Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
Jatkuva oppiminen haastaa johtamista

Kirjoittajat:

Julkaistu : 05.11.2019

Työelämän muutokset asettavat oppimiskykymme entistä suurempaan arvoon. Kerran opittu asia ei päde kovinkaan kauan työelämän vaatimuksissa. Uutta osaamista on hankittava jatkuvasti ja tässä tarvitaan tukena oppimisen johtamista. Hyvällä johtamisella tuetaan henkilöstön osaamista ja sillä varmistetaan myös kilpailukyky, joka on organisaation elinvoimaisuuden edellytys.

Johtamisessa ajatellaan tänä päivänä hyvin behavioristisesti. Työnantaja pahimmassa tapauksessa ”kaataa” uuden tiedon henkilöstölle ja ajattelee henkilöstön omaksuneen asiat välittömästi. Tosiasiassa opimme kuulemastamme aineistosta noin 10-20 %, kun taas itse osallistumalla voimme oppia jopa 70 % ja itse tekemällä 90 %.

Johtamisessa tarvitaan behavioristisen ajattelutavan muutosta kohti yhteisöllisempää konstruktivistista oppimista. Opimme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja miksi emme käyttäisi vaikkapa käänteistä pedagogiikkaa, jossa annetaan esimerkiksi työpaikan uusi ohje etukäteen luettavaksi ja siitä sovitaan yhteinen palaveri, jossa ohjetta prosessoidaan yhdessä. Tällä saavutettaisiin todennäköisesti huomattavasti parempia oppimistuloksia ja samalla edistettäisiin organisaation kehittymistä.

Jatkuva oppiminen haastaa paitsi henkilöstön myös esimiehet ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla. Positiivinen johtaminen on keino tukea henkilöstön innostusta ja motivaatiota tunnistamalla yksilön luontaisia taipumuksia ja vahvuuksia. Tuntemalla henkilöstön osaamisen esimies pystyy hyödyntämään jokaisen potentiaalia paremmin. Tämä vaatii esimiestyön muuttumista yhä enemmän valmentavaan rooliin, jossa dialogi työntekijän ja esimiehen kanssa korostuu. Käänteisellä ajattelulla voidaan muuttaa myös kehityskeskustelut onnistumiskeskusteluiksi, joissa lähestymistapa osaamiseen on myönteinen. Siinä paitsi vahvistetaan vahvuuksia, myös keskustellaan, miten esimies voisi parhaiten tukea onnistumista. Valmentavat keskustelut toteutuisivat työntekijän yksilöllisten tarpeiden mukaan, jolloin päästään jo lähemmäksi yksilöllistä johtamista ”massajohtamisen” sijaan.

Uudeksi tulevaisuuden osaamiseksi nousevat vuorovaikutustaidot kaikissa työntekijäryhmissä. Näin ollen ”pehmeistä” osaamisista tuleekin ”kovaa” osaamista. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla edistämme positiivista työkulttuuria, sellaista, jossa kaikki haluaisimme työskennellä.

Jatkuva oppiminen haastaa myös johtajat oppimaan sekä muuttamaan johtamiskulttuuria käyttäjälähtöiseksi. Uudenlaisessa johtamisessa nousee keskiöön pedagogiikka ja jatkuvan oppimisen johtaminen yksilöllisesti. Missä haluat kehittyä -kysymyksen voi korvata kysymällä: ”Mikä sinua innostaa ja motivoi oppimaan?”

Lähde: Sanna Wenström, Positiivisella johtamisella pedagogista hyvinvointia

ePooki, Positiivisella johtamisella pedagogista hyvinvointia