Tekoälykiidyttämö pk-yrityksille: tarpeet, toiveet ja odotukset cleantech-alalla

Pk-yritysten kykyä suunnitella ja ottaa käyttöön tekoälyyn perustuvia ratkaisuja on tuettava toimialakohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lähtökohtana ovat yrityskohtaiset liiketoiminnan kehitystarpeet ja konkreettinen nopeasti arvoa tuottava tapa toimia.

Tekoälyn mahdollisuudet pk-yrityksissä

Pk-yrityksissä piilee paljon potentiaalia tekoälyn käyttöönotolle liiketoiminnassa. Euroopan tasolla on tunnistettu, että isot yritykset hyötyvät tekoälyteknologioista eniten. Pk-yrityksissä on puolestaan vaikeuksia omaksua tekoälyä.

Suomessa elinkeinoministeri Mika Lintilä perusti tekoälyn strategisen kärkihankkeen vuonna 2017 (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019, 9). Panostaminen pk-yritysten tekoälyosaamisen kehittämiseen olisi merkittävä harppaus Suomen ja Euroopan tasolla, kun toistaiseksi Yhdysvallat ja Kiina ovat johtaneet tilastoja tekoälyinvestoinneissa (emt, 37). Yrityksille teknologia ja sen saatavuus eivät ole haasteita. Haasteena heillä on pikemminkin tekoälyn liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtäminen ja tekoälyosaajien puute. Uusien sovellusalueiden kehittämisessä erilaiset pilotoinnit ja ketterät kokeiluympäristöt ovat avainasemassa. (Emt, 47.)

Tulevaisuuden datataloudessa arvo luodaan liiketoimintaan liittyvien ja niissä syntyvien dataresurssien avulla dataa analysoimalla, yhdistelemällä ja jakamalla. Alustatalous on kiinteä osa datataloutta. Siinä yhdistyvät tuotteet, palvelut, sosiaalisen arvon tuottajat, kehittäjät ja käyttäjät monitahoiseen arvonluontijärjestelmään. Tämän tuloksena maailmantalouden rakenteet, liiketoimintamallit ja kuluttajien käyttäytyminen muuttuvat. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 10.)

Jotta Suomi varmistaisi paikkansa kansainvälisen tekoälyareenan huipulla, sen tulisi keskittyä alan yhteistyöhön ja tehdä yhteistyötä suomalaisen tekoälyekosysteemin luomiseksi (FAIA 2020).

AI-TIE-hanke ja cleantech-kiihdyttämö

TEMin (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019, 47) mukaan on kriittistä luoda tehokasta yhteistyötä yritysten substanssiosaajien ja tekoälyn kehittäjien välille. Lisäksi TEM suosittelee ekosysteemipohjaista toimintatapaa, jota kautta rakentuvat tehokkaat yhteistyökäytänteet, tarkoituksenmukainen kokoonpano, riittävät resurssit ja prosessin kivijalkana keskeinen luottamus kumppaneiden välillä.

AI-TIE Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille -hanke vuosina 2021–2023 tarjoaa yrityksille paikan tehdä juuri edellä mainitun kaltaista kehitystyötä. Hankkeessa toteutetaan kaksi Uudenmaan pk-yrityksille suunnattua toimialakohtaista tekoälykiihdyttämöä. Syksyllä 2021 alkoi cleantech-kiihdyttämö ja keväällä 2022 alkaa healthtech-kiihdyttämö. Lisäksi tekoälyosaamista kehitetään kaikille avoimien webinaarien ja myöhemmin kehitettävän verkkokurssin avulla.

Kiihdyttämöt ja verkkokurssi puolestaan tukevat hankkeen Train the trainer (TTT) -toiminnan suunnittelua ja toteutusta. TTT-toiminnan tavoitteena on lisätä yritysneuvojien ja yrityskonsulttien osaamista, jotta he pystyvät paremmin tukemaan pk-yrityksiä tekoälyratkaisujen suunnittelussa ja käyttöönottossa. Hankkeessa on myös tavoitteena tukea ja fasilitoida pk-yritysten, tekoälyn kehittäjien ja suuryritysten yhteisen ekosysteemin syntymistä.

Hankkeen on rahoittanut Uudenmaan liitto REACT-EU:n EAKR -toimenpiteenä. Sen päätoteuttaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Laurea-ammattikorkeakoulu. Keskeisenä yhteistyökumppanina on Suomen Tekoälykiihdyttämö FAIA ja omadata-mallin kehittäjä MyData Global ry. Keskeisiä viestintäkumppaneita ovat Helsingin kaupunki, Posintra, Uudenmaan Yrittäjät, Health Capital Helsinki, Helsingin kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari. (EURA 2021.)

