Siirry sisältöön
Opettajan intersektionaalinen ja antirasistinen työote

Kirjoittajat:

Ruut Kaukinen

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 05.10.2019

Naisopettajana joudun joskus tilanteisiin, joissa retoriikka on syrjivää, koska olen nainen. Valkoisena opettajana en sen sijaan ole koskaan kohdannut syrjintää. Suomessa olen valkoisena opettajana normin mukainen, kansainvälisessä koulutusviestinnässä ihailtu. Miksi? Koska kautta aikojen rotuajattelussa positiivisuus reflektoi valkoista kohti, ei ruskeaa. Valkoiset opettajat ja opiskelijat eivät joudu tietoisesti ajattelemaan sosiaalista asemaansa rodun kautta.

Värilliset eivät puolestaan voi olla jatkuvasti tiedostamatta rotuaan, koska heidät usein ensisijaisesti oletetaan sen kautta (DiAngelo 2018).  Rodulla tarkoitan tässä sosiaalista määritelmää siitä, mihin etniseen ryhmään ihminen kuuluu tai hänen oletetaan kuuluvan.  Edellisessä blogikirjoituksessani käsittelin edelliseen liittyviä valtasuhteita ja peräänkuulutin opettajien herkistymistä tiedostamaan ennakkoluuloja ja normeja, jotka johtavat yksilöiden syrjinnän kokemuksiin. Mainitsin pedagogisessa viitekehyksessä vielä harvoin esiintyvän intersektionaalisuuden käsitteen, jota tässä kirjoituksessa avaan tarkemmin.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan ajattelua ja toimintaa, jossa tiedostetaan identiteetin monenlaiset risteävät erot ja niiden vaikutus ihmisten kokemuksiin esimerkiksi opiskeluyhteisön jäsenenä (ks. Korsisaari 2017). Opettajan intersektionaalista työotetta tarvitaan käytännössä esimerkiksi tilanteessa, jossa aikuisiässä oleva musliminainen jää ilman työssäoppimispaikkaa. Liittyykö poissulkeminen ensisijaisesti ikään, uskontoon, sukupuoleen vai moninkertaiseen syrjintään? Vai onko syy yksinkertaisesti tarvittavan kompetenssin puute? On todennäköistä, että nämä risteävät, syrjinnän perusteisiin liittyvät ominaisuudet vaikuttavat samanaikaisesti kyseisen opiskelijan elämässä.

Intersektionaalinen työtapa antaa opettajalle välineitä tunnistaa syrjinnän juurisyitä ja suunnata toimenpiteitä sinne, missä epätasa-arvo lähtökohtaisesti on. Lähtökohtana intersektionaalisessa työotteessa on aidon dialogisuuden ja osallisuuden vaaliminen.

Kolme askelta intersektionaaliseen työotteeseen

Opettaja, jonka työote on antirasistinen ja intersektionaalinen voi vaikuttaa merkittävästi opiskelijan kokemukseen osallisuudesta sekä osaltaan purkaa oppilaitoksessa olevia, syrjiviä rakenteita.

Yksinkertaistettuna ensimmäinen askel on, että me opettajat tunnistamme ja kyseenalaistamme syrjiviä, usein vapauttaviksi tarkoitettuja käytänteitä ja olemassa olevia valtasuhteita. Mieleen tulee esimerkki ammatillisesta koulutuksesta. S2 -opiskelijoille saatetaan myöntää automaattisesti vapautus ruotsin kielestä ja näin helpottaa hyvää tarkoittaen heidän opintojaan. Todellisuudessa kyse on rakenteellisesta rasismista, jossa suljetaan opiskelijalta mahdollisuus tiettyihin virkoihin ja näin rakennetaan pitkällä aikaperspektiivillä epätasa-arvoista yhteiskuntaa.

Toinen askel on se, että opimme tunnistamaan ennakkoluulojamme (joita meillä jokaisella on) ja luovumme tarpeesta määritellä opiskelijoita ensisijaisesti jonkun ryhmän jäsenenä: valtaväestöön, näkyvään tai näkymättömään vähemmistöön kuuluvaksi. Tämä ei tarkoita sitä, että opiskelijoiden ominaisuuksilla ei olisi väliä. Että heidät tehtäisiin yhdenvertaisuuden nimissä näkymättömiksi jättämällä huomioimatta esimerkiksi heidän etnisyytensä tai uskontonsa.

Usein syyllistymme opettajina kuitenkin toimimaan oletustemme ja stereotypioiden varassa. Yleisiä opettajien suusta kuulemiani yleistyksiä ovat: ”Maahanmuuttajat ovat aina myöhässä” tai ”Mamut käyttävät niin helposti rasismikorttia”. Intersektionaalinen työote tunnistaa yksilöt ryhmien sisällä. Jokainen opiskelija kohdataan persoonana ja hänelle annetaan täysi itsemääräämisoikeus omaan identiteettinsä.

Kolmannella askelmalla intersektionaalisella työotteella toimiva opettaja suuntaa huomionsa yhteenkuulumisen vaalimiseen vailla yhdenmukaisuuden vaadetta. Jokainen opiskelija nähdään aktiivisena toimijana, ei passiivisena oman vähemmistöryhmänsä edustajana.  Jokainen voi olla omien ominaisuuksiensa kanssa osallisena ja osaltaan tuomassa oppilaitosyhteisöä rikastuttavaa moninaisuutta oppilaitokseen. Opettajan tehtävä ei siis ole vain puuttua syrjintään vaan aktiivisesti edistää moninaisuuden arvostamista ja yhdenvertaisuutta. Tätä tehtäväämme tukee velvoite noudattaa yhdenvertaisuuslakia.

Luulot pois! -täydennyskoulutusta ammatillisille opettajille

Opetushallitus rahoittaa ammatillisille opettajille ja ohjaajille suunnattua täydennyskoulutusta, jossa on mahdollista saada välineitä intersektionaaliseen työotteeseen. Käytännössä koulutusprosessi antaa opettajille työvälineitä rasismiin puuttumiseen ja antirasistiseen työhön. Koulutuksessa oman opettajaidentiteetin tarkastelua tuetaan esimerkiksi voimauttavan valokuvauksen menetelmällä. Oppilaitostasolla koulutuksessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdenvertaisuustyötä. Koulutus järjestetään yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuusasiantuntijoiden yhteistyössä. Mukana ovat Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu, Rauhankasvatusinstituutti Ry ja Unidos Oy.

Lähteet

DiAngelo, Robin.2018. White Fragility.

Korsisaari, Eva-Maria 2017. Miten vastata intersektionaalisen feminismin haasteeseen? Luettu 17.9.2019

Yhdenvertaisuuslaki, Finlex

Lisätietoja Luulot pois! -koulutuksesta: ruut.kaukinen@haaga-helia.fi