Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Milloin TKI on onnistunutta ja miten tehdä TKI:sta henkilöstölle kiinnostavaa?

Kirjoittajat:

Julkaistu : 18.10.2019

Tutkimuksemme mukaan TKI on onnistunutta ensinnäkin silloin, kun TKI näkyy julkaisuina, esittämistilaisuuksina ja ydinosaamisina, jolloin haaga-helialaiset voivat kokea ylpeyttä ja omistajuutta ja Haaga-Helian näkyvyys on laajaa. Verkosto ja suhteet kasvavat näkyvyyden myötä. Syntyy tuloksia, joista voi viestiä ympäröivään yhteiskuntaan ja joka nostaa Haaga-Helian profiilia ja osaamisalueita. Syntyy myös uusia median huomion herättäviä avauksia.

Toiseksi, TKI on onnistunutta silloin, kun TKI linkittyy Haaga-Helian strategiaan, jolloin on syntynyt konkreettisesti jotain jalkautettavaa. Samalla Haaga-Helia saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja pysyy taloudellisesti hyväkuntoisena.

Kolmanneksi, TKI on onnistunutta silloin, kun TKI luo win-win –tilanteen: Haaga-Helian kumppanit saavat sen, mitä ovat lähteneet kehittämään ja myös Haaga-Helian osaaminen kehittyy. Tämä näkyy vaikuttavuutena kehittäen työelämää ja myös hankkeen toteuttajien osaaminen ja innostus kehittyy. Yhteistyö kumppaneiden kanssa on niin onnistunutta, että partnerit haluavat tehdä toisenkin hankkeen Haaga-Helian kanssa. Kaikki osapuolet saavat lisäarvoa; syntyy oivalluksia, jotka vievät asioita eteenpäin ja tuovat lisäymmärrystä.

Neljänneksi, TKI on onnistunutta silloin, kun TKI on silta Haaga-Helian sisällä toimivaan poikkitieteelliseen yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla on töissä kivaa, uusia ideoita ja kontakteja saa helposti, on tekemisen ja onnistumisen meininki ja jokainen tuntee tekevänsä jotakin tärkeää.

Tutkimuksemme mukaan TKI-työn kiinnostavuutta voidaan lisätä usealla tavalla. TKI-työ saadaan entistäkin houkuttelevammaksi ensinnä lisäämällä tutkijaresursseja, mikä tarkoittaa käytännössä opettajien työajan kohdentamista TKI-työhön, jotta TKI:sta tulee kiinteämmin osa opetusta. Opettajien mukaan he tarvitsevat hankevalmisteluihin ja julkaisujen tekemiseen noin 200-600 tuntia vuodessa henkilöä kohti. TKI:n kiinnostavuutta nostaisi myös se, jos tutkijan tehtävä olisi kiertävä; tällöin opettajat voisivat hakeutua esimerkiksi puolen vuoden pituisiin tutkijarooleihin. Opettajan työhön saataisiin vaihtelevuutta myös muuttamalla yliopettajan tehtävä määräaikaiseksi 2-4 vuoden pituisiksi rooleiksi. Opetussuunnitelmien rakenteissa pitäisi myös entistä paremmin ottaa huomioon TKI-työn vaatimukset.

Toiseksi, TKI-työn kiinnostavuuden lisäämisessä esimiesten tuki ja kannustus on tärkeää. Esimiehet voisivat opettajien mukaan entistä useammin tiedustella opettajilta, olisivatko nämä kiinnostuneita uusista TKI-hankkeista. Lähtökohtaisesti opettajat ovat kiinnostuneita TKI:sta opetustyön rinnalla. Olisiko esimerkiksi HR-järjestelmään mahdollista lisätä kohta, jossa opettaja voisi ilmaista kiinnostuksensa TKI-työtä kohtaan? Tiimiopettajuuden nähdään luovan verkostoja; tiimipalaverit voitaisiin pitää viikoittain samassa tilassa TKI-työssä kiinteästi mukana olevien henkilöiden kanssa.

TKI-työn kiinnostavuuden lisäämisessä on myös tärkeää ottaa huomioon se, että kaikkien haaga-helialaisten ajattelutapaa on tärkeää uudistaa mm. lisäämällä vuorovaikutusta työelämän kanssa hankenäkökulmasta, kansainvälisin hankkein, korkeakoulumaisella otteella tutkimukseen, osallistamalla opiskelijoita tutkimukseen ja panostamalla vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin.


Artikkelin kirjoitti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n, HR:n, johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA), joka vastasi artikkelissa kuvatun projektin tutkimuksellisesta osuudesta ja raportoinnista työskennellessään Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.