Ruokatrendit vetävät suomalaista ruokaa maailmalle

Elintarvikealalla vaikuttavat ilmiöt, trendit ja ruokamarkkinat muotoutuvat uudelleen. Muutokset tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, esimerkiksi ’Chindiassa’ (Kiina+Intia) varttuu yli miljardi alle 25-vuotiasta nuorta aikuista (Vepsäläinen 2016, 57).

Terveysvaikutteiset, turvalliset, puhtaat ja luonnolliset tuotteet kiinnostavat ja kuluttajat tekevät aiempaa tietoisempia valintoja. Myös eettisyys ja ympäristöarvot sekä edulliseksi koettu hinta korostuvat. (Hyrylä 2019, 61.)

Luomuelintarvikkeiden ja -juomien globaalin myynnin arvioidaan yltäneen vuonna 2017 noin 90 miljardiin euroon. Vuotuinen kasvu on jatkunut noin 10 prosentilla vuodesta 2000 asti. (Niemi 2019, 28).

Luomutuotteiden kulutus kasvaa myös Euroopassa nopeasti. Saksan luomumarkkina on Euroopan suurin, luomutuotteiden osuus koko vähittäiskaupan arvosta on siellä 5,3 prosenttia.

Vuonna 2018 Saksan luomumarkkina kasvoi 5,5 prosenttia ja oli arvoltaan 10,9 miljardia euroa. Suomessa vastaava markkina vuonna 2018 oli 336 miljoonaa euroa ja luomutuotteiden markkinaosuus 2,4 prosenttia. (Luoto 2019, 52.)

Maailmalla vallitsevat elintarviketrendit suosivat turvallisia ja terveellisiä suomalaisia tuotteita. Suomen maaperä ja vesi kuuluvat Euroopan puhtaimpiin ja suomalainen elintarvikeketju on kansainvälisessä vertailussa erittäin puhdas myös bakteereista.

Suomalaisten elintarvikkeiden viennin segmentti löytyykin tulevaisuudessa juuri turvallisista tuotteista (Luke). Uudet vientituotteet näyttäisivätkin syntyvän ennen kaikkea laadukkaiden kotimaisten raaka-aineiden jalostamisella ja brändäämisellä. (Hietanen ym. 2014, 4).

Suomen elintarvikeviennin kilpailukyky on korkea, kun puhutaan innovatiivisista, lisäarvoa sisältävistä tuotteista: suomalaiset funktionaaliset ja terveyttä edistävät tuotteet, laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet, marjajalosteet, innovatiiviset maitotuotteet, viljatuotteet (erityisesti kaura), antibioottivapaat lihatuotteet ja korkealaatuiset alkoholituotteet kiinnostavat ostajia kaikissa kohdemaissa. (Wrang 2019.)

Elintarviketeollisuus kansainvälistyy

Ruokaketju ja elintarviketeollisuus ovat merkittävä työllistäjä Suomessa. Elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes 38 000 henkilöä yli 1 700 yrityksessä ja välillisestikin ruokaketju työllistää noin 340 000 henkeä eli joka kahdeksas työpaikka on ruokaketjussa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle onkin huomattava.

Elintarviketeollisuus on Suomessa pääosin kotimarkkinateollisuutta. Vain noin 15 prosenttia tuotannosta menee vientiin, mutta kansainvälistyminen on vahvistumassa. Siinä on kyse tuonnin lisääntymisen lisäksi ulkomaisten kilpailijoiden hakeutumisesta maahamme ja suomalaisten yritysten laajentumisesta ulkomaille viennin, tytäryhtiöiden perustamisen tai yrityskauppojen kautta.

Yhtenä syynä elintarvikealan kotimarkkinaorientaatioon ja vaatimattomaan vientiin pidetään kansainvälisen myynti- ja markkinointiosaamisen puutetta. (Mäkelä 2017; Hyrylä 2019, 18 ja 30; Knuuttila ja Vatanen 2017.)

Kasvun hakeminen kansainvälisiltä markkinoilta on välttämätöntä, sillä kotimaan elintarvikemarkkinat eivät enää kasva. Nykyisten vientimahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää yritysten vientikapasiteetin kasvattamista ja tieto- ja osaamistason kehittämistä.

Suomessa useat tahot, kuten Business Finland, ELY-keskukset, oppilaitokset ja alueelliset kehitysyhtiöt tarjoavat tukea yritysten kansainvälistymiseen. Rahallisen tuen lisäksi saatavilla on asiantuntijapalveluita. (Lappi-Kaipio 2019, 42.) Valtion panostaminen elintarviketalouteen ja viennin edistämiseen näkyy myös uusimmassa hallitusohjelmassa (Hallitusohjelma 2019, 124).

