Avoin toimintakulttuuri ja yritysyhteistyö

Tiivistelmä

Juuri ilmestynyt opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä kypsyystasoselvitys osoittaa korkeakoulujen toimintakulttuurin muuttuneen entistä avoimemmaksi. Tämä ilmenee esimerkiksi tulosten avoimen saatavuuden ja hyödynnettävyyden lisääntymisenä sekä vuorovaikutuksen vahvistumisena. Avoimien toimintamallien soveltamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon korkeakoulun avoimuutta koskevat linjaukset, rahoittajien mahdolliset vaatimukset ja etenkin hankekumppaneiden asettamat reunaehdot. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita toimintakulttuurin avaaminen asettaa, ja miten avoimia toimintamalleja on mahdollista hyödyntää hankkeissa, joissa hankekumppanit tai osa niistä tulee yritysmaailmasta.

The recently published evaluation of openness in the activities of higher education institutions commissioned by the Ministry of Education and Culture shows that the operating culture of universities has become more open. For example, this reflects in an increase in the open availability and exploitation of research and development results, and in the strengthening of interaction and collaboration. However, the application of open operating models must take into account the open science and research policies of the university, the possible requirements of the project funders and especially the boundary conditions set by the project partners. In this article, we look at the opportunities and challenges of opening an operating culture sets, and how open operating models can be utilized in projects where all or some of the project partners come from the business sector.

---

Uutta luova tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on keskeistä talouden kasvussa. TKI-toiminnan tulee myös sopeutua muutokseen, kuten väestörakenteen kehitykseen, globalisaatioon, talouden kasvuun sekä työn ja teknologian murrokseen (esim. Valtioneuvoston muutostekijäkortit 2019). Lisäksi tiedon määrän ja varsinkin digitaalisen informaation nopea lisääntyminen muokkaavat toimintaympäristöä. Siksi avoimuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö korostuvat uusia ideoita ja tuotteita kehitettäessä.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on pääosin aluettaan palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Se tarkoittaa esimerkiksi uusien menetelmien, palveluiden, sovelluksien ja työkalujen kehittämistä yhdessä etenkin pienten- ja keskisuurten yritysten ja muiden työelämäkumppaneiden kanssa. Kehittäminen pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön, jolloin ulkopuolinen näkemys ja asiantuntemus täydentävät omaa osaamista.

Nykypäivän TKI-toiminnassa nousee esiin tiedon avoimuus ja sen sujuva liikkuminen rajapinnoilla. Myös korkeakoulujen toimintakulttuuri on muuttumassa entistä avoimemmaksi. Tämä ilmenee esimerkiksi tulosten avoimen saatavuuden ja hyödynnettävyyden lisääntymisenä sekä vuorovaikutuksen vahvistumisena. Toimintakulttuurin kehittymistä on seurattu systemaattisesti vuodesta 2015 lähtien. Tuorein opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä selvitys julkaistiin loppuvuodesta 2019 ja se osoitti korkeakoulujen avoimuuden kypsyystason kehittyneen merkittävästi (Forsström, Lilja & Ala-Mantila 2019).

Avoimella TKI-toiminnalla tarkoitetaan, että TKI-hankkeissa syntyneet aineistot, tulokset ja julkaisut sekä niissä käytetyt menetelmät ovat mahdollisimman avoimesti saatavissa ja hyödynnettävissä. Avointen toimintamallien tavoitteena on lisätä TKI-toiminnan laatua, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta (Rissanen 2017). Avoimuus tukee myös innovaatiotoimintaa ja on osa vastuullista TKI-toimintaa. Ammattikorkeakouluissa avoimet toimintatavat edistävät työelämä- ja yritysyhteistyötä, jolloin osaamisen ja tiedon siirtyminen tehostuu ja synnyttää uutta tietoa ammattikorkeakoulun ja työelämän keskinäisessä vuorovaikutuksessa.

Avoimen TKI-toiminnan prosessi

Avointa TKI-toimintaa voidaan tarkastella prosessimallin avulla (Päällysaho & Latvanen 2017). Malli kattaa TKI-hankkeen elinkaaren eri vaiheet hankkeen valmistelusta aina aineistojen jatkohyödyntämiseen saakka. Prosessi on jaettavissa viiteen eri päävaiheeseen, jotka muodostavat kehämäisen jatkumon. Nämä päävaiheet ovat: 1. TKI-hankkeen valmistelu, 2. TKI-hankkeen toteutus, 3. TKI-hankkeen tulosten hallinta, 4. TKI-hankkeen tulosten avaaminen ja julkaiseminen sekä 5. TKI-hankkeen tulosten liiketoimintapotentiaalin tarkastelu (Kuva 1). Jokaisessa prosessin vaiheessa on mahdollista hyödyntää avoimia toimintatapoja ja toimia avoimuutta edistävästi.

