Kategoriat
Opiskelija karkkikaupassa

Uudet opiskelijat vertaavat opintojen aloittamista karkkikaupassa oloon: valinta on vaikeaa. Muutamia olennaisia taitoja kehittämällä opiskeluarki kuitenkin sujuu.

Julkaistu : 20.04.2020

Kevät on yhteishaun ja pääsykokeiden aikaa. Vastavalmistuneiden nuorten lisäksi myös monet, työelämässä jo pitkään olleet aikuiset pohtivat näihin aikoihin uraansa ja sen näkymiä; joko muutosten aiheuttamasta pakosta, toteuttamatta jääneiden unelmien kannustamana tai pelkästä uteliaisuudesta: mitä muuta minä voisin olla…?

Tämä tarve oppia, kehittyä ja haastaa itseään näkyy kasvavana suosiona ylempien ammattikorkeakoulututkintojen hakijamäärissä. Kevään 2020 yhteishaussa kasvua edellisvuoden hakijamäärään oli valtakunnan tasolla peräti 39% (Arene 2020). Millainen opiskeluarki master-opiskelijaa odottaa?

Supersalmiakkia ja vadelmaveneitä

Omaa opintopolkua voi ylemmässä ammattikorkeakoulussa suunnitella ja räätälöidä hyvin omannäköiseksi. Monipuoliseen opintovalikoimaan tutustuessaan opintoja aloittavat opiskelijat kuvaavat joskus löytävänsä itsensä karkkikaupasta, jossa valinta on vaikeaa. Tarjolla on toinen toistaan kiinnostavampia opintoja. ”Miten paljon näitä saa ottaa?”

Karkkikauhaan tarttuessa valintoja ohjaavat pään sisällä monenlaiset äänet.  Opintoihin kannustanut työnantaja toivoo tiimiin uutta osaamista; ”ota sinä sitten haltuun se meidän digipalvelujen kehittäminen!” Kaukaisena kaikuna kuuluu äidin ääni; ”hanki hyvä ammatti alalta, jolla on töitä!”

Tärkein ääni kumpuaa kuitenkin syvältä omista arvoista, ja sitä kannattaa kuunnella kaikkein herkimmällä korvalla. Mikä minulle on tärkeää? Missä näen itseni tulevaisuudessa? Haluanko syventää nykyistä ammattitaitoani vai vallata uusia, tuntemattomia osaamisalueita? Itseä motivoivat ja innostavat valinnat ovat aina oikeita ja maistuvat lopulta parhailta.

Hallitsenko aikaa – vai itseäni?

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelma mahdollistaa opintojen suorittamisen työn ohessa, ja niin monet tekevätkin. Lähiopetus toteutetaan pääosin iltaisin tai viikonloppuisin, ja yhä kasvavassa määrin myös kokonaan verkossa. Vaikka työn, vapaa-ajan ja opintojen yhteensovittaminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi, siitä suoriutuminen vaatii silti välillä korkeampaa matematiikkaa ja joskus yksinkertaisesti vain sisua. Oppimisen ilon lisäksi työn ohessa opiskelevalle tulevat usein tutuksi myös riittämättömyyden tunteet.

”Ajanhallinta” kuuluu perinteiseen opiskelijasanastoon ja ajanhallinnan taitoja näkee vieläkin korostettavan aikuisopiskelusta puhuttaessa. Varttuneempi opiskelija on kuitenkin jo elämässään oppinut, että aikaa ei voi hallita. Se kyllä kuluu, käytti sitä miten tahansa. Niinpä tärkeämpää onkin keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa. Valmistumistavoitteet voi itse sovittaa aikaikkunaan, joka sallii joustoa myös muilla elämän osa-alueilla. Joustoa tuo myös opintovapaa, jos sellaiseen on mahdollisuus. Omia ajatuksia ja kiireestä seuraavia negatiivisia tunteita voi opetella tunnistamaan ja hallitsemaan, ennen kuin ne hallitsevat itseä.

Omien ajatusten ja tunteiden hallinta, stressinsietokyky, onkin entistä tärkeämpi opiskelutaito, sillä myös tulevaisuuden työyhteisötaidot korostavat yhä enemmän emotionaalista kyvykkyyttä; taitoa kohdata toinen ihminen, kuunnella, motivoida ja innostaa (Isacsson 2018 a, b). Näitä tärkeitä ”ihmistaitoja”, kuten tietoista johtajuutta, voi työelämälähtöisissä yamk-opinnoissa myös opiskella, monien muiden kiinnostavien osaamisten lisäksi.

Tavataan syksyllä meidän karkkikaupassa!

Lähteet:

Arene 2020. Ammattikorkeakouluihin 92 000 hakijaa, kasvua 8 % viime vuodesta.

Isacsson, A. 2018a. Stressinhallinta on opiskelijalle elintarkeä taito. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, eSignals.

Isacsson, A. 2018b. Ei pelkkä äly, ei pelkkä todistus – tarvitaan myös tunnetaitoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, eSignals.