Food from Finland -ohjelma pyrkii kehittämään ja kasvattamaan suomalaista elintarvikealaa edistämällä vientiä brändätyillä ja korkean lisäarvon tuotteilla.

Tavoitteena on auttaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä pääsemään nopeasti muuttuville kansainvälisille elintarvikemarkkinoille hyödyntäen uutta innovaatio- ja liiketoimintaosaamista sekä alan kilpailukykyä tukevaa tutkimusta.

Ohjelman avulla pyritään kaksinkertaistamaan suomalaisen elintarvikeviennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja lisäämään kansainvälisillä markkinoilla toimivien p-yritysten osuutta 25 prosenttiin nykyisestä 16 prosentista. (Food from Finland.)

Elintarvikevienti onkin palannut kasvu-uralle vuonna 2019 noin 13 prosentilla. Tavoitteena on noin 1,7 miljardin euron vienti vuonna 2019. Vuoden 2020 tavoite on 1,9 miljardia euroa. (Lehtovuori 2019.)

Elintarvikeviennin osaamista tarvitaan

Elintarvikeviennin menestys ja kasvu ovat kiinni asenteista, taustatuesta ja osaamisesta. Suomessa tarvitaan kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaajia elintarviketeollisuuteen (Jansik 2014, 48).

Ruokaketjun merkittävimmiksi tulevaisuuden muutosvoimiksi on nähty seuraavat ilmiöt: globalisaatio ja kilpailukyky, ruokapolitiikka ja sääntely, turvallisuus ja huoltovarmuus, kaupungistuminen, teknologinen kehitys ja digitalisoituminen, isot ympäristömuutokset, terveellisyyden merkitys sekä ikääntyminen ja eliniän piteneminen, kuluttajien eriytyvä ja monimuotoistuva tahto sekä korostuva vastuullisuus.

Muutokseen vastaaminen edellyttää perinteisten osaamisten (esimerkiksi kaupallinen osaaminen, palvelujen tuottamisosaaminen ja asiakkuusosaaminen) lisäksi teknologiaosaamista, strategista tieto- ja verkosto-osaamista, kiertotalousosaamista, asiakaslähtöistä tuotekehitysosaamista, kansainvälistä monikanavaosaamista ja vastuu- ja turvallisuusosaamista (Vepsäläinen 2016, 56 ja 85).

Lähteet

• Food from Finland (2019).
• Hallitusohjelma (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.
• Hyrylä, L. (2019). Toimialaraportit. Elintarviketeollisuus 365 ruoan päivää. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:61 TEM Toimialapalvelu.
• Jansik, C. (2015). Suomen elintarvikevienti nousuun. Julkaisussa: Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.) Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 25/2015. 2. korjattu painos. Luonnonvarakeskus.
• Knuuttila, M. & Vatanen, E. (2017). Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa 2013–2015. Luonnonvarakeskus LUKE.
• Lappi-Kaipio, M. (2019). Yhteisellä vientipäälliköllä kansainvälisille markkinoille: meillä on vientiä! Julkaisussa: Ojala, S., Leinonen, S-T., Siltanen, H. ja Junttila, M. (toim.) (2019) Meillä on vientiä! Kansainvälistymistä verkostoyhteistyöllä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarja.
• Lehtovuori, L. (2019). Esitelmä ”Suomen elintarvikevienti kasvu-uralla – Mahdollisuudet maailmalla.” Tulevaisuuden ruokasektori ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaari 27.11.2019 Maa- ja metsätalousministeriö.
• Luoto, S. (2019). Luomumarkkina vetää Saksassa. Julkaisussa: Ojala, S., Leinonen, S-T., Siltanen, H. ja Junttila, M. (toim.) (2019) Meillä on vientiä! Kansainvälistymistä verkostoyhteistyöllä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarja.
• Niemi, J. (2019). Luomuelintarvikkeiden globaalit markkinat vahvassa kasvussa. Julkaisussa: Niemi, J. & Väre, M. (2019) Suomen maa- ja elintarviketalous 2019. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2019. LUKE. Helsinki.
• Hietanen, O., Jokinen, L., Kirveennummi, A., Nurmi, T. & Saarimaa, R. (2014). ”Pyy pivossa ja kymmenen kiikarissa” – Ennakoinnista eväitä Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämiseen. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu e-julkaisuja 14/2014. Turun kauppakorkeakoulu.
• Vepsäläinen, J. (2016). Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Raportit ja selvitykset 2016:5.
• Wrang, E. (2019). Suomalaista ruokaa ja juomaa maailmalle – onnistuu! Kauppalehti 25.6.2018.