Hankkeen visio on rakentaa suomalaista tekoälyosaamista ja luoda jokaiselle osallistuvalle yritykselle tekoälyn menestystarina yhdessä. Tekoälyn soveltamisen näkökulmasta kahdentyyppiset pk-yritykset osoittavat eniten potentiaalia ja hyötyvät merkittävästi koulutuksesta, mentoroinnista, kiihdyttämötoiminnasta ja aktiivisesta tuesta. Hanke kohdistuu juuri tällaisiin pk-yrityksiin eli niihin

• jotka ovat jo hyödyntäneet digitalisaatiota niiden toiminnassa, mutta joiden tekoäly ja digitaalista osaamista parantamalla voidaan tukea niiden innovaatio- ja kilpailukykyä sekä työllistävyyspotentiaalia
• jotka suunnittelevat tekoälyn käyttöönottoa sisäisten prosessien kehittämiseksi ja tuote- ja palveluinnovaatioiden luomiseksi.

Koska onnistuneet kehitysprojektit lähtevät liikkeelle yritysten nykytilanteen ja liiketoimintatarpeiden ymmärtämisestä, toteutettiin osana kiihdyttämön valmisteluja 24 kappaletta 30–45 minuutin haastattelua siihen hakeneille pk-yrityksille. Haastattelun teemat kohdistuivat yritysten tekoälysovellusten kehittämistarpeisiin sekä siihen millaista tukea he kehittämisprosesseissaan tarvitsevat. Haastattelut analysoitiin temaattisesti.

Pk-yritysten tekoälytarpeet

Haastattelujen analyysi synnytti viisi pääteemaa: Liiketoiminnan kehittäminen, tekoäly, data, tietoturva ja muut asiat (kuvio 1).

Liiketoiminnan kehittämisestä löytyi kaksi keskeistä teemaa: yrityksen sisäisen toiminnan kehittäminen ja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittäminen. Sisäisen toiminnan kehittämisideoiksi mainittiin:

• asiakaskeskeisyyden vahvistaminen
• tehokkuuden parantaminen
• liiketoimintaprosessien automatisointi, ennakointi ja optimointi
• läpinäkyvyyden mahdollistaminen ja lisääminen tuotannossa, myynnissä ja varastohallinnassa.
• taloushallinnon ja laskutuksen kehittäminen ja automatisointi
• tehokas tiedolla johtaminen ja raportoinnin kehittäminen.

Uutta liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja haluttiin myös kehittää dataa ja tekoälyä hyödyntäen. Tavoitteina oli luoda ”pieni twist, jolla voidaan erottautua kilpailijoista”. Keskusteltiin mahdollisuuksista

• tuottaa lisäarvoa datasta jatkojalostamalla sitä uusiksi myytäviksi palveluiksi ja tuotteiksi
• strukturoida toimintaa asiakkuusrajapinnoissa ja analysoida dataa, joka toiminnasta syntyy rajapintaan sekä yrityksen omiin ja asiakkaiden järjestelmiin.

Kuvio 1. Pk-yritysten tekoälytarpeet Cleantech-toimialalla.

Tekoälyteemaan liittyvät keskeisinä seuraavat kiihdyttämön sisältöihin keskittyvät tarpeet. Toivottiin

• toimialakohtaista tietoa tekoälyn käyttöönotosta ja hyödyntämisestä
• syvempää ymmärrystä tekoälyn käyttötapauksista ja -kohteista
• tietoa tekoälyohjelmistoista ja niiden valitsemisperusteista
• tukea digitaalisten alustojen kehittämiseen
• vahvistusta ja varmuutta tekoälyn sisäiseen myyntityöhön ja tekoälyprojektien muutosjohtamiseen
• tietoa keinoista vahvistaa ja laajentaa tekoälyn ymmärrystä koko organisaatiossa.

Datateemasta nousi siihen liittyviä haasteita, joita olivat

• toiminnasta ja prosesseista syntyvän datan tunnistaminen ja sen keruun automatisointi
• asianmukaisten analysointiohjelmien valitseminen tavoitteelliseen datan louhintaan
• datan hallitumpi ja ennakoiva hyödyntäminen
• keinoja hyödyntää nykyisiä työkaluja datan käsittelyyn.

Tietoturvan osalta keskusteltiin tietoturvallisuuden huomioimisesta, datan yhteiskäytön mahdollistamisesta ja siihen liittyen kysymyksestä, kenen käsissä tietohallinnon on järkevää olla: itsellä vai ulkopuolisilla partnereilla.

