YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, on kaikkia maailman maita koskeva kehitysohjelma, joka rohkaisee valtioita, yrityksiä, järjestöjä ja kansalaisia toimimaan oikeanmukaisuuden, ympäristön sekä talouden kestävyyden puolesta. Ohjelma jäsentyy alateemoihin, kuten maailmankansalaisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuurin merkityksen arvostamiseen.
Agenda2030 kehitysohjelman suuntaviivat koulutukselle
Agenda2030 kehitysohjelma antaa suuntaviivoja myös koulutukselle ja sitä kautta se liittyy myös Haaga-Helian uuteen strategiaan. Sen mukaisesti tuemme opiskelijoidemme laadullista työllistymistä ja kansainvälistymistä rohkaisemalla heitä hyödyntämään kansainvälisiä yhteistyöverkostojamme esimerkiksi silloin, kun he suuntaavat työharjoitteluun ulkomaille.
Tutkittua tietoa Haaga-Helian opiskelijoista
Jotta voimme toteuttaa Agenda2030 toimintaohjelman kansainvälisyyden teemoja, meidän on tärkeää tietää, mitkä tekijät edesauttavat ja estävät opiskelijoita lähtemästä ulkomaille työharjoitteluun. Sen vuoksi toteutimme syyskuussa 2019 liiketalouden opiskelijoille (N=2464) tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää, miksi opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään kansainväliseen työharjoitteluun ja mitkä ovat koetut esteet. Kyselyyn vastasi 119 opiskelijaa, joten vastausprosentti oli 5 %, joka on ollut tyypillinen opiskelijoiden vastausaktiivisuus vastaavissa tutkimuksissa. Alhaisen vastausprosentin takia tulokset ovat suuntaa antavia.
Houkutustekijät kansainväliseen työharjoitteluun
Poimimme kyselystä maailmankansalaisuutta, kulttuurista moninaisuutta ja sen arvostamista sekä vastuullisuusteemaa mittaavia muuttujia, koska erityisesti niillä on läheinen kytkös Agenda2030 kehitysohjelmaan. Tutkimuksestamme selvisi, että opiskelijat haluavat lähteä kansainväliseen työharjoitteluun, koska he haluavat nähdä maailmaa (87 %), saada uusia kokemuksia (88 %) sekä päästä kansainväliselle työuralle (75 %). Mahdollisuus kielitaidon parantamiseen (93 %), uusiin ihmisiin tutustumiseen (81 %), kansainvälisten kontaktien luomiseen (77 %) sekä ymmärryksen lisääntymiseen muista kulttuureista (69 %) olivat houkuttelevia syitä lähteä kansainväliseen työharjoitteluun. (Kuvio 1.) Mitä nuorempi opiskelija oli, sitä enemmän häntä houkutteli halua nähdä maailmaa ja uusiin ihmisiin tutustuminen sekä kielitaidon parantaminen.
Kansainvälistä työharjoittelua estävät tekijät
Kansainvälisen työharjoittelun esteiksi ja rajoitteiksi jopa kolmannes (33 %) opiskelijoista koki uskalluksen puutteen. Koti-ikävän mainitsi noin viidennes (19 %). Kielitaidon puute (19 %), ulkomaisesta harjoittelusta ei ole hyötyä (7 %) ja matkustaminen on ympäristölle haitallista (5 %) koettiin vain vähäisessä määrin estäviksi syiksi kansainväliselle työharjoittelulle. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorempia vastaajia jännitti enemmän vieraat maat ja kulttuurit kuin vanhempia opiskelijoita.
Metataidot ja digitaalisuus
Tutkimuksemme perusteella näyttäisi siltä, että meidän Haaga-Heliassa tulisi sisällyttää koulutukseemme sellaisia metataitoja ja osaamisia, joilla lisätään opiskelijoiden rohkeutta kansainvälistymiseen, tuetaan heidän itsenäistymistä ja kielitaidon kehittymistä sekä lisätään positiivista suhtautumista maailmankansalaisuuteen. Samaan aikaan haasteeksi muodostuu se, että kansainvälisyyden toteuttaminen nykyisin ja ehkä myös tulevaisuudessa ei ole aina fyysisesti mahdollista. Sen vuoksi joudumme pohtimaan, kuinka hyödyntää tehokkaasti digitaalisia tapoja ja kanavia kansainväliseen kanssakäymiseen.