovation and Entrepreneurship. 12, 38, s. 1-20.
Kirjoitus on osa ”Tekoälykäs pk-yritys: muutosvoimaa tekoälyn hyödyntämiseen pk-yrityksille ja niiden työntekijöille” -hanketta.
Hanke avaa tekoälyn merkitystä muutosmatkana yksilöiden ja yritysten tasoilla. Tekoäly mullistaa työelämän ja muokkaa työntekijöiden rooleja: hanke edistää pk-yritysten ja niiden työntekijöiden tekoälyn käyttöönottoa.
Hanketta toteuttaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen kumppaneita ovat Business Helsinki, KEUKE, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Terveysteknologia, Tradenomiliitto, Uudenmaan Yrittäjät, Yrityskummit.
Hanketoteutusta tukee rahoittajan roolissa Työsuojelurahasto.
Anna Lahtinen, KTT, toimii vanhempana tutkijana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Helsingissä. Hänellä on erityisosaamista tekoälyn tuomista mullistuksista työelämässä, liiketoiminnassa ja urapoluissa. Yli kahdenkymmenen vuoden monipuolisen kokemuksensa myötä – joka kattaa sekä liike-elämän, yrittäjyyden, startup-yritykset että akateemisen maailman Suomessa ja kansainvälisesti – Lahtinen on ollut eturintamassa tukemassa tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä.
Hänen johtamissaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa on tuettu yli 150 yritystä ja organisaatiota hyödyntämään tekoälyteknologioita ja kehittämään niihin liittyvää osaamista. Lahtisen työ on tunnustettu laajalti; hän on vastaanottanut ”Yrittäjille merkityksellisimmän akateemisen artikkelin palkinnon” Yhdysvaltain pk-yritysten ja yrittäjyyden yhdistykseltä. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihinsa kuuluu muun muassa ”Tehoa tekoälystä pk-yrityksille” -opas ja ”Tekoäly Suomessa” -videohaastattelusarja, jossa hän on haastatellut suomalaisia vaikuttajia ja johtajia heidän kokemuksistaan tekoälyn parissa.
Iris Humala, KTT, FT, yrityskummi. Iriksellä on laajaa kokemusta liiketoiminnan kehittämisestä, johtamisesta ja vuorovaikutuksen rakentamisesta. Hänen tutkimustyönsä ja julkaisunsa keskittyvät johtamiseen, työpaikkadynamiikkaan, liikesuhteisiin ja vuorovaikutukseen. Iris on toiminut tekoälyn parissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävissä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa (2021-2023).
Käytännön tutkimuskokemuksen lisäksi Iris on kokenut asiantuntija tutkimushankkeiden johtamisessa, valmennuksessa ja koulutuksessa. Hänen väitöskirjansa Tampereen yliopistosta (2018) keskittyi keskeisiin elementteihin, joiden avulla johtajat voivat edistää luovuutta etätyössä. Hänen väitöskirjansa Vaasan yliopistossa markkinoinnista (2004) syventää ymmärrystä suomalaisten pk-yritysten ja maailmanlaajuisten kansainvälisten yritysten välisistä epäsymmetrisistä liikesuhteista.
Maija Suonpää, KTT, on vanhempi tutkija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat yrittäjyyskasvatus ja viimeisimpänä kiinnostuksen kohteena tekoäly koulutuksessa ja liiketoiminnassa. Maija on toiminut pitkään myös yrittäjyyden lehtorina Haaga-Heliassa.