TKI-hankkeen elinkaaren tarkastelu prosessimallin avulla auttaa varmistamaan, että ammattikorkeakouluissa tehtävä TKI-työ on mahdollisimman korkeatasoista, vaikuttavaa, läpinäkyvää sekä toistettavissa olevaa. Lisäksi avoimien toimintamallien soveltamisessa tulee ottaa huomioon korkeakoulun avoimuutta koskevat linjaukset, rahoittajien avoimuutta koskevat vaatimukset sekä hankekumppaneiden asettamat reunaehdot. Onkin hyödyllistä tarkastella vaiheittain, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita toimintakulttuurin avaaminen asettaa, ja miten avoimia toimintamalleja on mahdollista hyödyntää hankkeissa, joissa hankekumppanit tai osa niistä tulee yritysmaailmasta.

Avoimen TKI-hankkeen valmistelu

TKI-hanketta suunniteltaessa kannattaa jo varhaisessa vaiheessa sopia yritysyhteistyökumppaneiden kanssa hankkeen toimintatavoista mahdollisimman pitkälle etukäteen. Asioita ennakoimalla voidaan yleensä pienentää monimutkaisten ongelmien syntyä. Yritykset saattavat suhtautua epäluuloisesti avoimiin toimintamalleihin, mutta tarkempi perehtyminen niihin voi auttaa hälventämään avoimuutta koskevia epäluuloja ja tuomaan esiin mahdollisia hyötyjä. Osa yrityksistä on erittäin kiinnostunut avoimuudesta ja sen myötä esimerkiksi uusien yhteistyökumppanuuksien mahdollisuuksista.

TKI-hankkeen valmisteluvaiheen tärkeä työkalu on aineistonhallintasuunnitelma. Se helpottaa hankkeen koko elinkaaren hallintaa ja sen avulla voidaan ottaa kantaa esimerkiksi aineistojen säilyttämiseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja vastuisiin. Myös tausta-aineistojen ja -datojen käytöstä on hyvä keskustella ja sopia tässä yhteydessä.

Hankkeen aineistonhallintasuunnitelma voidaan tehdä esimerkiksi DMPTuuli-työkalua hyödyntäen. Työkalu auttaa erittelemään hankkeen aineistojen hallintaan liittyvät keskeiset asiat ja sopimaan niistä myös avoimuuden näkökulmasta niin, että hankkeen koko elinkaari tulee huomioonotetuksi. DMPTuuliin kirjaudutaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten Haka-käyttäjätunnisteella, mutta myös yritykset pääsevät kirjautumaan työkaluun luomalla omat käyttäjätunnukset. Tämä mahdollistaa aineistonhallintasuunnitelman työstämisen hankekumppaneiden yhteistyönä.

Avoimen TKI-hankkeen toteutus

Hankkeen toteutuksen aikana on oleellista edelleen seurata hankkeen kulkua ja päivittää aineistonhallintasuunnitelmaa sen mukaisesti. Käytettävät tiedostomuodot ja formaatit on hyvä valikoida tarkasti. Kannattaa huomioida, että yrityksillä ei välttämättä ole käytössä samoja kaupallisilla lisensseillä toimivia ohjelmistoja kuin korkeakouluilla. Myöskään kaikki korkeakoulujen ohjelmisto- tai laitelisenssit eivät mahdollista niiden kaupallista hyödyntämistä. On suositeltavaa käyttää tutkimusvälineitä, joiden metatiedot ovat standardien mukaisia. Silloin aineistot ovat helposti siirrettävissä eri palveluntarjoajien työkalusta toiseen.

Hankkeen aikaisia aineistojen säilytyspaikkoja on hyvä tarkastella kriittisesti. Kaupalliset pilvipalvelut ovat helposti saavutettavissa olevia tallennuspaikkoja yritysten näkökulmasta, mutta niiden tietoturvallisuus ei aina ole riittävällä tasolla. Tietojen säilyttämiseen on tarjolla myös kansallisia palveluja. Esimerkiksi Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) IDA-palveluun voidaan antaa pääsyoikeuksia myös yrityksille.

Avoimen TKI-hankkeen tulosten hallinta

TKI-hankkeen tulosten tulisi olla löydettävissä, ymmärrettävissä ja tarvittaessa uudelleen käytettävissä myös yrityskumppaneiden näkökulmasta. Erityisen tärkeää on varmistaa eri osapuolten pääsy dataan ja sen käytön oikeudet. Jos aineisto sisältää henkilötietoja, tulee päättää, kuka on rekisterinpitäjä eli kuka vastaa henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta ja keinoista. Rekisterinpitäjä voi olla sopimuksen mukaan joko korkeakoulu tai yritys. Tärkeintä on huolehtia siitä, että henkilötietoja tai muita luottamuksellisia datoja sisältäviin aineistoihin on pääsy ainoastaan niiden käyttöön oikeutetuilla henkilöillä.

Kerätyistä aineistoista kannattaa poistaa kaikki niihin liittyvät tunnistetiedot ja tarvittaessa anonymisoida aineistot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeää etenkin liikesalaisuuksien säilymisen kannalta. Eri tietolähteitä yhdistettäessä yritykset voivat olla helpommin tunnistettavissa kuin yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi harvinainen toimiala, yrityksen kokoluokka tai sijaintikunta saattavat paljastaa, mistä yrityksestä on kyse.