Muita tärkeitä esiin tulleita asioita olivat verkostoitumisen ja verkostojen luomisen tärkeys sekä uusien ekosysteemien muodostaminen. Yrityksissä jo oleva tekoälyosaaminen liiketoiminnan kehittämiseen haluttiin tehokkaampaan käyttöön. Kaivattiin myös tukea muutoksen johtamiseen yhdessä asiakkaiden kanssa.

Erään haastateltavan kommentti tarpeesta saada ”ymmärrystä siitä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei” kiteyttää pk-yritysten tekoälyn hyödyntämiseen liittyvän ongelmatiikan ytimen.

Ketterät kehittämismenetelmät

Koska kiireisten yritysten sitouttaminen 3–6 kuukautta kestävään kiihdyttämöön oli yritysten tekoälyosaamisen kehittämisen kannalta kriittistä, haastatteluissa kysyttiin toiveita kiihdyttämön työskentelytavoiksi. Liiketoimintahenkinen konkreettinen lähestymistapa oli kaikille haastatelluille tärkeä. Ratkaiseva tekijä osallistumisen kannalta oli hyödyn tuottaminen liiketoiminnalle. Toivottiin tekoälyn perusteita, case-esimerkkejä sekä tietoa ja kokemuksia tekoälyn mahdollisuuksista. Verkostomainen työskentely sekä keskustelu ja kokemusten vaihtaminen ja ideointi eri yrityksistä ja taustoista tulevien osallistujien kanssa koettiin innostavaksi.

Haastatteluissa kaivattiin myös mahdollisuuksia käytännönläheisiin työtapoihin. Näitä olivat käyttötapauksien, yrityskohtaisten road mappien ja portfolioiden laatiminen. Myös proof-of-conceptien eli PoC:ien tekemiseen oli mielenkiintoa edetä.

Yrityksillä oli aitoa mielenkiintoa kehittää syvempää ymmärrystä tekoälyn liiketoiminnallisesta hyödyntämisestä. Tavoiteltiin uusia näkökulmia ja innovaatioita sparrauksen avulla.

Johtopäätöksiä

Pk-yrityksissä on selkeästi tarve käytännönläheisen osaamisen kehittämiseen. Opitun nopea soveltaminen mahdollistaa tehokkaat tekoälykokeilut yrityksissä, joiden resurssit ovat isoja yrityksiä rajallisemmat. Resursseja ja osaamista kannattaa myös jakaa yhteiskumppanuksia ja synergioita hyödyntämällä. Verkostoista ja ekosysteemiajattelusta on apua pk-yritysten tekoälyosaamisen kehittämisessä koulutuksessa, asiantuntevan työvoiman rekrytoinnissa ja tekoälytyökalujen valinnassa. Näin pk-yritysten kilpailukyky vahvistuu.

Tekoälyprojektien on lähdettävä liikkeelle selkeästä liiketoiminnallisesta tarpeesta ja mahdollisten ratkaisujen tuottamista hyödyistä yritykselle tai asiakkaille. On myös muistettava tarkastella kriittisesti, onko tekoäly paras ratkaisu. Kuten Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin (Helsingin Sanomat 2021) kiteytti: “Kyse on aina ihmisen ja koneen yhteistyöstä. Jotkut asiat ihminen tekee paremmin ja toiset kone.”

PK-yrityksiä on erilaisia. Kaikilla ei ole valmiutta eikä tarvetta tekoälyratkaisulle. Vaikka yrityksissä olisi jo hyödynnetty digitalisaatiota liiketoiminnan prosesseissa ja niistä saattaisi jopa löytyä tekoälyosaamista, on todennäköistä, että niiden osaamisen taso ja syvyys vaihtelevat. Kun yrityksessä ryhdytään analysoimaan liiketoiminnan haasteita ja pohtimaan mahdollisia tekoälypohjaisia ratkaisuja, on hyvä lähteä liikkeelle perusteista ja huomioida se, että kaikilla on riittävä ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista. Henkilöstöä voi kehittää koulutuksella, coachauksella tai vaikkapa kiihdyttämötoiminnan avulla. Tekoälystrategian kirkastaminen yhteistyössä yrityksen eri toimijoiden kanssa mahdollistaa toimivien valintojen löytämisen ja tekemisen. Edettäessä tekoälyratkaisujen kehittämiseen on myös muistettava asiakkaan näkökulma. Esimerkiksi palvelumuotoilua voi hyödyntää ja osallistaa asiakas prosessiin.