Avoimen TKI-hankkeen tulosten avaaminen ja julkaiseminen
Aineistojen avoimella saatavuudella edistetään niiden tehokasta hyödyntämistä ja jatkokäyttöä. Yritysten kanssa on syytä sopia, minkä osan aineistoista ja tuloksista voi julkaista ja milloin tämä on mahdollista. Esimerkiksi patentointisuunnitelmat voivat vaikuttaa aikatauluun. Myös rahoittajien antamat ohjeet tulee ottaa huomioon. Aineistolla voi olla erilaisia avoimuuden asteita vaihdellen kaikille avoimesta täysin salaiseen. Erityisen huolellinen tulee olla sen suhteen, ettei vahingossa avata luottamuksellista aineistoa.

Lähtökohtaisesti vain anonyymeja tutkimusaineistoja voi avata. Jos varsinainen aineisto ei ole avattavissa, sen meta- eli kuvailutiedot voidaan avata organisaation omissa tai kansallisissa palveluissa, joista ne ovat vapaasti haettavissa. Yritysaineistoihin liittyvien kuvailutietojen kirjaamisessa tulee kuitenkin olla varovainen, sillä myös pelkät metatiedot voivat joskus paljastaa liikaa yrityksiä koskevia luottamuksellisia asioita.

Hanketuloksia julkaistaessa on hyvä käyttää mahdollisimman avoimia julkaisukanavia, jolloin erilaiset julkaisut saavuttavat kohderyhmänsä tehokkaimmin. Yritykset eivät yleensä pääse käsiksi maksumuurien takana oleviin julkaisuihin, joten on suositeltavaa käyttää täysin avoimia julkaisukanavia tai tallentaa artikkeli kustantajan antamien ehtojen mukaisesti avoimeen julkaisuarkistoon.

Avoimesta TKI:sta liiketoimintaa

Viimeistään hankkeen päättyessä tulee tarkastella, ovatko hankkeessa syntyneet tulokset kaupallistettavissa liiketoiminnaksi. Julkisesti rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuus ja merkitys paranee huomattavasti, jos syntyneet tulokset saadaan otettua käyttöön hankkeen päätyttyä. Näin niistä hyötyvät mahdollisimman monet. Myös TKI-toiminnan avoimuus tukee tätä tavoitetta.

Hankkeessa kehitettäviä tuotteita ja palveluja on mahdollista myydä eteenpäin esimerkiksi korkeakoulun omana liiketoimintana, uuden yrityksen toimesta tai vaikka lisensoimalla ne jo vakiintuneelle yritykselle. Tärkeintä on kuitenkin noudattaa omistajuudesta ja käyttöoikeuksista tehtyjä sopimuksia.

Lopuksi

Kuten kypsyystasoarvioinnit osoittavat, on korkeakoulujen toimintakulttuuri muuttumassa entistä avoimempaan suuntaan. Haasteita ammattikorkeakoulukentälle tuo kuitenkin tiivis yritysyhteistyö TKI-toiminnassa, joka aiheuttaa omat vaatimuksensa esimerkiksi välittömälle tulosten avaamiselle tai hyödyntämiselle. Lisäksi avoimuuden kehittymistä on hidastanut yliopistollisesti painottunut näkökulma valtakunnallisessa kehitystyössä, joka huomioi potentiaalisena yhteistyökumppanina pikemminkin toisen tutkijan kuin yrityksen tai muun kaupallisen toimijan. Avoimuutta on kuitenkin syytä edelleen kehittää, sillä mahdollisimman avoimet toimintatavat auttavat usein luomaan uutta.

Lähteet

• Forsström, P.-L., Lilja, E. & Ala-Mantila, M. 2019. Atlas of Open Science and Research in Finland 2019: Evaluation of openness in the activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies: Final report. Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2019:45. Haettu 22.1.2020.
• Päällysaho, S. & Latvanen, J. 2017. Avoimen TKI-toiminnan prosessimalli. @SeAMK 8.3.2017. Haettu 20.1.2020.
• Rissanen, R. 2017. Ammattikorkeakoulut avoimen tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjinä. Anna Laakkonen, Tarja Laakkonen, Minna Marjamaa & Noora Montonen (toim.) Kohti avointa julkaisemista, opetusta ja TKI-toimintaa ammattikorkeakouluissa. Laurea julkaisut 82, 6–7. Haettu 20.1.2020.
• Valtioneuvoston muutostekijäkortit 2019. Haettu 22.1.2020.

Kirjoittajat

• Seliina Päällysaho, FT, KTM, tutkimuspäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, seliina.paallysaho@seamk.fi
• Jaakko Riihimaa, FT, IT-pääsihteeri, AAPA-verkosto, jaakko.riihimaa@haaga-helia.fi
• Pekka Lahti, KTM, TKI-asiantuntija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pekka.lahti@haaga-helia.fi
• Jaana Latvanen, YTM, informaatikko, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, jaana.latvanen@seamk.fi